Työttömyyden kasvu ja koulutuspolitiikka ovat sidoksissa toisiinsa.
Suomessa on oikeus saada opintolainaa ja tukea vain yhteen korkeakoulututkintoon, mutta toiselle asteelle vaikka kymmeneen halutessaan. Kouluilla ei ole mitään vastuuta siitä, mille aloille ihmisiä koulutetaan. Rahoitusta saa valmistumismääristä ja nopeudesta, mutta ei tutkinnon suorittaneiden työllistymisestä.
Monet korkeakoulututkinnot ovat käytännössä arvottomia työmarkkinoilla. Mutta koulutusmäärät ovat isoja ja rahoitus jatkuu.
Olisi järkevää, että muinaisteknikko voisi kouluttautua uudelleen vaikka sairaanhoitajaksi, kun ensimmäinen tutkinto ei työllistä. Silti opiskelukykyisille annetaan mahdollisuus vain toisenasteen opintoihin, joilla on hyvin heikko työllistävyys, silloin kun kyseessä on uudelleen kouluttautuminen keski-ikäisenä.
Kaikki näkevät mihin nykysysteemi on johtanut. Olisiko muutoksen aika?
Kommentit (16)
Koulutuspolitiikka loistaa poissaolollaan poliitikkojen ja päättäjien puheissa ja se mainitaan vain silloin, kun "leikataanko vai eiköleikata?"
Sen lisäksi, että suomalaisia koulutetaan tutkinnoin, joista seuraa lähes varma työttömyys, tänne haalitaan vielä lisäksi opiskelijoita muista maista.
Vierailija kirjoitti:
Ei se ole koulutuksesta kiinni.
Miten niin?
Tuliko tuo jollekin muka uutisena? Itsestään selväähän tuon pitäisi olla.
Vierailija kirjoitti:
Tuliko tuo jollekin muka uutisena? Itsestään selväähän tuon pitäisi olla.
Se ei todellakaan ole itsestäänselvää.
Vierailija kirjoitti:
Sen lisäksi, että suomalaisia koulutetaan tutkinnoin, joista seuraa lähes varma työttömyys,
Tässä on lopputulos kun ensimmäisiä peruskoulun opotunteja myöten vaahdotaan tietyistä aloista kuinka on varma työllistyminen ja riittää kun paperit saa. Viimeistään toisella asteella astuu mukaan opintolainan tuputus "lähes ilmaisena". Nyt näitä velkaantuneita ja työttömiä nuoria aikuisia sitten ihmetellään.
Uudelleenkouluttautumisesta on tullut normaali asia, enkä edes tunne ikäisiäni, joilla olisi vain yksi ammatti. Uudelleenkouluttautumisen pitäisi olla poikkeus ja koulutuksessa pitäisi satsata jatkokouluttamiseen ja siihen että kouluttaudutaan ylöspäin, eikä alemmille opintoasteille.
Osa toisen asteen koulutuksista työllistää varsin hyvin. Muinaisteknikko voi kouluttautua esimerkiksi sähköasentajaksi.
Syy siihen, että korkea-asteella saa opiskella tuella ja lainalla vain yhden tutkinnon, on suomalaisten kateus ja tyhmyys. "Ei ennenkään mitään koulutusta tarvittu, töihin vain m e n t i i n !
Miksi ette nyt m e n e töihin?"
Vierailija kirjoitti:
Osa toisen asteen koulutuksista työllistää varsin hyvin. Muinaisteknikko voi kouluttautua esimerkiksi sähköasentajaksi.
Keski-ikäiset uudelleenkouluttautuvat ei valitettavasti näillä työllisty. Koulutusaika on myös toisella asteella liian lyhyt, vain reilut 1,5v. Siinä ajassa ei sähköasentajaksi opita.
Vierailija kirjoitti:
Osa toisen asteen koulutuksista työllistää varsin hyvin. Muinaisteknikko voi kouluttautua esimerkiksi sähköasentajaksi.
Jos nykyinen systeemi toimisi, niin eihän tässä olisikaan mitään ongelmaa.
Minulla on yksi korkeakoulututkinto ja kolme ammattitutkintoa, mutta en silti työllisty. Korkeakoulututkinto on kulttuurialalta, mutta muut ihan perusduuneja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa toisen asteen koulutuksista työllistää varsin hyvin. Muinaisteknikko voi kouluttautua esimerkiksi sähköasentajaksi.
Keski-ikäiset uudelleenkouluttautuvat ei valitettavasti näillä työllisty. Koulutusaika on myös toisella asteella liian lyhyt, vain reilut 1,5v. Siinä ajassa ei sähköasentajaksi opita.
Miksei työllistyisi? Miksei reilussa 1,5 vuodessa voi oppia asentamaan sähköjä? Kuka meillä nykyisin asentaa sähköjä, jos amiskoulutus ei riitä?
Työttömyyttä ei saada kuriin puuttumatta epäonnistuneeseen koulutuspolitiikkaan. Silti päättäjät jaarittelevat vain työttömyydestä ja puhuvat asian vierestä.