IS: Tätä kouluruokaa suomalaiset inhoavat yli kaiken - "Suorastaan kuvottava"

Meillä oli joskus koulussa puuroa mehukeiton kanssa. En edes tiedä mitä puuroa, sellaista aika rakeista - olisikohan ollut ohrasuurimoista tehtyä? Sitä moni inhosi ja yökkäili ruokalassa. Itse tykkäsin ja ihmettelin miten niin mieto ruoka herätti niin voimakasta inhoa. Pidän puuroista vielä aikuisenakin, joka aamu alkaa päivä puurolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo kaikki inhokit oikein ja hyvin tehtyinä ovat minusta herkkua. 

No tämähän se on. Hyvät raaka-aineet, oikeanlainen kypsennys ja sopiva maustaminen, ei mitään jäänteistä lihaa eikä ylikypsiä kasviksia. Kouluruoassa nuo ei tämä taida aina toteutua. Ei sillä, söin kouluruoka tunnollisesti vaikkei se aina ihan herkkua ollutkaan.

Tilliliha koulussa oli ihan hirveää. Äiti taas teki tosi hyvää tillilihaa. Itse en osaa kokata enkä ole syönyt aikoihn

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Makaronivelliä en muista tarjotun edes 70 luvulla kun kansa- ja oppikoulua kävin. Noi neljä muuta "inhokkia" oli ihan ok, myös se tilliliha.

Joo en mäkään kyllä mitään makaronivelliä ole ikinä missään syönyt, en edes tiedä mitä hittoa se on (koulu alkoi v. -79).

Minä aloitin koulun -78 enkä minäkään muista makaronivelliä, ei meidän sukupolvi ylipäätään koulussa vellejä syönyt. Sellainen makaroniruoka oli kyllä jossa oli makaronin seassa jotain vihanneksia ja olisiko ollut juustoakin. Itse tykkäsin siitä, mutta moni inhosi ehkä koostumuksen takia. Sille oli joku keksinyt lempinimen varusmiehen räkä. Lempinimi oli niin vastenmielinen että sen takia meinasi ruokahalu mennä. 

Minä olen syntynyt 1970-luvun lopussa ja kyllä meillä oli koulussa puuro- ja vellipäiviä. Silloin sai kinkkuviipaleen näkkärin päälle, varmaan proteiinin takia. 

Tilliliha on ihan parasta, samoin kanaviilokki.😍oikeastaan tykkään kaikista noista, paitsi makaronivelliä en ole maistanut.

Nykyajan kakaroille ei kelpaa kuin einekset ja kaikenlaiset sokerilla maustetut juomat ja herkut, mutta samanlaisia läski-wannabeja on ollut jo vuosikymmeniä. Nykyään vain paljon enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Nuo listan kärkinimet olivat kyllä karmeita. Sen sijaan tuota kanaviillokki-tilliliha vihaa en ole koskaan ymmärtänyt. Olisiko laadullisia eroja. Kanaviillokista curry nimitys on kyllä rankkaa liiottelua, se ei ollut ruoassa maku-, vaan väriaine. Tilliliha meillä oli kyllä ihan ruskeakastike. Umami yhdistettynä yrttiseen makuun. Mikä ongelma?

Ohis, mutta kanaviillokki ja tilliliha olivat kärkinimiä, sijat 1 ja 2.

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli joskus koulussa puuroa mehukeiton kanssa. En edes tiedä mitä puuroa, sellaista aika rakeista - olisikohan ollut ohrasuurimoista tehtyä? Sitä moni inhosi ja yökkäili ruokalassa. Itse tykkäsin ja ihmettelin miten niin mieto ruoka herätti niin voimakasta inhoa. Pidän puuroista vielä aikuisenakin, joka aamu alkaa päivä puurolla.

Puuro on hyvää, mutta oli aina pettymys kun sitä oli koulussa ruokana. En jotenkin miellä sitä kunnon ateriaksi, vaan on aamu- tai välipala. 

