Mihin perustuu lakimiesten korkea palkkaus?
He eivät tarvitse työssään välineitä ja instrumentteja kuten esim lääkärit. Opinnot eivät kestä pidempään kuin muutkaan korkeakoulututkinnot?
Miksi lakiosaaminen maksaa niin järkyttävän paljon?
Kommentit (40)
Se on onnistuttu hinnoittelemaan niin. Aivan kuin äly ja hyvä muisti olisivat jotenkin ihmisen oma aikaansaannos tai "taito", mistä sitten maksetaan.
Ehkä missään ei tekoäly etene niin nopeaa kuin juristi- ja lakimiespalveluissa. Kysymyshän ei ole muuta kuin lain kirjaimesta ja sen aikaisemmasta soveltamisesta. Molemmat tiedot 100 % kirjallisesti saatavana.
Yleensä akateemisten palkkausta perustellaan pitkillä opinnoilla, mutta juuri missään muussa akateemisessa ammatissa ei ole noin, että järjestään kaikilla ammatin edustajilla on korkea tuntiveloitus, satoja euroja.
Alan koulutuspaikkojen vähyydellä ja tehokkaalla edunvalvonnalla (jota myös koulutuspaikkojen vähyys osaltaan on).
Vierailija kirjoitti:
Alan koulutuspaikkojen vähyydellä ja tehokkaalla edunvalvonnalla (jota myös koulutuspaikkojen vähyys osaltaan on).
Eli kysyntä ja tarjonta pidetään tahallisesti epätasapainossa?
Heidän käsissään on ihmiskohtalot, joskus koko asiakkaan loppuelämä.
Se perustuu älyttömän pieneen koulutusmäärään. Kymmenkertaistetaan aloituspaikat, niin hinnat laskevat reilusti, kun uusia alkaa tulla työmarkkinoille
Vierailija kirjoitti:
Alan koulutuspaikkojen vähyydellä ja tehokkaalla edunvalvonnalla (jota myös koulutuspaikkojen vähyys osaltaan on).
On heitä työttömänäkin.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä akateemisten palkkausta perustellaan pitkillä opinnoilla, mutta juuri missään muussa akateemisessa ammatissa ei ole noin, että järjestään kaikilla ammatin edustajilla on korkea tuntiveloitus, satoja euroja.
Lääkäreillä on vielä taatumpi toimeentulo. Surkeinkin alansa edustaja löytää takuuvarmasti työtä ja palkka on varsin korkea. Lakimies voi sentään (epätodennäköisesti toki) päätyä vaikka työttömäksi jos on täysin osaamaton tapaus.
Vierailija kirjoitti:
Heidän käsissään on ihmiskohtalot, joskus koko asiakkaan loppuelämä.
Lääkäreillähän näin vasta onkin, mutta heidänkin palkkionsa kalpenevat tällaisiin 400 euroa/tunti -veloituksiin verrattuna, joita joku vielä kutsui huokeiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alan koulutuspaikkojen vähyydellä ja tehokkaalla edunvalvonnalla (jota myös koulutuspaikkojen vähyys osaltaan on).
On heitä työttömänäkin.
Jep, vaikka heitä on vähän, niin ovat hinnoittelullaan pitäneet huolta, ettei ole välttämättä varaa palkata. Oman toimiston voi toki laittaa aina pystyyn lähes nollakustannuksilla, ja jotain juoppojen keskinäisiä puukkohippaisia löytyy aina hoidettavaksi vasemmalla kädellä.
Eivät noudata lakia.
Itä-naapuriin päin kallellaan lähes aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heidän käsissään on ihmiskohtalot, joskus koko asiakkaan loppuelämä.
Lääkäreillähän näin vasta onkin, mutta heidänkin palkkionsa kalpenevat tällaisiin 400 euroa/tunti -veloituksiin verrattuna, joita joku vielä kutsui huokeiksi.
