Oletko aina sisustanut väärin? Asuntostailaaja kertoo oikean tavan
Sisustatko ja elätkö väärin?
Onko sinulla sälekaihtimet? Jos, niin se on mautonta
Nostatko sälekaihtimet päivällä kokonaan ylös? Jos et, teet väärin.
Laitatko sälekaihtimet illalla kokonaan kiinni, niin ettei sisälle voi nähdä? Jos, niin se on väärin eletty.
Onko sinulla hyllyllä parillinen määrä koriste-esineitä? Jos, niin se on väärin sisustettu.
Kommentit (166)
Vierailija kirjoitti:
Joo silmäilin tuossa aikaisemmin tän sisustamisen ammattilaisen kämpästä kuvia. Siis mahdollisimman väritöntä ja tylsää, se on sit maailman tyylikkäintä. Tuokin varmaan pyörtyisi jos tulisi meille kun on värejä. Tosin ei sentään ole niitä sälekaihtimia.
Hän on pyrkinyt luomaan kotinsa sisustukseen lämpöä huokuvaa tunnelmaa, väittää lehti. Ehkä ei ole onnistunut pyrkimyksessään. Minusta ainakin se koti huokuu vain ikävyyttä ja apatiaa. Kuin suru vaiheessa, joka ei ole enää mustaa, mutta värit eivät vielä ole palanneet maailmaan.
Eiköhän ne sisustusalan neuvot ole vain neuvoja, eikä käskyjä. 😅 Niitä sitten joko noudattaa tai ei noudata. Valinta on jokaisen oma.
Miksi suomalaiset ovat heti vetämässä hernettä nenäänsä, jos joku neuvoo jossain asiassa. Oma vika, jos ottaa sellaiset käskyinä, joita muka pakosti tarttisi noudattaa.
Minä taas aidosti ja oikeasti rakastan vaaleaa kotiani, jonka kauneus on räikeyden sijaan hienovaraisissa nyansseissa. Se on omaa itseäni ja sieluani eikä kiinnosta vähääkään jos joku muu ei siitä pidä.
Yleensä tuo sana stailaus ei tuo miellyttäviä visioita mieleen. Miksi koti pitää olla kolkko.
Järkyttyisi varmaan mun kodissani. Tummaa puuta ja villamattoja. Valokuvia tasoilla ja tauluja seinillä. Viherkasveja, jotkut isojakin. Verhot ikkunoissa, jopa pitsiverhoja. Pari peiliä korisyeellisilla kehyksillä. Kirjoja kirjakaapeissa. Joo, kalustus on 1800-luvun lopulta 1950-luvulle, uusia ja/tai kalustelevyhuonekaluja ei ole, eikä keinokuitumattoja. Tykkään wanhoista tavaroista ja huonekaluista (kunnostankin niitä itse), muttei ole varaa asua missään kartanossa, joten yritän saada lämpöä sisustukseen tässä maalarinvalkoisella maalatussa kaupungin vuokrakämpässä.
Jos joku sanoo että miksei ole varaa kun kalustuskin tuollaista niin kerrottakoon, että sen Ikean/Jyskin kalustelevypöydän hinnalla saa umpipuisen vastaavan wanhojen tavaroiden liikkeestä/huutokaupasta/Torista, jonka voi tarvittaessa jopa korjata.
Vierailija kirjoitti:
Harrastatko käsitöitä omassa asunnossasi? Onko vieheiden sitomisen tarpeet levällään keittiön pöydällä, ompelukone jää pariksi päiväksi esille, löytyykö joulukorttiaskartelun jäljiltä glitteriä sohvan takaa juhannuksena?
Kehtaatko sinä viihtyä kotonasi? Kutsu beige sisustussuunnittelija kylään.
:D ei löydy glitteriä mutta viimejouluisia kuusenneulasia joskus siivotessa putkahtelee esiin jostain viidennestä ulottuvuudesta!
Ihmettelen kyllä suomalaisten intoa sälekaihtimiin. Ne saavat kämpän kuin kämpän näyttämään ankealta tilitoimistolta. Mitä se haittaa, jos joku näkee sisälle? Ei mulla ole mitään salattavaa. Ennen riisuuntumista laitan verhot kiinni. Jos jotkut sälekaihtimet olisi pakko hankkia, niin sitten puiset.
Isabellella on persoonaton tusinakoti, minulla ei.
Luin tuon jutun ja katsoin kuvat. Kamalaa.
Puhui lämpimästä sisustuksesta mutta kuvat ainakin kertoi toista.
Koriste-esineet ja maljakot just sitä tyyliä mitä näkee ruotsalaisketjussa Ikeassa ja Jyskissä (no en tiedä onko se ruotsalainen, tyyli samaa).
Ja eihän tuo ollut mikään koulutettu suunnittelija/sisustusarkkitehti, vanhemmillaan ruotsissa sisustusliike joten "hänkin on oppinut sisustamaan".
Ei ole minusta hänellä kyllä mitään meriittejä kertoa tämän päivän trendejä, eiköhän tuo greigekin ole mennyt jo muodista. Taitaa se dopamiinisisustus olla nyt ennemminkin in.
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen kyllä suomalaisten intoa sälekaihtimiin. Ne saavat kämpän kuin kämpän näyttämään ankealta tilitoimistolta. Mitä se haittaa, jos joku näkee sisälle? Ei mulla ole mitään salattavaa. Ennen riisuuntumista laitan verhot kiinni. Jos jotkut sälekaihtimet olisi pakko hankkia, niin sitten puiset.
Sälekaihtimet on helppo keino pitää asunto viileänä kesähelteillä sekä suojautua häikäisevältä auringolta silloin, kun se paistaa esimerkiksi suoraan työpöytään. Mutta kyllä itsekin nostan kaihtimet päiväksi ylös oleskelutiloissa, jotka ovat metsään päin. Asumme rivarissa.
