Työ vie paljon enemmän energiaa kuin mitä siitä saa irti
Keikun burnoutin partaalla. Miten sinä? Onko muunlaisia töitä edes olemassa?
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
Soiko päässäsi aamusta iltaan sama levy? En menesty tarpeeksi. En suorita tarpeeksi. Pomo on ääliö. Työpaikka on surkea. Rahat on aina loppu. En ole tarpeeksi kaunis tai komea tai laiha tai muodokas tai mitä nyt kuuluisi olla. En ole täydellisessä parisuhteessa. Perheemme ja sukumme on kamala ja sukujuhlat yhtä helvettiä. Kaikki on ihan hemmetin epätäydellisiä.
Jos uhriutuu aamusta iltaan, niin on taatusti ikävä olo kaiket päivät. Monelle tuntuu olevan vaikea myöntää, että omilla ajatuksilla on jotain merkitystä. Kyllä niillä on. Ajatuksista syntyy asenne, joka tuottaa toimintaa. Toiminta tuottaa seurauksia ja noista seurauksista syntyy elämä.
Alas sieltä ristiltä ulisemasta. Olet itse sinne kiivennyt ja lyönyt naulat ranteisiisi.
Heijastatko jotain omia ajatuksiasi aloitukseen? Aika pitkän listana sait aikaiseksi eikä suurin osa siinä mainitusta liittynyt aloitukseen mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rajat ovat tulleet vastaan työelämässä. Työnantajat vaativat jatkuvasti parempaa tulosta samalla palkalla ja kun siihen tavoitteeseen päästään, tulee uusia tavoitteita. Esimiehet kokoustavat miten saadaan enemmän tehoja työntekijöistä, mutta työaika ja palkka pysyvät samoina. Lisää ja lisää pitää vain repiä selkänahasta irtisanomisen uhalla. Ei ihme että moni saa burn outin.
Työskentelitkö sinä ennenkin niin, että saatat tehdä vertailuja?
Aivan samalta se työnteko on aina tuntunut.
Niin mitä tarkoitat? Kyllä, olen ollut koko aikuisikäni työelämässä. Työelämä on muuttunut tänä aikana hyvinkin paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rajat ovat tulleet vastaan työelämässä. Työnantajat vaativat jatkuvasti parempaa tulosta samalla palkalla ja kun siihen tavoitteeseen päästään, tulee uusia tavoitteita. Esimiehet kokoustavat miten saadaan enemmän tehoja työntekijöistä, mutta työaika ja palkka pysyvät samoina. Lisää ja lisää pitää vain repiä selkänahasta irtisanomisen uhalla. Ei ihme että moni saa burn outin.
Työskentelitkö sinä ennenkin niin, että saatat tehdä vertailuja?
Aivan samalta se työnteko on aina tuntunut.
Ohis.
Riittää, että menee edes sen kymmenen vuotta taaksepäin. Silloin oli aivan eri tahti. Jatkuvien muutosneuvotteluiden myötä porukkaa on pistetty pihalle ja jäljelle jäävät tekevät niidenkin työt.
Se on sitä kun on valellut elämänsä perustan betoniin ja on riippuvainen ns valtakoneistosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rajat ovat tulleet vastaan työelämässä. Työnantajat vaativat jatkuvasti parempaa tulosta samalla palkalla ja kun siihen tavoitteeseen päästään, tulee uusia tavoitteita. Esimiehet kokoustavat miten saadaan enemmän tehoja työntekijöistä, mutta työaika ja palkka pysyvät samoina. Lisää ja lisää pitää vain repiä selkänahasta irtisanomisen uhalla. Ei ihme että moni saa burn outin.
Työskentelitkö sinä ennenkin niin, että saatat tehdä vertailuja?
Aivan samalta se työnteko on aina tuntunut.
Niin mitä tarkoitat? Kyllä, olen ollut koko aikuisikäni työelämässä. Työelämä on muuttunut tänä aikana hyvinkin paljon.
Työelämä on muuttunut, mutta ihmiset ei? Suomalaiset jussit kuokkivat suolla mistään valittamatta vaikka kuolemaan saakka, että saivat ihan vain saadakseen sen ruuan pöytään. Nyt kuvitellaan, että voidaan seistä piiska kourassa vaatimassa paljon tekemättä itse mitään, kaiken pitäisi olla koko ajan niin hemmetin mielekästä.
Vierailija kirjoitti:
Minut pelasti uudelleen kouluttautuminen ja etätyö jota teen lähes 100%. Jaksaa ihan eri tavalla avalla kuin ennen.
Nii-i, mutkin pelasti se, että tein jotain elämälläni, enkä odottanut ja odottanut, että maailma ympärilläni muuttuisi. Aikuisuus on vastuuta, eikä joululahjalista toiveita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Soiko päässäsi aamusta iltaan sama levy? En menesty tarpeeksi. En suorita tarpeeksi. Pomo on ääliö. Työpaikka on surkea. Rahat on aina loppu. En ole tarpeeksi kaunis tai komea tai laiha tai muodokas tai mitä nyt kuuluisi olla. En ole täydellisessä parisuhteessa. Perheemme ja sukumme on kamala ja sukujuhlat yhtä helvettiä. Kaikki on ihan hemmetin epätäydellisiä.