Äärimmäisen vaikea tosiaan löytää perusteita lakimiesten hinnoittelulle. Varsinkin kun palkkio tulee veronmaksajien pussista ja hoidettava asia on tyyliä "taparikollinen Repe veti toista taparikollista Kalea turpiin".
Siis eihän lakimiesten palkka ole edes mitenkään poikkeuksellisen korkea.
Duunitori (2023) mukaan keskimääräinen kuukausipalkka juristeille (eli lakimiehille) oli 5 665 euroa kuukaudessa, kun taas Tyohakuapu.fi (2025) arvioi sen olevan noin 5 290 euroa.
Olen itse YTM ja tienaan 6300 €/kk. Nainenkin vielä.
Vierailija kirjoitti:
Siis eihän lakimiesten palkka ole edes mitenkään poikkeuksellisen korkea.
Duunitori (2023) mukaan keskimääräinen kuukausipalkka juristeille (eli lakimiehille) oli 5 665 euroa kuukaudessa, kun taas Tyohakuapu.fi (2025) arvioi sen olevan noin 5 290 euroa.
Olen itse YTM ja tienaan 6300 €/kk. Nainenkin vielä.
No ehkä olisi pitänyt kysyä sitten pelkästä lakiosaamisesta. Kyse on siis siitä, että nämä lakitoimistot pistävät loput palkkiosta voittoina taskuunsa. Tämän palvelun hinta siis voi olla 400 euroa tunti ja se on vielä suhteellisen halpa.
Vierailija kirjoitti:
Siis eihän lakimiesten palkka ole edes mitenkään poikkeuksellisen korkea.
Duunitori (2023) mukaan keskimääräinen kuukausipalkka juristeille (eli lakimiehille) oli 5 665 euroa kuukaudessa, kun taas Tyohakuapu.fi (2025) arvioi sen olevan noin 5 290 euroa.
Olen itse YTM ja tienaan 6300 €/kk. Nainenkin vielä.
Lakimiehet eivät keskimäärin ole tavallisia palkansaajia.
Ihan kuten muillakin aloilla, palkkataso perustuu paljon siihen paljonko asiakkaat ovat valmiita maksamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alan koulutuspaikkojen vähyydellä ja tehokkaalla edunvalvonnalla (jota myös koulutuspaikkojen vähyys osaltaan on).
Eli kysyntä ja tarjonta pidetään tahallisesti epätasapainossa?
Palkka ei muodostu pelkästään työvoiman tarjonnasta ja kysynnästä vaan työn tuottamasta lisäarvosta. Jos lakimiehen tekemästä työstä voi laskuttaa asiakkaalta 200e/tunti niin hänelle voi maksaa aika paljon isompaa palkkaa kuin sellaiselle työntekijälle jonka työstä voi laskuttaa 70e/tunti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis eihän lakimiesten palkka ole edes mitenkään poikkeuksellisen korkea.
Duunitori (2023) mukaan keskimääräinen kuukausipalkka juristeille (eli lakimiehille) oli 5 665 euroa kuukaudessa, kun taas Tyohakuapu.fi (2025) arvioi sen olevan noin 5 290 euroa.
Olen itse YTM ja tienaan 6300 €/kk. Nainenkin vielä.
Lakimiehet eivät keskimäärin ole tavallisia palkansaajia.
Työmarkkinoiden rakenne:
Suurin osa juristeista työskentelee julkisella sektorilla (valtiolla, kuntasektorilla ja hyvinvointialueilla) tai yksityisellä sektorilla yrityksissä tai asianajotoimistoissa.
Palkkatilastot:
Kaikki julkaistut palkkatilastot, kuten Duunitorin Palkkavertailu, perustuvat tehtävänimikkeillä palkansaajien palkkatietoihin.
Yrittäjyys harvinaisempaa:
Juristien yrittäjyys, kuten oman asianajotoimiston perustaminen, on pienempi osa alaa.
Rahastukseen , lupa saatu .