Mihin se hiili sitten jää kun puut pilkkoo hiilidioksidia?

Jäisikö se siihen ... puuhun?

Selluloosaan.

Vierailija kirjoitti:

Jäisikö se siihen ... puuhun?

Väitätkö että metsät olisi hiilinieluja mutta yksi puu pilkkoo aivan mitättömän määrän hiilidioksidia elinkaarensa aikana?

Kuvitellaan että yksi puun kasvun vuosirengas on vaikka kolme milliä paksu? Neljä milliä? Jos iso puu on 30 metriä korkea ja rungon keskipaksuus on 50 senttiä, niin saat laskettua montako kuutiota puuta siihen kasvaa vuodessa.

Mutta tuon kokoisia puita Suomessa ei juuri enää ole. Ne on aikapäiviä keitetty selluksi. Nykypuu on 12 metriä korkea ja keskipaksuus 15 senttiä. Sen tähden nykypäivän räkämännikkö ei kasva kuutioina enää niin paljon kuin joskus.

Vierailija kirjoitti:

Kuvitellaan että yksi puun kasvun vuosirengas on vaikka kolme milliä paksu? Neljä milliä? Jos iso puu on 30 metriä korkea ja rungon keskipaksuus on 50 senttiä, niin saat laskettua montako kuutiota puuta siihen kasvaa vuodessa.

Mutta tuon kokoisia puita Suomessa ei juuri enää ole. Ne on aikapäiviä keitetty selluksi. Nykypuu on 12 metriä korkea ja keskipaksuus 15 senttiä. Sen tähden nykypäivän räkämännikkö ei kasva kuutioina enää niin paljon kuin joskus.

Näinkö jostain Vihreästä Langasta on luettu? Hyvin hoidettu talousmetsä kasvaa kaikkein nopeimmin kuutioita, hakkaa luonnonvaraiset ryteiköt 6-0.

Syväunta sekä biologian että kemian tunneilla peruskoulussa?

Entäs englannin? Sujuuko se?

Vinkki glukoosimolekyylissä  on 6 hiiliatomia, 12 vetyatomia ja 6 happiatomia.

Josko se puu itsessään olisi sitä hiiltä. 

Oletko sama joka juuri tajusi että eteläisellä pallonpuoliskolla mennään kesää kohti?

Vierailija kirjoitti:

Josko se puu itsessään olisi sitä hiiltä. 

Se on huima juttu ajatella, että puun runko on pieraistu ilmasta. Painaa sentään sen verran. Vesi tulee maasta, mutta kuivakin klapi painaa. 

Ei puu pilko tai hajota mitään. Hiili sitoutuu ilmakehästä siihen puuhun. Ei tältä pallolta mikään täällä ollut häviä mihinkään (kuin ehkä enintään happi otsoniaukkojen johdosta).

Vierailija kirjoitti:

Ei puu pilko tai hajota mitään. Hiili sitoutuu ilmakehästä siihen puuhun. Ei tältä pallolta mikään täällä ollut häviä mihinkään (kuin ehkä enintään happi otsoniaukkojen johdosta).

Sen kummemmin tukematta AP:n tietämättömyyttä, niin kyllähän siinä puussa CO2 muuttuu C + O2, eli pilkkoontuu, ja sitten veden kera rakentuu pitkiksi glukoosiketjuiksi (C6H10O5)n, eli selluksi...

Vierailija kirjoitti:

Ei puu pilko tai hajota mitään. Hiili sitoutuu ilmakehästä siihen puuhun. Ei tältä pallolta mikään täällä ollut häviä mihinkään (kuin ehkä enintään happi otsoniaukkojen johdosta).

Kyllä tuo vety vuotaa avaruuteen. Monta tuhatta tonnia joka vuosi (tarkkaan ottaen 94608000kg/a (vuosi)). Deuterium vuotaa huonommin ja sen vuoksi ilmakehän vety/deuterium suhde huonontuu koko ajan. Loppupeleissä meidän tilanne on sama kuin Mars:in, josta vety on kadonnut ja jäljelle on jäänyt vain deuterium. Mikä on huono juttu, kun raskasvesi on juomakelvotonta.

Vastavuoroisesti saadaan sitten noita raskaampia alkuaineita tilalle meteoriittien ja pölyn muodossa.

Hiilidioksidia ei pidä pelätä. Vanhat metsät ei tuota mitään vaan on hiilinieluja ja täynnä tuholaisia sekä hajottajia. Parhaiten hiiltä sitoo 10-30-vuotias kasvava metsä.

Ilmakehä ei ole mikään suljettu kupla. Jatkuvasti vapautuu kaasuja ja päästöjä avaruuteen.

ei se tyhjästä kasva. sitoutuu puuhun/lehtiin, kasvin massaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei puu pilko tai hajota mitään. Hiili sitoutuu ilmakehästä siihen puuhun. Ei tältä pallolta mikään täällä ollut häviä mihinkään (kuin ehkä enintään happi otsoniaukkojen johdosta).