Jos uhriutuu aamusta iltaan, niin on taatusti ikävä olo kaiket päivät. Monelle tuntuu olevan vaikea myöntää, että omilla ajatuksilla on jotain merkitystä. Kyllä niillä on. Ajatuksista syntyy asenne, joka tuottaa toimintaa. Toiminta tuottaa seurauksia ja noista seurauksista syntyy elämä.
Alas sieltä ristiltä ulisemasta. Olet itse sinne kiivennyt ja lyönyt naulat ranteisiisi.
Heijastatko jotain omia ajatuksiasi aloitukseen? Aika pitkän listana sait aikaiseksi eikä suurin o
Kuvailin työpaikkani kahvipöytä keskustelun naisvaltaisella alalla. Aloittaja ei itse juurikaan mitään tälle keskustelulle.
Tykkään työstäni. Ketään ei kiinnosta missä, miten, milloin, yms kunhan työt pöyrii.
Vierailija kirjoitti:
Minut pelasti uudelleen kouluttautuminen ja etätyö jota teen lähes 100%. Jaksaa ihan eri tavalla avalla kuin ennen.
Minä muutin maalle. Perustin kotipalvelu-yrityksen ja tulen toimeen kyllin hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minut pelasti uudelleen kouluttautuminen ja etätyö jota teen lähes 100%. Jaksaa ihan eri tavalla avalla kuin ennen.
Minä muutin maalle. Perustin kotipalvelu-yrityksen ja tulen toimeen kyllin hyvin.
Kyllin hyvä ei riitä. Minä ansaitsen parempaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Soiko päässäsi aamusta iltaan sama levy? En menesty tarpeeksi. En suorita tarpeeksi. Pomo on ääliö. Työpaikka on surkea. Rahat on aina loppu. En ole tarpeeksi kaunis tai komea tai laiha tai muodokas tai mitä nyt kuuluisi olla. En ole täydellisessä parisuhteessa. Perheemme ja sukumme on kamala ja sukujuhlat yhtä helvettiä. Kaikki on ihan hemmetin epätäydellisiä.
Jos uhriutuu aamusta iltaan, niin on taatusti ikävä olo kaiket päivät. Monelle tuntuu olevan vaikea myöntää, että omilla ajatuksilla on jotain merkitystä. Kyllä niillä on. Ajatuksista syntyy asenne, joka tuottaa toimintaa. Toiminta tuottaa seurauksia ja noista seurauksista syntyy elämä.
Alas sieltä ristiltä ulisemasta. Olet itse sinne kiivennyt ja lyönyt naulat ranteisiisi.
Heijastatko jotain omia ajatuksiasi aloitukseen? Aika pitkän listana sait aikaiseksi eikä suurin o
Ööö, eikö se ole keskustelun tarkoitus tuoda esille niitä omia ajatuksia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Soiko päässäsi aamusta iltaan sama levy? En menesty tarpeeksi. En suorita tarpeeksi. Pomo on ääliö. Työpaikka on surkea. Rahat on aina loppu. En ole tarpeeksi kaunis tai komea tai laiha tai muodokas tai mitä nyt kuuluisi olla. En ole täydellisessä parisuhteessa. Perheemme ja sukumme on kamala ja sukujuhlat yhtä helvettiä. Kaikki on ihan hemmetin epätäydellisiä.
Jos uhriutuu aamusta iltaan, niin on taatusti ikävä olo kaiket päivät. Monelle tuntuu olevan vaikea myöntää, että omilla ajatuksilla on jotain merkitystä. Kyllä niillä on. Ajatuksista syntyy asenne, joka tuottaa toimintaa. Toiminta tuottaa seurauksia ja noista seurauksista syntyy elämä.
Alas sieltä ristiltä ulisemasta. Olet itse sinne kiivennyt ja lyönyt naulat ranteisiisi.
Heijastatko jotain omia ajatuksiasi aloitukseen?
Oletko jotenkin todella tyytymätön yleisesti elämääsi, jos ajattelet muiden pyörittävän päässään samoja keloja kuin sinä?
Olen samassa tilanteessa.
Valtava ahdistava, painava möykky rinnassa jatkuvasti. Olen ihan sillä rajoilla, että alan itkemään milloin tahansa.
Teen töitä ICT alalla ja paineet ovat kovat. Toiset YT neuvottelut tänä vuonna menossa. Mistään onnistumisesta ei kiitellä, mutta pienikin "virhe" muistetaan viikkotolkulla, vaikka asia olisi korjattu heti samana päivänä kun se tapahtui.
En jaksa enää montaa päivää sekoamatta lopullisesti, mutta pakko yrittää kun on nämä YTkin päällä
Vierailija kirjoitti:
Kyllä työt kuluttaa todella paljon. Vaatii todella paljon lähteä töiden jälkeen liikkumaan, kauppaan tai muualla. Viikonloput menee palautuessa. Onneksi välillä on vähän helpompiakin kausia ja lomat toki piristää.
