Mitä on äidinvaisto?

Hoivan tärkeydestä vauvalle on kirjoittanut paljon ainakin Winnicott. Olen vain pintapuolisesti lueskellut, mutta jos joku nyt kovasti epäilee, että se rakastava hoiva ei olisi vauvalle ja vauvan minäkuvan kehitykselle tärkeää, niin kannattaa tutustua Winnicottiin.

"Palataas nyt siihen evoluution, jos luulet, että se on nykyaikaa. Edelleen on muistettava, että ihmisen lapsi on vuosia avuton ja alkuun aivan täysin avuton. Hänen ruokailunsa ja vessajuttunsa ovat täysin vanhempien avun varassa. Jos ei olisi luonnollista, että vauvan syntyessä äidinvaisto herää ja vauvan hoitaminen tuntuu äidistä miellyttävältä ja palkitsevalta, lajiamme ei tällaisenaan olisi olemassa (olemme siis avuttomia siksi, että aivomme ovat niin suuret). Jos tämä ei tunnu sinusta hyvältä teorialta, niin kerropa, mikä sitten selittää lajimme selviytymisen."

Ihmisillä on kaksi ajavaa voimaa: toinen on positiivisten tunteiden hankkiminen ja toinen negatiivisten välttäminen. Jos vauvan hoitamatta jättäminen aiheuttaa syyllisyyttä, niin se ajaa saman asian. 

Vierailija kirjoitti:

Hoivan tärkeydestä vauvalle on kirjoittanut paljon ainakin Winnicott. Olen vain pintapuolisesti lueskellut, mutta jos joku nyt kovasti epäilee, että se rakastava hoiva ei olisi vauvalle ja vauvan minäkuvan kehitykselle tärkeää, niin kannattaa tutustua Winnicottiin.

Ei edellytä, että hoivan antaja on äiti tai edes nainen.

Äidin vaistoa on se että heräät just ennen kuin vauva alkaa itkemään nälkäänsä esimerkiksi. Muuten on vain arvailuja, esimerkiksi lapsi katoaa, siinä on kaikenlaisia ajatuksia päässä, muttet tiedä onko kunnossa vai ei, jälkiviisaana sitten voi kertoa mitä hyvänsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisit ihan ensiksi katsoa sanakirjasta, mitä vaisto tarkoittaa. 

Jotakin ylhäältä säädettyä tapaa, jolla kaikki toimii ja tunteita, joita kaikki tuntevat? 

Jos uskot jumalaan ja luomiseen, niin se varmasti on ylhäältä säädetty. Vaistot ovat eri lajeille evoluutiossa kehittyneitä toimintatapoja. Mutta siis miksi ihmeessä et katso, jos et tiedä?

Darwinkin yritti moneen kertaan oikaista määritellessään naista ja naisen luontoa. Ihan kaikkea hänen kirjoittamaansa ei tänä päivänä totuutena nieltäisi. :)

Vierailija kirjoitti:

"Palataas nyt siihen evoluution, jos luulet, että se on nykyaikaa. Edelleen on muistettava, että ihmisen lapsi on vuosia avuton ja alkuun aivan täysin avuton. Hänen ruokailunsa ja vessajuttunsa ovat täysin vanhempien avun varassa. Jos ei olisi luonnollista, että vauvan syntyessä äidinvaisto herää ja vauvan hoitaminen tuntuu äidistä miellyttävältä ja palkitsevalta, lajiamme ei tällaisenaan olisi olemassa (olemme siis avuttomia siksi, että aivomme ovat niin suuret). Jos tämä ei tunnu sinusta hyvältä teorialta, niin kerropa, mikä sitten selittää lajimme selviytymisen."

 

Ihmisillä on kaksi ajavaa voimaa: toinen on positiivisten tunteiden hankkiminen ja toinen negatiivisten välttäminen. Jos vauvan hoitamatta jättäminen aiheuttaa syyllisyyttä, niin se ajaa saman asian. 