Vierailija kirjoitti:

Hyviä ruokia kaikki. Teen joitain noista itsekin vielä nykyään.

Sen sijaan en kestä nykyajan nirppanokka-ihmisiä. Yök.

Sä yököttelet nirppanokille, eli erilaisille ihmisille. Olet siis itse nirppis.

Meillä ruoka tehtiin koulun omassa keittiössä ja päächeffinä toimi henkilö, joka on sittemmin pyörittänyt Isaac hyvin pärjänneitä pitopalveluita.

Kanaviillokki ja tilliliha oli aina hyvin tehtyjä, kumiperunoita ei ollut. Mitään makaronivellejä ei syöty ja maksalaatikosta en ole koskaan tykännyt.

Yleensä ottaen meillä oli hyvää ruokaa. Siinä hommassa oli aidosti ammattiylpeä porukka ruokkimassa 300 oppilasta päivittäin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistan ekalla luokalta kun piti joku velli syödä ja en saanut millään alas. Piti syödä lautanen tyhjäksi ennenkuin sai ruokalasta poistua. Istuin varmaan kolme tuntia katsellen lautasta kunnes koulupäivä päättyi.

Minä olen istunut lautasen kanssa tuntikausia elämästäni. En ollakseni paha ja huonosti käyttäytyvä lapsi, vaan siksi että yksinkertaisesti en kyennyt syömään mitä lautasella oli.

Opin ottamaan käsipapereita johon syljin ihraisia ja jänteisiä lihanpaloja. Näitä papereita piilottelin taskuihini. Syötin sitten koirille kotiin mentyäni. 

Ei jäänyt kyllä hyviä muistoja koulun ruokailuista. 

Mäkin tungin ensin taskuun ilman paperia, mikä suututti äitin. Sitten opin sylkemään paperiin ja salakuljettamaan ruuan pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli joskus koulussa puuroa mehukeiton kanssa. En edes tiedä mitä puuroa, sellaista aika rakeista - olisikohan ollut ohrasuurimoista tehtyä? Sitä moni inhosi ja yökkäili ruokalassa. Itse tykkäsin ja ihmettelin miten niin mieto ruoka herätti niin voimakasta inhoa. Pidän puuroista vielä aikuisenakin, joka aamu alkaa päivä puurolla.

Puuro on hyvää, mutta oli aina pettymys kun sitä oli koulussa ruokana. En jotenkin miellä sitä kunnon ateriaksi, vaan on aamu- tai välipala. 

Ohrapuuro oli mun herkkua koulussa, se oli niin hyvää.

Vierailija kirjoitti:

Muistan ekalla luokalta kun piti joku velli syödä ja en saanut millään alas. Piti syödä lautanen tyhjäksi ennenkuin sai ruokalasta poistua. Istuin varmaan kolme tuntia katsellen lautasta kunnes koulupäivä päättyi.

Mä olen istunut päiväkodissa 5v ikäisenä jäisten marjojen kanssa samalla tavalla tuntikausia: mustaherukkaa (kaikki kannat kiinni) ja punaherukkaa. Kait siinä joku puuro oli myös, en muista. En vaan pystynyt. Ja päätin silloin, että ikinä en näitä enää syö. En ole syönyt. Mustaherukkahillo ihan parasta. punaherukkamehu: loistavaa. Mutta niitä marjoja EN. SYÖ. Ikää nyt 54v. Omassa pihassa kasvaa noita ja lapset ovat niitä syöneet suoraan pensaasta koko lapsuutensa hyvällä ruokahalulla. Et hyvin toi onnistuu toi ruokien pilaaminen tarvittaessa lapselta. Omista lapsista keskimmäinen oli ja on edelleen todella tarkka ruokiensa kanssa (ei syönyt pienenä mm. juustoa, eli tällä tasolla nirso). Olen antanut olla, ruoka on mitä on, hän syö siitä sen mitä syö. Nyt on 21v ja syö ihan kaikkea. Ja maistelee innokkasti outojakin ruokia. Kun ei ole koskaan mihinkään pakotettu, vaan annettu vapaasti tutustua. 

