Lue keskustelun säännöt.
Tyttäreni ei halua lapsia. Isovanhemmuus jää siis minulta kokematta.
28.09.2025 |
Hän on ainut lapseni, joten muita mahdollisuuksia ei ole. On puhunut jo vuosia, etteivät lapset kuulu suunnitelmiin mutta olen silti pientä toivoa elätellyt, että jos sittenkin.
Eilen olivat miehensä kanssa käymässä ja asia tuli jotenkin puheeksi. Mieli ei ole muuttunut. Mitään kiinnostusta lasten hankkimiseen ei kuulemma ole. Tytär on 35 vuotias ja miehensä täytti juuri 40, joten mieli tuskin enää muuttuu.
Hyväksyn tottakai heidän päätöksensä. Kyseessä on heidän elämänsä, eikä minulla mitään lapsenlapsia ole oikeutta heiltä vaatia. Silti tuntuu pahalta. Pahalta ja jotenkin niin lopulliselta. Tulee sellainen tunne, että tässäkö tämä nyt oli? Jotenkin hirveän vaikea sisäistää, että minulta se isovanhemmuus nyt vaan jää kokonaan kokematta. Tiedän, ettei se mikään ihmisoikeus ole mutta silti tuntuu pahalta.
Kommentit (110)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinistö jakoi mitaleja suurperheille.
https://yle.fi/a/3-10779484
Kiitos hänelle
Venäjä yrittää näivettää Suomen vauvavastaisella propagandalla! Jotkut suomalaiset puolueet kätyreinä levittää venäjän väestömäärävalhetta!
Vanhusten yhteiskunta on helppo tuhota! Suomi tarvitsee vauvoja!Persut voi vapaasti tehdä lapsia tähän köyhyyteen niin paljon kun perse kestää... 🤣🤣🤣🤣 😝😆😝😆
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua on aina vituttanut nämä äidit, jotka tekee itse yhden lapsen, ja sitten painostaa sitä ainokaistaan hankkimaan vastentahtoisesti lapsia, jotta mummi saisi hoidokkeja
Olisit itse tehnyt vaikka neljä mukulaa, niin a) todennäköisemmin joku heistä olisi vapaaehtoisesti hankkinut lapsen b) ehkä olisit saanut tarpeeksesi hoivata lapsia, eikä tarvitse lapsenlapsia enää niin kiihkolla odottaa
Tämä! Tekee itse riittävästi lapsia ja hoitaa ne. Kenenkään velvollisuus ei ole tehdä ketään isovanhemmaksi ja lapsenlapsia kenenkään iloksi. On törkeää mennä sellaista painostamaan.
Minulla on kaksi nuorta aikuista lasta. Minulle he ovat tarpeeksi ja on ok, jos he eivät tee lapsia.
Mua on aina vituttanut tämä tee itse riittävästi lapsia. Mulla on 2 ja toinen kuoli onnettomuudessa, enempää ei saatu. Silti toivon lastenlapsia - mutta salaa, kun ei siitä SAA puhua. Tabu.
eri
Vierailija kirjoitti:
Onko ap samaa kastia kuin minun vanhempani, joilla ei ole oikeasti ikinä ollut mitään muuta elämää tai unelmia kuin lapset ja lapsenlapset?
Elämässä on niiiiiiin paljon muutakin kuin lapset. Toki omaani rakastan ja on ihana seurata sitä millaiseksi aikuiseksi tuo nykyinen nuori kasvaa. Mutta ei minulla ainakaan ole lapsenlapset millään pakko kokea-listalla. Omalla nuorella on myös niin paljon unelmia, joihin ei lapset mahdu, että en edes oleta, että niitä haluaisi. On myös monesti sanonut, ettei ajatus tunnu houkuttelevalta. Ja minulle on tärkeintä, että elämää johon on itse tyytyväinen.
En ole. Minulla on tosiaan vain yksi lapsi, eikä oikeastaan toista suuremmin edes yritetty. Tiedä olisiko saatukaan? Hyvin perhekeskeinen olen toki aina ollut.
Oman tyttäreni ollessa lapsi hänen molemmat isovanhempansa asuivat kaukana, eivätkä kovin aktiivisesti osallistuneet elämään, kun nähtiin vain pari kertaa vuodessa.