Kodin sijaan ajankin suoraan salille. Ihminen on laiska ja tykkää toimia vanhalla tavalla. Aivot hiihtävät mielellään samoja latuja, koska se säästää energiaa. Ajattelun muutos vaatii aina tietoisen päätöksen ja tahtoa kulkea uudella ladulla. Hyvä uutinen on se, että aivot oppivat nopeasti uutta ja mukautuvat uusiin asioihin, kun niitä jaksaa opettaa. Ensin pitää vain sietää epämukavuutta ja hankalia tunteita jonkin aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Soiko päässäsi aamusta iltaan sama levy? En menesty tarpeeksi. En suorita tarpeeksi. Pomo on ääliö. Työpaikka on surkea. Rahat on aina loppu. En ole tarpeeksi kaunis tai komea tai laiha tai muodokas tai mitä nyt kuuluisi olla. En ole täydellisessä parisuhteessa. Perheemme ja sukumme on kamala ja sukujuhlat yhtä helvettiä. Kaikki on ihan hemmetin epätäydellisiä.
Jos uhriutuu aamusta iltaan, niin on taatusti ikävä olo kaiket päivät. Monelle tuntuu olevan vaikea myöntää, että omilla ajatuksilla on jotain merkitystä. Kyllä niillä on. Ajatuksista syntyy asenne, joka tuottaa toimintaa. Toiminta tuottaa seurauksia ja noista seurauksista syntyy elämä.
Alas sieltä ristiltä ulisemasta. Olet itse sinne kiivennyt ja lyönyt naulat ranteisiisi.
Oletko jotenkin todella tyytymätön yleisesti elämääsi, jos ajattelet muiden pyörittävän päässään samoja keloja kuin sinä?
Törmään riittämättömyyden tunteeseen sekä ympärillä olevissa läheisissä, ihmisissä että työssäni, että aika ajoin myös itsessäni.
vielä 5 vuotta sitten jaksoin töiden jälkeen liikkua, mutta nykyään töissä saa tehdä 2-3 henkilön työt, töiden jälkeen suoraan kotiin lepäämään
Vierailija kirjoitti:
Olen samassa tilanteessa.
Valtava ahdistava, painava möykky rinnassa jatkuvasti. Olen ihan sillä rajoilla, että alan itkemään milloin tahansa.
Teen töitä ICT alalla ja paineet ovat kovat. Toiset YT neuvottelut tänä vuonna menossa. Mistään onnistumisesta ei kiitellä, mutta pienikin "virhe" muistetaan viikkotolkulla, vaikka asia olisi korjattu heti samana päivänä kun se tapahtui.
En jaksa enää montaa päivää sekoamatta lopullisesti, mutta pakko yrittää kun on nämä YTkin päällä
Muutosneuvottelut voi olla myös mahdollisuus. Itse pyysin irtisanomista, ja kouluttauduin uudelle alalle irtisanomisajalla ja nyt voi paremmin kuin koskaan, kun lopetin sen oravanpyörässä juoksemisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen samassa tilanteessa.
Valtava ahdistava, painava möykky rinnassa jatkuvasti. Olen ihan sillä rajoilla, että alan itkemään milloin tahansa.
Teen töitä ICT alalla ja paineet ovat kovat. Toiset YT neuvottelut tänä vuonna menossa. Mistään onnistumisesta ei kiitellä, mutta pienikin "virhe" muistetaan viikkotolkulla, vaikka asia olisi korjattu heti samana päivänä kun se tapahtui.
En jaksa enää montaa päivää sekoamatta lopullisesti, mutta pakko yrittää kun on nämä YTkin päällä
Muutosneuvottelut voi olla myös mahdollisuus. Itse pyysin irtisanomista, ja kouluttauduin uudelle alalle irtisanomisajalla ja nyt voi paremmin kuin koskaan, kun lopetin sen oravanpyörässä juoksemisen.
Suurin este tällaiselle muutokselle on, raha. Ollaan kilpavarustelu elämä josta luullaan kaikkien olevan kateellinen ja siitä omasta elämästä tulee vankila.
Vierailija kirjoitti:
Ajat sitten lopettanut oman elämän elämisen. En todellakaan jaksa mitään muuta kuin käydä töissä.
Sama. Joskus vielä oli jotain harrastuksiakin, missä töiden jälkeen kävin. Ne kaikki on karsiutuneet pois, samoin ihmissuhteet. Keskitän kaiken energiani siihen, että jaksan töissä. Mitään muuta elämää ei ole.
Ja mä siis tykkään työstäni, en halua vaihtaa alaa. Mutta vaatimukset ovat kasvaneet niin suuriksi ja silti työpäivät ovat yhtä pitkiä kuin ennenkin.
Minut pelasti uudelleen kouluttautuminen ja etätyö jota teen lähes 100%. Jaksaa ihan eri tavalla avalla kuin ennen.