Minua itseäni ihmetyttää sisustussuunnittelijoiden tapa laittaa sohva ikkunan eteen esim. tv:n sisustusohjelmissa. Itse en ikinä halua peittää olohuoneessa ikkunanäkymää. Joillakin naapureillamme on telkkari ikkunan edessä, mitä myös ihmettelen.
En myöskään pidä liaan pienistä matoista.
Karsea sisustus, möhkömäiset lampunvarjostimet ovat hirveät. Yöh.
No mut suurin osa suomalaisista kodeista onkin täysin persoonattomia ja tylsästi sisustettuja. Mitä sitä kieltämään.
Mun mielestä kolkkous ja tylsyys tulee matottomuudesta, pöytäliinattomuudesta ja verhottomuudesta. Ihan kuin olisi just muuttanut asuntoon - tai muuttamassa pois.
Beige-harmaa-musta-valkoista sisustusta ei se yksi värikäs sohvatyyny pelasta taikka se korkeintaan metrin halkaisijaltaan oleva matto keskellä huonetta.
"Muutama harkittu koriste-esine katseenvangitsijana". Tylsää. Kerroksellisuus siivottu pois, ja eletty elämä valokuvineen ja muistoineen. No voi olla helppo kyllä pyyhkiä pölyjä.
En tiedä mistä tuo stailaaja ammentaa sisustusideansa. Ruotsissakin on oma Marimekkonsa ja Arabiansa. Löytyy muitakin värejä kuin noita greigejä.
Vierailija kirjoitti:
Olipa kyllä mitäänsanomaton asunto stailaajalla. Kaikkien sääntöjen mukaan sisustettu. Ihmettelin myös kun mainittiin, että hän sisustaa lämpimästi ja kuvassa oli valkoinen ja beige tyyny.
Mauton ja väritön sisustustyyli. Vailla minkäänlaista persoonaa. Liian turvallinen, ja sellainen "kun kaikilla muillakin on".
Miksi kaikkien pitäisi juosta sisustustrendien mukana kuin sopulit, eikä keksiä mitään omaa? Vain koska jonkun mielestä vaalea puunvärinen penkki ja beige-greige sohvatyyny ovat juuri nyt kuuminta hottia, ja sisustuslehdet lobbaa samaa ajastusta, koska he tekevät bisnestä niiden kanssa jotka "keksivät" sisustusta uudestaan ja myyvät kalusteita, materiaaleja.
Minusta viime vuosien trendit on olleet huonon näköisiä kuten seinä- ja pöytäfeikkimarmorit, ison päälle liimatun näköinen synkän tumma legopalikka-keittiö, messinkisiä vesihanoja, peikonlehtiä pelkistetyissä maljakoissa. Marmorikeittiöstä ja kullansävyisistä hanoista tulee lähinnä mieleen turkkilainen kebab-pikaravintola.
"Joku taho" päätti että sammalen väriset seinälaatat kylppärissä ja vessassa ovat suurin piirtein maailman halutuimmat, ja kuinka moni haluaa ne koska naapurikin remppasi, mutta kyllästyy niihin muutamassa vuodessa?
Minusta on kiva kun sisustus kertoo jotain sisustajasta, kuten eräs kaverini on hullaantunut 70-luvun tavaroihin ja kalusteisiin, toki laadukkaisiin ja ajattomiin sellaisiin, joten sisustuksessaan on muutamia väripilkkuja, jotka sointuu hyvin yhteen perusvärien kanssa ja modernien tavaroiden seassa sopivasti.
Ei ihme että palasi Suomeen sisustelemaan, kun Ruotsissa, Norjassa eikä Tanskassa ei haluta noin pelkistettyjä ja laimeita, masentuneita koteja.
Ruotsalaiset osaa tehdä viihtyisiä ja tyylikkäitä sisustuksia joissa viihtyvät itse.
Suomalaiset tekee liian odotustilan, hotellimaisen tai firman edustustilan näköisiä sisustuksia, mistä puuttuu se persoonallinen kosketus. Lopputulos näyttää usein siltä kuin masentunut henkilö olisi sisustanut toiselle masentuneelle. Tuttu sanoi kerran hyvin että olisi kuin suomalaiset yrittäisivät sisustaa muita varten, eikä itseään varten.
Esimerkkejä ruotsalaisista sisustuksista, niissä on kerroksellisuutta, eri rakenteita, jänniä yksityiskohtia eikä pelätä värien käyttöä:
https://st.hzcdn.com/simgs/pictures/vardagsrum/hemma-hos-reportage-vind…
https://via.tt.se/data/images/00164/7c7f681f-34fb-4ad0-b515-bfc3283653d…
https://static.bonniernews.se/images/54/f3/54f3f8820ad34d4190116aff6e20…
https://www.lehtitukku.fi/sites/default/files/images/magazine/cover/sko…
https://bb-sweden.se/userfiles/image/Sko%CC%88na%20hem-Nr11-2025-1.jpeg
Vierailija kirjoitti:
Minä taas aidosti ja oikeasti rakastan vaaleaa kotiani, jonka kauneus on räikeyden sijaan hienovaraisissa nyansseissa. Se on omaa itseäni ja sieluani eikä kiinnosta vähääkään jos joku muu ei siitä pidä.
Tyypillinen tökerö kommentti: "MINÄ-MINÄ sisustan vaalealla, se on ainoa oikea hienovarainen tapa, muut sisustukset ovat RÄIKEITÄ."
Just joo.
Entä jos se oma minä on just se haukkumasi väritön? Sellainenko ei saa olla?