No mitäpä lottoat, että jos ajatellaan ihmistä hieman primitiivisempänä olentoja kuin nykyajan jälkiteollista länsimaalaista, onko syyllisyys ollut niitä keskeisiä asioita ihmisen elämässä? Onko syyllisyys mielestäsi vaisto? Ei taida olla. Äidin ja vauvan (ja itse asiassa myös isän ja vauvan) suhde perustuu myös hormonitoimintaan. Syyllisyys on kokemuksen tuottamaa ja vaatii jo jonkinlaista ajatusprosessia. Kiintymys ja mielihyvä esim. sitä hormonia, jota erittyy imettäessä (oksitosiini). Eli kumpihan nyt sitten olisi todennäköisempää, syyllisyys vai mielihyvä? Herättääkö syyllisyys ylipäätään rakkauden tuntemuksia, joita keskivertovanhemmalla syntyy lastaan kohtaan, vai olisko se kuitenkin enemmän sitä mielihyvää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lue aluksi tuo.

https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/ihmeellinen-aidinvaisto-mita-tiede…

Kyllä minulla nousi maito ja vauvan itku sai maidon herumaan, mutta en silti ole tuntenut mitään mielihyvää vauvaa hoitaessa.

Miksi tätä on alapeukutettu niin paljon? Jos jotain tunnetta ei tule niin sitä ei tule. Tunteet eivät ole jotain, minkä voisi ostaa kaupan hyllyltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisit ihan ensiksi katsoa sanakirjasta, mitä vaisto tarkoittaa. 

Jotakin ylhäältä säädettyä tapaa, jolla kaikki toimii ja tunteita, joita kaikki tuntevat? 

Jos uskot jumalaan ja luomiseen, niin se varmasti on ylhäältä säädetty. Vaistot ovat eri lajeille evoluutiossa kehittyneitä toimintatapoja. Mutta siis miksi ihmeessä et katso, jos et tiedä?

Darwinkin yritti moneen kertaan oikaista määritellessään naista ja naisen luontoa. Ihan kaikkea hänen kirjoittamaansa ei tänä päivänä totuutena nieltäisi. :)

En ymmärrä, miten tuo liittyi kirjoittamaani.

Vierailija kirjoitti:

Äidin vaistoa on se että heräät just ennen kuin vauva alkaa itkemään nälkäänsä esimerkiksi. Muuten on vain arvailuja, esimerkiksi lapsi katoaa, siinä on kaikenlaisia ajatuksia päässä, muttet tiedä onko kunnossa vai ei, jälkiviisaana sitten voi kertoa mitä hyvänsä.

Tuleeko sinulle tuosta mielihyvää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hoivan tärkeydestä vauvalle on kirjoittanut paljon ainakin Winnicott. Olen vain pintapuolisesti lueskellut, mutta jos joku nyt kovasti epäilee, että se rakastava hoiva ei olisi vauvalle ja vauvan minäkuvan kehitykselle tärkeää, niin kannattaa tutustua Winnicottiin.

Ei edellytä, että hoivan antaja on äiti tai edes nainen.

Eipä niin, mutta kuka se on yleensä eniten läsnä vauvan elämässä. Äiti. Vastasyntynyt vauva myös reagoi omaan äitiinsä, tunnistaa äänen, sydämenlyönnit.

(Muuten ihmettelen hieman sitä, että vastasit viestiini, jossa ei mainittu äitiä tai naisia, ikään kuin argumentoiden sitä vastaan, että hoivaajan ei tarvitse olla äiti tai edes nainen. Mutta mitä äidinvaistoon tulee, niin sehän on prosessi, joka tapahtuu naisessa, äidissä, raskauden aikana, synnytyksessä ja synnytyksen jälkeen.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Palataas nyt siihen evoluution, jos luulet, että se on nykyaikaa. Edelleen on muistettava, että ihmisen lapsi on vuosia avuton ja alkuun aivan täysin avuton. Hänen ruokailunsa ja vessajuttunsa ovat täysin vanhempien avun varassa. Jos ei olisi luonnollista, että vauvan syntyessä äidinvaisto herää ja vauvan hoitaminen tuntuu äidistä miellyttävältä ja palkitsevalta, lajiamme ei tällaisenaan olisi olemassa (olemme siis avuttomia siksi, että aivomme ovat niin suuret). Jos tämä ei tunnu sinusta hyvältä teorialta, niin kerropa, mikä sitten selittää lajimme selviytymisen."

 

Ihmisillä on kaksi ajavaa voimaa: toinen on positiivisten tunteiden hankkiminen ja toinen negatiivisten välttäminen. Jos vauvan hoitamatta jättäminen aiheuttaa syyllisyyttä, niin se ajaa saman asian. 