Ehkä osittain tämä suru, tai haikeus lapsenlapsettomuudesta johtuu nimenomaan siitä, että minulla olisi niin hyvät mahdollisuudet osallistua lapsen elämään ja olla tukena, kun eläkkeelle on aikaa ja asutaan parin kilometrin päässä jne.
Mutta kuten todettu. Elämässä on paljon muutan hyvää. Lapsenlapset olisi olleet mieluisia mutta minulle niitä ei nyt tullut. Elämä on silti ihan hyvää ja elämisen arvoista.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Olisit tehnyt itse enemmän lapsia.
Niinpä, ei kannata jättää yhden varaan, jos haluaa isovanhemmaksi.
Kertoo kyllä paljon tämän päivän Suomesta ja kovista arvoista, kun joukolla anonyymilla palstalla teilataan ihminen, joka varsin inhimillisesti käsittelee tunteitaan ja suruaan siitä, että ei saa lapsenlapsia ja hyvin selvästi ilmaisi, ettei ole omaa lastaan painostamassa lastenhankintaan.
Mutta ei, tunteita ei saa olla. Ei saa surra. On vain iloittava että saa tulevaisuudessa olla niin itsekäs kuin haluaa kun ei ole lapsenlapsia vaivoina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kertoo kyllä paljon tämän päivän Suomesta ja kovista arvoista, kun joukolla anonyymilla palstalla teilataan ihminen, joka varsin inhimillisesti käsittelee tunteitaan ja suruaan siitä, että ei saa lapsenlapsia ja hyvin selvästi ilmaisi, ettei ole omaa lastaan painostamassa lastenhankintaan.
Mutta ei, tunteita ei saa olla. Ei saa surra. On vain iloittava että saa tulevaisuudessa olla niin itsekäs kuin haluaa kun ei ole lapsenlapsia vaivoina.
Lastenlasten toivominen tarkoittaa että joku omista lapsista saisi lapsen.
Se tarkoittaa että toisen ihmisen pitäisi muuttaa elämänsä toisen toiveiden miellyttämiseksi.
Jos lapsi on vela, lapsenlapsen toivominen velalle on todella väärin js moukkamaista. Toivotaan toisen elämälle tuhoa.
Toisin sanoen: lapsenlapsien toivojat ovat karmivia esimerkkejä tekopyhyydestä jossa ensin sanotaan että hyväksytään velaus, mutta salaa toivotaan toisen raskautumista, vasten tahtoa. Kuka tällaista toivoo kellekään. Yök. Ei se rakkautta ainakaan ole. 🤢🤮🤢
Vierailija kirjoitti:
Kertoo kyllä paljon tämän päivän Suomesta ja kovista arvoista, kun joukolla anonyymilla palstalla teilataan ihminen, joka varsin inhimillisesti käsittelee tunteitaan ja suruaan siitä, että ei saa lapsenlapsia ja hyvin selvästi ilmaisi, ettei ole omaa lastaan painostamassa lastenhankintaan.
Mutta ei, tunteita ei saa olla. Ei saa surra. On vain iloittava että saa tulevaisuudessa olla niin itsekäs kuin haluaa kun ei ole lapsenlapsia vaivoina.
Kiitos.
Oli täällä seassa myös paljon kivoja ja ymmärtäviä vastauksia. Tällä palstalla puolet vastauksista on aiheesta riippumatta katkeraa ilkeilyä ja siihen olin tietysti varautunut jo ennenkuin aloitukseni tein.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pitää vaan hyväksyä se ettei kaikki halua lapsia. Petteri Orpon hallitus tekee sen vielä vaikeammaksi, niin lapsia ei kannata hankkia
Ei orpo ole niitä lapsia sulle tekemässä, ja meinaakko, että vajaan 2 vuotta vain lapsiasi pitäsit? Pistä vain jo alulle Antti tulee ja elättää lapsesi 24-vuoitaiksi.
Minä taas en halua olla mummi, en vaan halua. Jos joskus yksi kolmesta lapsestani saa lapsia, en tule koskaan olemaan se pullantuoksuinen mummi.
Olen koko aikuisikäni ollut äiti ja tuntuu, että oma lapseton elämä jäänyt elämättä. Ja nyt on minun vuoro elää huoletonta itsenäistä elämää.