Kyllä tuo vety vuotaa avaruuteen. Monta tuhatta tonnia joka vuosi (tarkkaan ottaen 94608000kg/a (vuosi)). Deuterium vuotaa huonommin ja sen vuoksi ilmakehän vety/deuterium suhde huonontuu koko ajan. Loppupeleissä meidän tilanne on sama kuin Mars:in, josta vety on kadonnut ja jäljelle on jäänyt vain deuterium. Mikä on huono juttu, kun raskasvesi on juomakelvotonta.

Vastavuoroisesti saadaan sitten noita raskaampia alkuaineita tilalle meteoriittien ja pölyn muodossa.

Eh... eihän tuossa prosessissa vety mene muualle kuin siihen glukoosiin.

Maapallon ilmakehässä on vetyä kokonaista 0.000055%

Ja Deuterium on ns. raskasta vettä, ei vetyä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuvitellaan että yksi puun kasvun vuosirengas on vaikka kolme milliä paksu? Neljä milliä? Jos iso puu on 30 metriä korkea ja rungon keskipaksuus on 50 senttiä, niin saat laskettua montako kuutiota puuta siihen kasvaa vuodessa.

Mutta tuon kokoisia puita Suomessa ei juuri enää ole. Ne on aikapäiviä keitetty selluksi. Nykypuu on 12 metriä korkea ja keskipaksuus 15 senttiä. Sen tähden nykypäivän räkämännikkö ei kasva kuutioina enää niin paljon kuin joskus.

Näinkö jostain Vihreästä Langasta on luettu? Hyvin hoidettu talousmetsä kasvaa kaikkein nopeimmin kuutioita, hakkaa luonnonvaraiset ryteiköt 6-0.

Ne kasvaa nopeaa höttöpuuta, suoraan vessapaperiksi.

Jos vertaa sadan vuoden takaista ja nykyistä puutavaraa niin ero on valtava. Vanha puu on kasvanut hitaasti, kauan ja tiiviiksi.

Nykyinen puupelto taas ei tuota ns oikeaa puuta ollenkaan. Tämän huomaa maallikkokin vuosirenkaista, painosta ja rakenteesta sahatessa.

Jos Suomen metsiä ei hakata niin Brasiliassa poltetaan lisää viidakkoa eukalyptuspuiden viljelyyn. 

Uunin pohjalle. Ootko ihan taukki. Kun puun polttaa niin hiili jää jäljelle, sinne uuniin. Sitten se kannetaan ämpärissä koivikkoon levitettäväksi. Siellä se palautuu kiertoon. Kesällä on oltava varovainen, ettei hiili jää hehkumaan, muutoin voi koivikkoon tulla liikaa hiiltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei puu pilko tai hajota mitään. Hiili sitoutuu ilmakehästä siihen puuhun. Ei tältä pallolta mikään täällä ollut häviä mihinkään (kuin ehkä enintään happi otsoniaukkojen johdosta).

Kyllä tuo vety vuotaa avaruuteen. Monta tuhatta tonnia joka vuosi (tarkkaan ottaen 94608000kg/a (vuosi)). Deuterium vuotaa huonommin ja sen vuoksi ilmakehän vety/deuterium suhde huonontuu koko ajan. Loppupeleissä meidän tilanne on sama kuin Mars:in, josta vety on kadonnut ja jäljelle on jäänyt vain deuterium. Mikä on huono juttu, kun raskasvesi on juomakelvotonta.

Vastavuoroisesti saadaan sitten noita raskaampia alkuaineita tilalle meteoriittien ja pölyn muodossa.

Eh... eihän tuossa prosessissa vety mene muualle kuin siihen glukoosiin.

Maapallon ilmakehässä on vetyä kokonaista 0.000055%

Ja Deuterium on ns. raskasta vettä, ei vetyä...

Ihan aluksi voidaan huomauttaa että vastaus on selkeästi kohtaan "Ei tältä pallolta mikään täällä ollut häviä mihinkään" ja osoittaa että kyllä häviää, ainakin tältä pallolta.

Toiseksi Deuterium on vedyn isotooppi.

Kolmanneksi raskas vesi on D2O molekyyli, eli sisältää kaksi deuteriumia (joka on se vedyn isotooppi...) ja hapen.

Neljänneksi happi ei katoa mihinkään (sekä molekyyli että alkuaine) otsoniaukossa vaan vain molekyylinä lisääntyy Otsonin O3 hajotessa hapeksi O2 molekyyliksi.

Viidenneksi voidaan todeta että suomen koulutustaso on heikko.