Lue keskustelun säännöt.
Miten selvitä elossa avioerosta?
04.10.2025 |
Pelkään, että kuolen, ja sitten että en kuolekaan.
Mies jätti, muutti pois täysin yllättäen, ei suostunut puhumaan mistään. Kummallakaan ei taustalla tietääkseni pettämistä tms, ainoastaan ruuhkavuodet pienten lasten kanssa.
Kommentit (114)
Mä nostin maljan kavereiden kanssa juhlan kunniaksi ja se siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi? Mitä se hyödyttää? Ukko häipy, elämä jatkuu. Aivan yks lysti oliko se työntämässä vehjettään ennen tai jälkeen eron johonkin. Ei muuta yhtään mitään, eikä normaali ihmistä kiinnosta tuollainen pätkääkään kun erottu on jo. Mikä helvetin tarve siinä on alkaa kaivaa menneisyyttä kun siel on tulevaisuus johon pitäs suunnata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioeroa kutsutaankin pieneksi kuolemaksi. Sydänsuruun voi oikeasti kuolla.
Meinasinkin jo tulla kysymään, mikä on mekanismi, millä eroon voisi kuolla, kun en keksinyt kuin itsarin. Mutta tuo on kyllä totta, tuo sydänsuruun kuoleminen siis. Monet pitkään naimisissa olleet kuolevat pian puolisonsa jälkeen elämänhalunsa menettäneenä.
Ap:llä on kuitenkin lapset, nyt ei passaa kuolla.
Joo, on olemassa sellainen oireyhtymä kuin särkyneen sydämen oireyhtymä.
Särkyneen sydämen mysteeri
Jo vanhan ajan ihmiset tiesivät kertoa tilanteista, joissa voimakas tunneliikutus oli aiheuttanut sydänkohtauksen tai jopa äkkikuoleman. Vihdoin viime vuosituhannen loppupuolella tunnistettiin erityinen sydänkohtaus, jota kutsutaan takotsubo-oireyhtymäksi tai -sydänlihassairaudeksi. Suomalaiset nimittävät sitä myös särkyneen sydämen oireyhtymäksi.
Oireyhtymän syntymekanismista ei ole varmuutta. Näyttää ilmeiseltä, että sen laukaisee äkillinen sympaattisen hermoston aktivoituminen, sillä sairastumista on usein edennyt jokin tunnepitoinen uutinen tai kokemus. Uutinen voi olla dramaattinen, kuten esimerkiksi tieto aviomiehen kuolemasta. Joskus oireyhtymän on laukaissut jännittävä tilanne, vaikkapa taistelupelin pelaaminen.
Vierailija kirjoitti:
Miksi? Mitä se hyödyttää? Ukko häipy, elämä jatkuu. Aivan yks lysti oliko se työntämässä vehjettään ennen tai jälkeen eron johonkin. Ei muuta yhtään mitään, eikä normaali ihmistä kiinnosta tuollainen pätkääkään kun erottu on jo.
:D
Kuinka nii lähti vaan? Ettekö keskustelleet? Miten voi noin mennä? Ite erosin jo vuosia sitten. Ei ollu pettämistä vaan kasvoimme erilleen. Vuosia olin viikot pääosin itekseni kun mies osan viikosta töis toisella paikkakunnalla. Ja väitti ettei oo toista naista. No ei se mulle kuulu. Oltii saman katon alla ero päätöksen jälkeen viä yli kuukausi. Sit sanoin että parempi stn muuttaa lähemmäs työpaikkaa kun on kerta jo erottu. Ei mitää draamoja ollu. Tein henkistä eroa ja vuosia sekä opin tulemaan toimeen itekseni. Helpotus oli ero. Avioliittoa 14 v ja yhdessä yhteensä 16. Silti selvisin. Miten sun suhteen pituus?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin luulin kuolevani, yli 20 vuotta sitten kun jäin yksin vuoden ikäisen lapsen kanssa.
Jälkikäteen olen todennut, että silloinen mies ja lapsen isä teki meidän kahden kannalta elämänsä parhaan päätöksen tuolloin lähtemällä.
En avaa syitä sen kummemmin.
Silloin kyllä alkuun itketti ja pelotti, että kuinka itse pärjään ainoana vanhempana lapsen kanssa.
Kun mieli rauhoittui niin huomasin, että mehän pärjätään lapsen kanssa oikein loistavasti kahdestaankin, elämään muodostui ajan kanssa hyvät päivittäiset rutiinit. Apuja toisinaan saatiin ystäviltä tai toisella paikkakunnalla asuvilta isovanhemmilta.
Huomasin, että pelko olikin turhaa. Lapsen kanssa kahdestaan meistä hitsautui ajan kanssa pieni omanlaisemme perheyksikkömme. En väitä, etteikö olisi haastavia tilanteita matkan varrella ollut (esim. kun itse jouduin sairaalahoitoon), mutta kaikesta ollaan selvitty.
Kun vähänkin huomaa, että elämä kantaa, niin itselle tulee uudenlaista rohkeutta puskea niiden vaikeidenkin paikkojen läpi.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka nii lähti vaan? Ettekö keskustelleet? Miten voi noin mennä?