Lapsenlapset eivät ole minun päätettävissäni, en kysy enkä vaadi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan se isovanhemmuus mummujen mielestä ihanaa, kun ei tise tarvitse niitä lapsia elättää, vaan voi kuoria kermat päältä.Miten itsekäs oikein voikaan olla.
Maailmassa on avun tarpeessa miljoonia lapsia, onko mummun geeneissä jotain niin erinomaista, että juuri hänen lapsenlapsensa vain kelpaisi autettavaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pahoinvointi paistaa tällä palstalla. Ikävä läpileikkaus suomalaisten tilasta. Ymmärrys toisia ihmisiä ja heidän tunteitaan kohtaan puuttuu. Karua. Todella karua.
Mitä ihmettä sinä selität?
Se, että ihmisillä on toiveita ja unelmia, on normaalia. Aloittaja ei ollut painostamassa lastaan mihinkään vaan käsittelee OMIA tunteitaan ja toiveitaan. Sellaisia kun meillä jokaisella on. Tunteita ja toiveita. Olemme ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kertoo kyllä paljon tämän päivän Suomesta ja kovista arvoista, kun joukolla anonyymilla palstalla teilataan ihminen, joka varsin inhimillisesti käsittelee tunteitaan ja suruaan siitä, että ei saa lapsenlapsia ja hyvin selvästi ilmaisi, ettei ole omaa lastaan painostamassa lastenhankintaan.
Mutta ei, tunteita ei saa olla. Ei saa surra. On vain iloittava että saa tulevaisuudessa olla niin itsekäs kuin haluaa kun ei ole lapsenlapsia vaivoina.
Suru ei ole tunne. Suru on surua, eikä sitä tarvitse erityisemmin käsitellä.
Lastenlapset eivät ole onnellisuuden tae. Minun äitini ei koskaan välittänyt lastenlapsistaan paskan vertaa - ja nyt kun hän on vanha ja sairas, hän ihmettelee miksi he eivät koskaan käy eivätkä soita.
Vierailija kirjoitti:
Minä taas en halua olla mummi, en vaan halua. Jos joskus yksi kolmesta lapsestani saa lapsia, en tule koskaan olemaan se pullantuoksuinen mummi.
Olen koko aikuisikäni ollut äiti ja tuntuu, että oma lapseton elämä jäänyt elämättä. Ja nyt on minun vuoro elää huoletonta itsenäistä elämää.
Lapsenlapset eivät ole minun päätettävissäni, en kysy enkä vaadi.
Siellä hirviöäiti. Muista syyllistää lapsiasi heidän olemassaolostaan, kun he ovat pilanneet elämäsi.
Kun minä menin naimisiin, äitini sanoi että älä vaan tee lapsia, hän ei aio niitä hoitaa. Hän piti lupauksensa, ja lastenlapset jäivät hänelle vieraiksi. Nähtiin pari kertaa vuodessa, eikä hän koskaan tutustunut lastenlapsiinsa, koska ei yksinkertaisesti ollut heistä kiinnostunut. Mutta eivät lastenlapsetkaan olleet kiinnostuneet isoäidistään. Kaikki voittivat?
(Asiaan kuuluu että äitini hoidatti minut ja siskoni omalla äidillään ja anopillaan, kysymättä sopiiko heille.)
Lapsi on 20 vuoden sitoumus. On väärin vaatia ketään vanhemmaksi vain siksi, että sinua itseäsi se ilahduttaisi.
Vierailija kirjoitti:
Lapsi on 20 vuoden sitoumus. On väärin vaatia ketään vanhemmaksi vain siksi, että sinua itseäsi se ilahduttaisi.
Kukaanhan ei ole vaatinut vanhemmaksi yhtään ketään ainakaan tässä aloituksessa!
Vierailija kirjoitti:
Olisit tehnyt itse enemmän lapsia.
Tarpeettoman ilkeä kommentti. Ei elämä aina mene kuten lapsena suunnittelee. Voi esim olla väkivaltainen mies, jonka kanssa ei halua tehdä enempää lapsia. Tai muita syitä.
Laita Purra säätämään tähän lakia ....🤣🤣🤣🤣🤣🤣