Lue keskustelun säännöt.
Jäi jotenkin paska fiilis, kun työkaveri huusi minulle
26.09.2025 |
Ja siis ihan yllävässä tilanteessa tapahtui. Hämmennyin ja en oikein osannut sanoa mitään. Poistuin paikalta. Muut työkaverit puuttuivat tilanteeseen ja tämä huutaja sitten pahoitteli tilannetta minulle myöhemmin. Siinä hetkessä totesin vain, että en pahoittanut mieltäni ja esitin, että kaikki on ok. Oikeasti pidättelin kyyneliä.
Nyt sitten kuitenkin asia painaa mieltä ja maanantaina pitäisi työskennellä tämän huutajan kanssa :(
Olen saanut kokea elämäni aikana riittävästi huutamista ja henkistä väkivaltaa. En kestä enää yhtään, jos joku alkaa raivoamaan syyttä minulle tai korottaa äänensä, saatika vaikuttaa uhkaavalta. Poistun saman tien paikalta.
Kommentit (34)
Työelämästä on tullut toksista kymmenessä vuodessa.
Johtuuko nuoremmista ikäluokista jotka ei osaa enää käytöstapoja? Ja vaikka olisi kuinka akateeminen. Ei se poista ihmisen perusilkeyttä.
Huvittaa myös nykyinen ylidigilisaatio työpaikoilla. Ei osata pieniä päässälaskutoimituksia. Tai kirjoittaa käsin edes yhtä paperiarkkia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko teillä työnohjausta? Tai mahdollisuutta päästä sellaiseen tarvittaessa?
Omasta kokemuksesta suosittelen, että asia kannattaa selvittää, ja työnohjaus on siihen erinomainen paikka.
Hänellä voi olla ongelmia itsensä ja elämänsä kanssa, mutta silti perseestä. Työtä ei tarvitsisi ottaa niin kuolemanvakavasti, eikä pomo tule sinua todellakaan kiittelemään, jos komentelet muita, eikä palkka nouse. Nämä luulevat yleensä olevansa jokin firman kantava tukipilari, jota eivät todellakaan ole.
Meillä 5-kymppinen pomo huutaa milloin kenellekin. Ei mitenkään viitsisi kuunnella.
Mikä tilanteen aiheutti?
Itselläni on mennyt joskus hermo työkaveriin kun hän on pitänyt minua vastaus automaattina.
Hänellä on tapana kysyä samoja työohjeita moneen kertaan ja monelta eri työkaverilta. Ohjeet on kyllä jaettu kaikille kirjallisesti. En voi jatkuvasti keskeyttää omia töitäni ja etsiä hänelle ohjeesta eri kohtia. Ja kyse ei ole uudesta työntekijästä jota vasta koulutetaan, hänellä vaan on sellainen tapa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikea kommentoida, kun ei tiedä, mitä teit itse. Olet tainnut ärsyttää pitkään, jos kollega napsahti.
Vierailija kirjoitti:
Täällä sama tilanne, eikä ollut ensimmäinen kerta. Aion sanoa seuraavalla kerralla tälle "ystävälleni", että saa olla viimeinen kerta. Jos hänen aiheeton huutaminen toistuu, niin pomo otetaan mukaan keskusteluun.
Älä anna tilanteen toistua. Itse olin joskus työpaikassa jossa työkaveri oli tuollainen, hänellä oli aina joku hampaissa. Viestit yhdelle työkaverille tuli isoilla kirjaimilla ns huutaen, itketti ainakin kahta eri henkilöä mistä lie moittien. Yritti sitten minuakin päsmäröidä, mutta kun pomo sai tietää näistä, joutui pyytämään anteeksi ja ainakin itse jäin rauhaan. Eikä kyseessä ollut esihenkilö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyville työntekijöille ei koskaan huudeta.
Vierailija kirjoitti:
'Joskus paineet kasautuu ja purkautuu, väärälle ihmiselle ja väärässä paikassa.
Keskustele maanantaina. Sinulla on tuki muissa työkavereissa ja luultavammin huutaja pyytää anteeksi.
Meitä ihmisiä on erilaisia. Itse vääntelisin rautalankoja ja tasaisin vanhoja saumoja. Olet selkeästi vähän herkempi. Mutta tunteiden kertominen on tärkeää tässä tilanteessa.
Juttele. Mene eteenpäin ja opi eri ihmisistä uutta.
Mut oikeasti, välillä kaikki paineet pakkaa yhtä aikaa. Ja silloin saattaa laueta syyttömälle.'
Ei minulta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En hmettele yhtään etätyön suosiota. Mielikin pysyy hyvänä.
Vierailija kirjoitti:
Työelämästä on tullut toksista kymmenessä vuodessa.
Johtuuko nuoremmista ikäluokista jotka ei osaa enää käytöstapoja? Ja vaikka olisi kuinka akateeminen. Ei se poista ihmisen perusilkeyttä.
Huvittaa myös nykyinen ylidigilisaatio työpaikoilla. Ei osata pieniä päässälaskutoimituksia. Tai kirjoittaa käsin edes yhtä paperiarkkia.
Kaupanalalla on usein nuoria opiskelijoita töissä ja yhdessä työpaikassa seurasin näitä nuoria miten suhtautuvat työelämään. Yksi yliopistossa opiskeleva tyttö oli todella ylikorostuneen itsevarma, juoksutti kaikkia itseään vanhempiakin ja teetätti työnsä muilla. Asiakkaiden kuullen ei voi alkaa riidellä ja komentaa.
Toinen ammattikoulun opiskelija todella ihana tyttö, aina auttamassa kaikkia, terveellä tavalla itsevarma, ystävällinen kaikille. Tuleva yrittäjä.
Kolmas nuori poika ammattikoulusta, hakeutumassa ammattikorkeakouluun, kusipäisempää nuorta saa hakea, narisi koko ajan miten turhaa työtä, ei kiinnosta, ei halua tehdä sitä eikä tätä, hän TIETÄÄ pääsevänsä AMK. Kiristi kaikkien pinnan äärimmilleen.
Näistä keskimmäisellä oli terve itsetunto ja tulee pärjäämään elämässä hyvin. Muiden tulevia työkavereita käy sääliksi. Kuka heidät jaksaa kouluttaa ja laittaa rajat jos kotona ei sitä ole tehty?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyville työntekijöille ei koskaan huudeta.
😄 Kyllä kuule huudetaan.
Vierailija kirjoitti:
Tosta tulee kyllä tosi huono fiilis. Ei oo mitenkään sallittua työkaverin huutaminen.
Niillä työkavereillekin voi tulla psyyken ongelmia, aivokasvaimia ja vaihdevuosia. He huutavat niiden vuoksi. Yleensä ei tarvita kummoista asiaa kun padot aukeavat ja täysin syytön saa huudot niskaansa. Kannattaa ottaa henkistä hajurakoa heihin ja toivoa, että tajuavat hakea ammattilaisen apua ongelmaansa.
No huuda takaisin.