Kyllä noin voi mennä. Jotkut miehet jättävät pitkäaikaisenkin vaimonsa vain ilmoittamalla, että se on ero nyt. Ja se on sitten siinä.
Jotkut miehet eivät suostu puhumaan mitään, ei eroon johtaneita syitä eivätkä ole edes varoittaneet, ennenkuin jättävät. Paperiasiat, lasten asiat ja muut joutuu vaimo hoitamaan itse ja mies ilmestyy paikalle vain allekirjoittamaan papereita tuppisuuna.
Nämä ovat niin sanottuja yllätyseroja, joissa toinen jättää toisen vain ilmoitusluontoisesti. Ja näitä tapahtuu pitkissä liitoissa myös, jossa ollaan oltu jopa 20 vuotta yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehesi oli aikuinen lapsi. Ei kestänyt perheen kanssa oloa. Eikä ollut edes sinulle rehellinen.
Et ole menettänyt mitään. Vain valheita.
Ap. Kun ihminen joutuu kriisiin, ensimmäiset kaksi viikkoa on pahimmat. Silloin voi stressitaso ollaahdistuksen, jopa paniikin tasolla. Se on vain merkki siitä, että kohtasit ikävän, yllättävän muutoksen, jota ei halunnut ja johon et itse voi vaikuttaa. Koita hengitellä rauhassa ja toistele itsellesi, että tästä selvitään. Kahden viikon jälkeen alkaa helpottaa, koska mieli alkaa ymmärtää mitä on tapahtunut ja alkaa sopeutua. Sinä selviät kyllä. Ihmiset on selvinneet jopa keskitysleiriltä. Meissä on resilienssiä. Turvaudu sukulaisiisi ja ystäviisi. Myös mieli ry:n kriisipuhelinta voi hyödyntää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuommoisesta jättämisestä kestää ainakin kolme vuotta toipua. Varaudu pitkään toipumisaikaan. Ettei sitten tule yllätyksenä, että miksi yhä rämmit. Niin ihan normaalia on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aaaah, mahtavaa olla sinkku joka tajusi jo nuorena että ihmiset paskaa. Ei ole loppuelämä jälkikasvulle maskaamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä nostin maljan kavereiden kanssa juhlan kunniaksi ja se siitä.
Kertoo lähinnä sinun ja kavereidesi parisuhteiden tasosta.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka nii lähti vaan? Ettekö keskustelleet? Miten voi noin mennä? Ite erosin jo vuosia sitten. Ei ollu pettämistä vaan kasvoimme erilleen. Vuosia olin viikot pääosin itekseni kun mies osan viikosta töis toisella paikkakunnalla. Ja väitti ettei oo toista naista. No ei se mulle kuulu. Oltii saman katon alla ero päätöksen jälkeen viä yli kuukausi. Sit sanoin että parempi stn muuttaa lähemmäs työpaikkaa kun on kerta jo erottu. Ei mitää draamoja ollu. Tein henkistä eroa ja vuosia sekä opin tulemaan toimeen itekseni.
Montako lasta teillä?
Surkea pinnallinen suhde.
Vierailija kirjoitti:
Miehesi oli aikuinen lapsi. Ei kestänyt perheen kanssa oloa. Eikä ollut edes sinulle rehellinen.
Et ole menettänyt mitään. Vain valheita.
Jonkun ajan päästä huomaat ettet todellakaan ole menettänyt mitään ja edessäsi alkaa uusi ihanampi aika. Usko minua , näin tapahtuu, malta 💖😌
Mies hyvin harvoin lähtee omilleen vaan useimmiten mies lähtee toisen luo. Palveluksiin ei saa tulla katkoa.
Hyvä vaan että pääsit eroon.
En valitettavasti tiedä yhtään miestä, joka olisi lopettanut suhteen ja jatkanut elämää yksin. Aina on uusi katsottuna.
Voimia ap!
Koin itse olevani outo tässä nykymaailmassa, jossa kaikesta pitää heti päästä yli ja jatkaa elämää. Toki suuntauduin koko ajan eteenpäin. Olin niin vihainen ja raivoissani yllärijättäjälle, joka jätti myös lapset ja lainat mun vastuulle siihen asti, että omaisuus oli saatu jaettua, että en onneksi haikaillut häntä takaisin.
Oon vaan niin herkkisnynny, että itseni kasailuun meni 6 vuotta juurikin sen kiireisen arjen ja lasten viedessä kaiken energian ja ajan. Ei siinä kerennyt voimaantumaan ja pohtimaan. Nyt, kun onni jo asuu sydämessäni ja oma elämä ei huoju, en edes halua ketään hämmentämään, rikkomaan ja polkemaan mua.
Selviät kyllä. Ota vastaan tarjottua apua äläkä ruoski itseäsi sinisilmäisyydestä tai tyhmyydestä. Arvosta itseäsi ja opi näkemään perheenä sinun kodin asukkaat. Kaikkea hyvää sulle!
Nyt vähän suhteellisuudentajua! Aika röyhkeää puhua hengissäselviämisestä, kyseessä on avioero. Mietipä jotain oikeasti hengenvaarallista saadaksesi mittakaavan.