Mistä tiesit että et enää rakasta puolisoasi?

Ennen ärsytti ettei ollut yhteistä aikaa. Nykyään mies menee töiden jälkeen harrastuksiinsa tai tekee pihalla touhujaan, ja ainoa mikä mua ärsyttää on se, että se jättää mulle kaiken lastenhoidon ja kotityön. Jos erottaisiin mun elämä ei rehellisesti muuttuisi yhtään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siitä, kun pystyin pettämään enkä katunut yhtään.

Pettäminen voi olla rakkauden hätähuuto.

Apuaaa mulkku meni jotenkin itsestään johonkin pill..n. Oon syytön. Heikosti seisoi. Housut kintuissa. Olen typerä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siitä, kun pystyin pettämään enkä katunut yhtään.

Pettäminen voi olla rakkauden hätähuuto.

Mies kuin mies menee nauttimaan paremman naisen hoivasta siinä vaiheessa kun oma nainen alkaa pihtaamaan.

Kyllä sen tietää. Monet vain eivät uskalla myöntää sitä itselleen.

Onko reilua olla suhteessa jos toinen rakastaa ja itse ei?

Vierailija kirjoitti:

Onko reilua olla suhteessa jos toinen rakastaa ja itse ei?

Kenelle?

Suhteessa oli ollut pettämistä, valehtelua, henkistä väkivaltaa ja myös fyysistä. En edes tajunnut väkivallan määrää ja laajuutta silloin. Onneksi pääsin irti ja lähdin. Se oli vaikeaa. Alistavassa suhteessa tuntee itsensä niin pieneksi ja hauraaksi. Sitä tavallaan onkin. Kaikki itsetunto on romutettu. 

 

Kun tuon oivalsin, näin selkeästi miehen jota olin vuosia rakastanut, rakkaus loppui kuin seinään. Vihdoin näin hänet kokonaan kun olin erossa hänestä. Se oli elämäni fiksuin päätös.

Hänen seksuaaliset lähentelynsä oksettivat ja aloin nähdä hänet kokonaisuudessaan sinä mitä hän oli. Itsekeskeinen, kylmä ja tyhmä. Kun rakkaus loppui, lähdinkin heti. Kyllä siihen liian kauan silti meni. Onneksi lopulta näki totuuden.

Kun rakastuin toiseen.

Kun löysin hänen puhelimestaan viestejä toisille naisille, siihen sammui rakkaus samantien. Emme ole eronneet, siedän häntä lasten takia, mutta en enää rakasta.

Vierailija kirjoitti:

Kun silmäni avautuivat sille, että mies onkin perheen 3. lapsi. 

Sama minulla. Pitkään jaksoin selitellä itselleni miehen työstressiä ja ties mitä kun perhe ja koti kaikkinensa jäi yksin minun hoidettavikseni. Sitten kun en enää jaksanut edes selitellä itselleni ja avasin silmäni, rakkaus loppui. 

Ja ennen kuin kukaan viisastelija ryntää kommentoimaan, käyn itsekin töissä ja tienaan enemmän kuin mieheni. Töissä minulla on myös enemmän vastuuta kannettavanani kuin miehellä omassaan. 

Kun hän käytti minua ties kuinka monennen kerran laskisankona omille tunteilleen.

Etos pelkkä katsominenkin, halveksuttava elukka, jonka peräaukkoon olisin voinu työntää paistinpannun ilman omantunnon tuskaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun silmäni avautuivat sille, että mies onkin perheen 3. lapsi. 

Sama minulla. Pitkään jaksoin selitellä itselleni miehen työstressiä ja ties mitä kun perhe ja koti kaikkinensa jäi yksin minun hoidettavikseni. Sitten kun en enää jaksanut edes selitellä itselleni ja avasin silmäni, rakkaus loppui. 

Ja ennen kuin kukaan viisastelija ryntää kommentoimaan, käyn itsekin töissä ja tienaan enemmän kuin mieheni. Töissä minulla on myös enemmän vastuuta kannettavanani kuin miehellä omassaan. 

Ei kai sillä enää seisonutkaan? Mahdotonta.

Kun ajatus erosta ei aiheuttanut paniikkia, vihaa, lohduttomuutta, katkeruutta.. enemmänkin ajatusta siitä että käytännön järjestelyt kuulostavat vaikeilta

Siitä, kun hoksasin mulle olevan aivan se ja sama, jos pettäisi mua. Osa musta toivoikin tuota tapahtuvaksi, niin olisin saanut "oikean" syyn lopettaa suhde. Suhde kyllä sitten päättyi jossain vaiheessa.

Kun ei ollut enää yhteistä aikaa, ei yhteistä puhuttavaa.

Kun seksi loppui, eikä sitä edes halunnut ks..naisen kanssa.

Kun yhteistä aikaa harvoin oli, se toinen oli vaan rasite. Kuin vähän liian lähelle tuleva kämppis tai työkaveri. 

Kun mieheni ei enää jaksanut huomioida minua sekä seksissä, että muuten. Muuttui itsekkääksi. Pikkuhiljaa siinä sitten se rakkaus kuoli pois, seksikään ei enää kiinnostanut. Ero tuli jossain vaiheessa ja löysin onneksi ihanan, huomaavaisen miehen jonka kanssa nyt 13v yhdessä ja onnellisia. 

Kun toisen näkeminen alkoi tuntua velvollisuudelta eikä mukavalta ja iloiselta asialta. 

Vierailija kirjoitti:

Siitä tiesin, että mua ärsytti kun hän tuli töistä kotiin.

Sama minulla!