Lue keskustelun säännöt.
Tyttäreni ei halua lapsia. Isovanhemmuus jää siis minulta kokematta.
28.09.2025 |
Hän on ainut lapseni, joten muita mahdollisuuksia ei ole. On puhunut jo vuosia, etteivät lapset kuulu suunnitelmiin mutta olen silti pientä toivoa elätellyt, että jos sittenkin.
Eilen olivat miehensä kanssa käymässä ja asia tuli jotenkin puheeksi. Mieli ei ole muuttunut. Mitään kiinnostusta lasten hankkimiseen ei kuulemma ole. Tytär on 35 vuotias ja miehensä täytti juuri 40, joten mieli tuskin enää muuttuu.
Hyväksyn tottakai heidän päätöksensä. Kyseessä on heidän elämänsä, eikä minulla mitään lapsenlapsia ole oikeutta heiltä vaatia. Silti tuntuu pahalta. Pahalta ja jotenkin niin lopulliselta. Tulee sellainen tunne, että tässäkö tämä nyt oli? Jotenkin hirveän vaikea sisäistää, että minulta se isovanhemmuus nyt vaan jää kokonaan kokematta. Tiedän, ettei se mikään ihmisoikeus ole mutta silti tuntuu pahalta.
Kommentit (112)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on oikeus olla surullinen. Kyseessähän on iso asia ja isovanhemman roolin puuttuminen elämässäsi saakin aiheuttaa pahaa mieltä. Samaan aikaan moni lapsiperhe painii tukiverkkojen puutteen kanssa. Voisitko lähestyä alueesi sosiaalitahoja tai diakonia ja kysellä mahdollisuutta vapaaehtoistyöhön? Voisit päästä sairaalaan sylittelemään vauvoja tai tukiperheeksi jollekin, joka ottaisi apua kiitollisena vastaan.
Sairaalaan sylittelemään vauvoja?? Mihin ihmeen sairaalaan?
Jännä että käsittelet asiaa vain oman halusi ja omien tunteidesi kautta. Oletko narsisti?
Mulla on 2 poikaa, kumpikaan ei tee lapsia, ovat sanoneet. Sopii mulle, on oma asiansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on oikeus olla surullinen. Kyseessähän on iso asia ja isovanhemman roolin puuttuminen elämässäsi saakin aiheuttaa pahaa mieltä. Samaan aikaan moni lapsiperhe painii tukiverkkojen puutteen kanssa. Voisitko lähestyä alueesi sosiaalitahoja tai diakonia ja kysellä mahdollisuutta vapaaehtoistyöhön? Voisit päästä sairaalaan sylittelemään vauvoja tai tukiperheeksi jollekin, joka ottaisi apua kiitollisena vastaan.
Sairaalaan sylittelemään vauvoja?? Mihin ihmeen sairaalaan?
Ne vauvat on sinne äideiltään kaapattu ja heistä väkivalloin eroteltu. Sairasta että joku maho menee sinne "auttelemaan" vielä väliin, lisää traumaa ra iskatulle ja lapsesta erotetulle vauvalle. Hyvin, hyvin sairasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihminen joka ei ole vielä vakavasti siarstunut niin jaksaa surra sellaisia asioita mitä ei ole, puuttuu eikä saa.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä sinä selität?
Se, että ihmisillä on toiveita ja unelmia, on normaalia. Aloittaja ei ollut painostamassa lastaan mihinkään vaan käsittelee OMIA tunteitaan ja toiveitaan. Sellaisia kun meillä jokaisella on. Tunteita ja toiveita. Olemme ihmisiä.
Mutta se ei selitä miksi toivoo tunteissaan toiselle vela-lapselleen sellaista mitä hän ei halua.
Kuka toivoo lapselleen jotain sellaista mitä hän ei halua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, tuota olisi pitänyt miettiä jo, kun vielä itse olit lisääntymisikäinen. Miksi sinulla on vain yksi tytär? Olisit tehnyt vähintään kolme lasta, se olisi ollut yhteiskunnan ikärakenteen ja huoltosuhteenkin kannalta hyödyllistä.
Meitä on kolme lasta eikä kukaan ole hankkinut lapsia. Isosisko on jo 47-v ja lapseton. Isoveli on 45-v eikä hänellä ole edes puolisoa. Itse olen iltatähti ja hieman yli kolmikymppisenä naisena olisi vielä aikaa, mutta ei minkäänlaista aikomusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meitä on kolme lasta eikä kukaan ole hankkinut lapsia. Isosisko on jo 47-v ja lapseton. Isoveli on 45-v eikä hänellä ole edes puolisoa. Itse olen iltatähti ja hieman yli kolmikymppisenä naisena olisi vielä aikaa, mutta ei minkäänlaista aikomusta.
Ei ole pakkoa olemassa.
Ei ole ollut mitään odotuksia lastenlapsista, eikä niitä ole tulossakaan. Sopii minulle oikein hyvin.
Luetun ymmärtäminen on kyllä nykysuomessa järkyttävän huonolla tasolla!