Lue keskustelun säännöt.
Peittääkö arvet tatuoinnilla vai ei?
29.09.2025 |
On useita isoja vanhoja viiltelyarpia nuoruudesta, mikroneulaus ei ole auttanut, laserilla ei kuulemma tule sen kummempaa jälkeä, z-plastian saisi vain käytännössä yhteen kohtaan tehtyä ja siitäkin jäisi iso arpi. Arvet näkyvät selvästi ja haittaa työelämässä.
Peittäisitkö itse tatuoinnilla vai mitä tekisit? Hävettää joka päivä, on hävettänyt koko aikuisiän.
Tuntuu, että itsetunto on tosi huono, koska ajattelen olevani toisen luokan ihminen. Etenkin ettei kelpaa kunnollisille miehille jotka toivoo normaalin ihon naista ilman tällaista taustaa, vaan vain sellaisille, joille naiset on käyttötavaraa.
Sitä ei huomaa työelämässä, jossa olen menestynyt ihan hyvin, mutta tuntuu, että arvet kertoo koko ajan enemmän kuin haluaisin itse kertoa. Ja saa sääliviä katseita, jos joku näkee. Että voisi mennä yleensäkin paremmin, jos saisin ne jotenkin hoidettua.
Mielipiteitä?
Kommentit (12)
Käytän usein pitkähihaista, töissä aina, mutta se ei auta potentiaalisten kumppanien kanssa, kun ennemmin tai myöhemmin luultavasti näkevät alasti...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Käytän usein pitkähihaista, töissä aina, mutta se ei auta potentiaalisten kumppanien kanssa, kun ennemmin tai myöhemmin luultavasti näkevät alasti...
No sitten ovat aivan vääränlaisia ja pinnallisia kumppaneita. Eipä se tatuointi varmasti paranna kumppaniehdokkaiden laatua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytän usein pitkähihaista, töissä aina, mutta se ei auta potentiaalisten kumppanien kanssa, kun ennemmin tai myöhemmin luultavasti näkevät alasti...
No sitten ovat aivan vääränlaisia ja pinnallisia kumppaneita. Eipä se tatuointi varmasti paranna kumppaniehdokkaiden laatua.
Kiitos! <3 Tätä juuri mietin. On pari tatuointia paikoissa joita ei juuri näe, mutta mietin että isot peittävät tatuoinnit varmasti vieraannuttaa myös sellaisia ihmisiä, joista saattaisin itse olla kiinnostunut.
Tatuoinnin vetäisin päälle. Sekä viiltelyarvet että tatuoinnit on tietynlainen roskavãen merkki, mutta tatuointityyppiä voidaan pitää korkeintaan tyhmänä. Viiltelijää sekä tyhmänä että mt-ongelmaisena.
Ei. Erikseen tatuoinnit, omaan kohtaan. Ei haittaa arvet välttämättä, ainakaan muita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla ei ole kokemusta tatuoinneista, mutta ne jäljethän kertoo vain että sinulla on ollut vaikeaa ja sinä olet selvinnyt. Inhottavaa jos ihmiset katsoo sitä säälien, mutta arvissa ei ole mitään hävettävää. Viidennes nuorista viiltelee jossain vaiheessa. Se on surullista ja vaikeaa, mutta ei tee kenestäkään viallista, vaan on vain merkki parempien keinojen puutteesta. Kuka meistä ei ole turvautunut johonkin haitalliseen vaikean tunteen vallassa (päihteilyyn, ilkeilyyn tai riitelyyn, holtittomaan rahankäyttöön, ahmimiseen, syömisen kontrollointiin, pakonomaiseen käytökseen)?
Jos päädyt tatuointiin, tee se ylpeydellä, valitse kuva joka ilahduttaa sinua ja tekee oikeutta sille, että olet jaksanut kasvaa vaikeuksien läpi kohti aurinkoa!
Ongelman ratkaisu ei missään nimessä ole tatuointien ottaminen, vaan menneisyyden hyväksyminen ja työntäminen hivenen syrjemmälle. Näen työssäni usein viiltoarpia. Tietysti tiedän, mitä ne ovat, ja tunnen myötätuntoa, koska tiedän arpien kertovan siitä, miten niitten kantajalla on ollut todella paha olla. Mutta katson sitä ihmistä myös ihaillen, sitä, että hän on kuitenkin selvinnyt eteenpäin. Sinun olisi hyvä päästä työkseen kuuntelijalle puhumaan, kertomaan siitä, mitä arvet yrittävät kertoa. Ehkä joku päivä pystyt itsekin näkemään itsesi ja arpesi lempeämmin. Itse kävin kaupungin mielenterveyspuolella puhumassa auki omat haavat ja viiltoni, jotka olivat pinnan alla, sielussa. Siellä ne ovat, arpina edelleen, eivät ne mihinkään häviä, mutteivat enää kirvellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tatuoinnin vetäisin päälle. Sekä viiltelyarvet että tatuoinnit on tietynlainen roskavãen merkki, mutta tatuointityyppiä voidaan pitää korkeintaan tyhmänä. Viiltelijää sekä tyhmänä että mt-ongelmaisena.
Näköjään joistain sanoista menee suoraan moderointiin. Eli olin sanomassa, että ongelmahan on se, etten ole ns. r-väkeä, vaan keskiluokkaisesta porvarillisesta perheestä, korkealle akateemisesti koulutettu ja asiantuntija-asemassa työelämässä. Oman kokemuksen mukaan matalammin koulutetut on usein tosi suvaitsevaisia erilaisia taustoja kohtaan ja tämä ongelma tulikin vasta koulutuksen ja työelämän myötä näin pahaksi.
Kiitos, kirjoitatte tosi kauniisti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä onkin sanottu kaikki oleellinen. Kaikilla meillä on arpia, ja jos joku muu ei kestä sitä, niin voi itku.
Minä kyllä peittäisin tatuoinnit arvilla.
Etkö voi käyttää pitkähihaista? Itse en välittäisi arvista, antaa toisten tuijottaa. Itsellä on kädessä iso palovamma ja arpinen iho.