Mihin se hiili sitten jää kun puut pilkkoo hiilidioksidia?

"Ihan aluksi voidaan huomauttaa että vastaus on selkeästi kohtaan "Ei tältä pallolta mikään täällä ollut häviä mihinkään" ja osoittaa että kyllä häviää, ainakin tältä pallolta."

Kun puu tekee hiilidioksista puuta, siinä ei vapaudu yhtäkään vetyatomia

"Toiseksi Deuterium on vedyn isotooppi."

Eikä ole. Kysy vaikka ChatGPT:ltä tai lue yläasteen kemian kirjaa.

"Kolmanneksi raskas vesi on D2O molekyyli, eli sisältää kaksi deuteriumia (joka on se vedyn isotooppi...) ja hapen."

Katso edellinen vastaus.

"Neljänneksi happi ei katoa mihinkään (sekä molekyyli että alkuaine) otsoniaukossa vaan vain molekyylinä lisääntyy Otsonin O3 hajotessa hapeksi O2 molekyyliksi."

Ei kukaan ole hapen katoamisesta puhunutkaan. Se vaan on meille nisäkkäille hyödyllinen sivutuote tuosta projektista.

"Viidenneksi voidaan todeta että suomen koulutustaso on heikko."

Veit sanat suustani... Olet pihalla kuin lumiukko näistä asioista. Ihan perustasolla.

OK, vedetään se Deuterium tuosta väitteestä pois.  Muuten pysyn sanoissani.  Vanhan muisti pätkii.

Hiili sitoutuu sekä puuainekseen että sokereihin, joita puu yhteyttämällä tuottaa. Kaikki eloperäinen sitoo hiiltä, sinäkin Brutukseni. Sinä toisaalta myös tuotat hiiltä uloshengityksessäsi, mitä puu ei tee.

Taas huomaa että ajattelukyky on kadonnut aivan täysin. Tähän kysymykseen vastaamiseksi ei tarvitse muistaa yhtään mitään kemiasta tai fysiikasta. Alkeellinenkin päättely riittäisi. Etenkin jos on joskus polttanut puuta.

Glukoosi (CHO) 

Fruktoosi (CHO) 

Galaktoosi (CHO) 

Sakkaroosi (CHO)

Siinä muutama esimerkki sokereista jotka on toiselta nimeltään hiilihydraatteja, pösilöt.

Puu sitoo hiilidioksidia ja vettä auringon valossa lehtivihreän avulla ja muodostaa siitä sokereita ja vapauttaa samalla happea ilmakehään. Tätä kutsutaan yhteyttämiseksi. Puu varastoi sokerit itseensä. 

Muistelen että tämä opetettiin noin  kolmannella luokalla peruskoulussa. Saatan muistaa väärinkin koska olin kolmannella luokalla v. 1974

Vierailija kirjoitti:

"Ihan aluksi voidaan huomauttaa että vastaus on selkeästi kohtaan "Ei tältä pallolta mikään täällä ollut häviä mihinkään" ja osoittaa että kyllä häviää, ainakin tältä pallolta."

Kun puu tekee hiilidioksista puuta, siinä ei vapaudu yhtäkään vetyatomia

"Toiseksi Deuterium on vedyn isotooppi."

Eikä ole. Kysy vaikka ChatGPT:ltä tai lue yläasteen kemian kirjaa.

"Kolmanneksi raskas vesi on D2O molekyyli, eli sisältää kaksi deuteriumia (joka on se vedyn isotooppi...) ja hapen."

Katso edellinen vastaus.

"Neljänneksi happi ei katoa mihinkään (sekä molekyyli että alkuaine) otsoniaukossa vaan vain molekyylinä lisääntyy Otsonin O3 hajotessa hapeksi O2 molekyyliksi."

Ei kukaan ole hapen katoamisesta puhunutkaan. Se vaan on meille nisäkkäille hyödyllinen sivutuote tuosta projektista.

"Viidenneksi voidaan todeta että suomen koulutustaso on heikko."