Kuvottavimmat 70-l oli tilliliha, kanaviillokki ja maksakastike.

Vierailija kirjoitti:

Nuo listan kärkinimet olivat kyllä karmeita. Sen sijaan tuota kanaviillokki-tilliliha vihaa en ole koskaan ymmärtänyt. Olisiko laadullisia eroja. Kanaviillokista curry nimitys on kyllä rankkaa liiottelua, se ei ollut ruoassa maku-, vaan väriaine. Tilliliha meillä oli kyllä ihan ruskeakastike. Umami yhdistettynä yrttiseen makuun. Mikä ongelma?

Olisipa ollut joku maku siinä limaisia  kanasuikaleita (saattoi olla ihraisia paloja ja luitakin tuli välillä lautaselle) sisältävässä viillokissa. 

Rakastin koulussa maksalaatikkoa ja kanaviillokkia. En oikeastaan muista mitään kammoruokia olleenkaan.

Meillä olikin loistava keittäjä kyläkoulussa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Makaronivelliä en muista tarjotun edes 70 luvulla kun kansa- ja oppikoulua kävin. Noi neljä muuta "inhokkia" oli ihan ok, myös se tilliliha.

Ja etenkin se tilliliha. Samaan sarjaan kuuluu vatkuli, kouluruokana sitä ei ole ehkä edes ollut, sen verran fiininpää herkkua.  Mahtaako kuka enää osaa edes lihat niihin valita, saati valmistaa?  Ymmäretä hyvän päälle enää yhtään mitään. 

Saa sitä tillilihaa Jalostajan purkistakin ja on ihan hyvää, tosin se on tehty possunlihasta. Itse tehtynä naudan soppalihoista se on todellista herkkua. Possustakin olen tehnyt itse, hyvää siitäkin tuli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyviä ruokia kaikki. Teen joitain noista itsekin vielä nykyään.

Sen sijaan en kestä nykyajan nirppanokka-ihmisiä. Yök.

Sä yököttelet nirppanokille, eli erilaisille ihmisille. Olet siis itse nirppis.

No, en ole vielä yhtäkään nirppistä ruoaksi valmistanut, syönyt, enkä kellekään tarjonnut. Nykypäivän ruoille nirpistelevillä ja yökkäävillä ei ole koskaan ollut oikeasti nälkä. 

Meillä ei saanut edes itse päättää kuinka paljon sitä ruokaa laitetaan lautaselle. Sen päätti ope. 

Kun on lopettanut koulun käynnin 50 vuotta sitten, niin enää ei muista edes sitä, mitä ruokia oli. Saati inhokkeja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo kaikki inhokit oikein ja hyvin tehtyinä ovat minusta herkkua. 

No tämähän se on. Hyvät raaka-aineet, oikeanlainen kypsennys ja sopiva maustaminen, ei mitään jäänteistä lihaa eikä ylikypsiä kasviksia. Kouluruoassa nuo ei tämä taida aina toteutua. Ei sillä, söin kouluruoka tunnollisesti vaikkei se aina ihan herkkua ollutkaan.

Tilliliha koulussa oli ihan hirveää. Äiti taas teki tosi hyvää tillilihaa. Itse en osaa kokata enkä ole syönyt aikoihn

Oikeasti se on helppo ruoka, vaikka aikaa viekin. Eli keitä ensin liha ja perkaa ja pilko se. Sitten teet jauhokastikkeen, johon lisäät ne lihat ja tillin sekä sitruunamehua tai etikkaa tilkan. Voit siis samoista lihoista tehdä useamman erimakuisen kastikkeen.