Veit sanat suustani

1. Siinä samassa ajassa kun puu tekee hiilidioksidista puuta niin noin 3kg vetyä katoaa avaruuteen

2. Myönsitkin jo seuraavassa kommentissa että puhut tässä ihan läpiä

3. Myönsitkin jo seuraavassa kommentissa että puhut tässä ihan läpiä

4. Aikaisempi vastaus "(kuin ehkä enintään happi otsoniaukkojen johdosta)." viittaa selkeästi hapen katoamiseen.

5. Ei ollut ensimmäinen kerta ja tuskin viimeiseksi jää

Ap. sinäkin puputat pullaa ja hengittelet ilmasta happea, tuota hiilidioksidia ja ulosteita, ja ehkä kasvatkin siinä samalla. Varastoit hiiltä ja ravinteita.

Se puu hengittelee ilmasta hiilidioksidia, imee maasta vettä ja ravinteita ja kasvaa, eli varastoi hiiltä, ja tuottaa samalla yhteyttämällä kaikkea kivaa. 

Eikös olekin jännä tämä luonto?

Vierailija kirjoitti:

"Ihan aluksi voidaan huomauttaa että vastaus on selkeästi kohtaan "Ei tältä pallolta mikään täällä ollut häviä mihinkään" ja osoittaa että kyllä häviää, ainakin tältä pallolta."

Kun puu tekee hiilidioksista puuta, siinä ei vapaudu yhtäkään vetyatomia

"Toiseksi Deuterium on vedyn isotooppi."

Eikä ole. Kysy vaikka ChatGPT:ltä tai lue yläasteen kemian kirjaa.

"Kolmanneksi raskas vesi on D2O molekyyli, eli sisältää kaksi deuteriumia (joka on se vedyn isotooppi...) ja hapen."

Katso edellinen vastaus.

"Neljänneksi happi ei katoa mihinkään (sekä molekyyli että alkuaine) otsoniaukossa vaan vain molekyylinä lisääntyy Otsonin O3 hajotessa hapeksi O2 molekyyliksi."

Ei kukaan ole hapen katoamisesta puhunutkaan. Se vaan on meille nisäkkäille hyödyllinen sivutuote tuosta projektista.

"Viidenneksi voidaan todeta että suomen koulutustaso on heikko."

Veit sanat suustani

"Eikä ole. Kysy vaikka ChatGPT:ltä"

Voi luoja :D:D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei puu pilko tai hajota mitään. Hiili sitoutuu ilmakehästä siihen puuhun. Ei tältä pallolta mikään täällä ollut häviä mihinkään (kuin ehkä enintään happi otsoniaukkojen johdosta).

Sen kummemmin tukematta AP:n tietämättömyyttä, niin kyllähän siinä puussa CO2 muuttuu C + O2, eli pilkkoontuu, ja sitten veden kera rakentuu pitkiksi glukoosiketjuiksi (C6H10O5)n, eli selluksi...

No eikö sellu ole pehmeää? Mikä sen puun pitää pystyssä? Siellä sisällähän on ilmapillejä jotka niitä ravinteita kuljettavat. Kyllä puu tarvitsee myös ravinteita.

Vierailija kirjoitti:

OK, vedetään se Deuterium tuosta väitteestä pois.  Muuten pysyn sanoissani.  Vanhan muisti pätkii.

Deuterium (D tai 2H) on vedyn isotooppi. Deuteriumista käytetään myös nimitystä raskas vety.[1][2] Deuteriumytimessä, deuteronissa, on yksi protoni ja yksi neutroni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuvitellaan että yksi puun kasvun vuosirengas on vaikka kolme milliä paksu? Neljä milliä? Jos iso puu on 30 metriä korkea ja rungon keskipaksuus on 50 senttiä, niin saat laskettua montako kuutiota puuta siihen kasvaa vuodessa.

Mutta tuon kokoisia puita Suomessa ei juuri enää ole. Ne on aikapäiviä keitetty selluksi. Nykypuu on 12 metriä korkea ja keskipaksuus 15 senttiä. Sen tähden nykypäivän räkämännikkö ei kasva kuutioina enää niin paljon kuin joskus.

Näinkö jostain Vihreästä Langasta on luettu? Hyvin hoidettu talousmetsä kasvaa kaikkein nopeimmin kuutioita, hakkaa luonnonvaraiset ryteiköt 6-0.

Sen pystyy ihan kuule laskemaan. Ja jos olet joskus nähnyt kaadetun puun, niin siitä on mitattavissa vuosikasvun paksuudet. Se "hyvinhoidettu talousmetsä" on tänäpäivänä juuri onneton puhelintolpan kokoinen puun irvikuva.