No mitäpä lottoat, että jos ajatellaan ihmistä hieman primitiivisempänä olento

Naispuolisten kaverien kanssa kun on juteltu, niin aika moni on uskaltanut tunnustaa, ettei oikeasti ole tuntenut mitään "rakkautta ensisilmäyksellä" tai voimakkaita mielihyväntunteita vauvan hoitamisesta. 

Niitä ei vaan sais sanoa ääneen, ettei kaikki "noudatakaan luonnon lakeja". 

Vierailija kirjoitti:

Olin juuri kommentoimassa sulle, että kuulostaa kyllä aika kammonttavalta, että vauvan molemmat vanhemmat suhtautuvat tähän kuin lihapalaan.

 

Mutta vastaukseksi kysymykseen "mitä on äidinvaisto": Se on se juttu, joka on mahdollistanut lajimme selviytymisen. Ihmisen poikanen on avuton pitempään kun minkään muun lajin jälkeläinen ja siksi se vaatii molemmilta vanhemmilta ehdottoman sitoutumisen selviytyäkseen. Tämän evolutiivisen kehityksen tuloksena on syntynyt se asia, jota nimitämme äidinvaistoksi. Tietenkään sitä ei kaikilla ole, mutta nykyolosuhteissa lapsi voi selvitä ilman sitäkin.

Ei vaadi, ei vaadi edes äidin vaistoa hoitaa sitä avutonta lastaan, vaan ihan vaan eläimelliset vaistot pistävät syöttämään jne. Eikä vaadi molemmilta vanhemmilta, vain toiselta tai joltain kolmannelta osapuolelta. Ihmislajin isät eivät ole hoitaneet vauvoja kuin vasta viimeisen 50 vuoden ajan, isompien kanssa ovat kyllä sitten opettaneet esimerkiksi selviytymistä, työkalujen käyttöä jne 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Palataas nyt siihen evoluution, jos luulet, että se on nykyaikaa. Edelleen on muistettava, että ihmisen lapsi on vuosia avuton ja alkuun aivan täysin avuton. Hänen ruokailunsa ja vessajuttunsa ovat täysin vanhempien avun varassa. Jos ei olisi luonnollista, että vauvan syntyessä äidinvaisto herää ja vauvan hoitaminen tuntuu äidistä miellyttävältä ja palkitsevalta, lajiamme ei tällaisenaan olisi olemassa (olemme siis avuttomia siksi, että aivomme ovat niin suuret). Jos tämä ei tunnu sinusta hyvältä teorialta, niin kerropa, mikä sitten selittää lajimme selviytymisen."

 

Ihmisillä on kaksi ajavaa voimaa: toinen on positiivisten tunteiden hankkiminen ja toinen negatiivisten välttäminen. Jos vauvan hoitamatta jättäminen aiheuttaa syyllisyyttä, niin se ajaa saman asian. 

No mitäpä lottoat, että jos a

Naispuolisten kaverien kanssa kun on juteltu, niin aika moni on uskaltanut tunnustaa, ettei oikeasti ole tuntenut mitään "rakkautta ensisilmäyksellä" tai voimakkaita mielihyväntunteita vauvan hoitamisesta. 

Niitä ei vaan sais sanoa ääneen, ettei kaikki "noudatakaan luonnon lakeja". 

Ei sen tarvitse olla mitään rakkautta ensi silmäyksellä. Enskös kirjoittanut oksitosiinistakin tuossa viestissäni? Eihän sitäkään välttämättä edes siinä vaiheessa ole, kun vauvan näet ensi kerran. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisit ihan ensiksi katsoa sanakirjasta, mitä vaisto tarkoittaa. 

Jotakin ylhäältä säädettyä tapaa, jolla kaikki toimii ja tunteita, joita kaikki tuntevat? 

Jos uskot jumalaan ja luomiseen, niin se varmasti on ylhäältä säädetty. Vaistot ovat eri lajeille evoluutiossa kehittyneitä toimintatapoja. Mutta siis miksi ihmeessä et katso, jos et tiedä?

Darwinkin yritti moneen kertaan oikaista määritellessään naista ja naisen luontoa. Ihan kaikkea hänen kirjoittamaansa ei tänä päivänä totuutena nieltäisi. :)

En ymmärrä, miten tuo liittyi kirjoittamaani.

Sitä, että miten nyt määrittelet "aukottoman totuuden" on vain paras arvaus todellisuudesta tällä hetkellä. Myöhemmin joku kumoaa sen. Näin se on aina mennyt.

Vierailija kirjoitti:

Äidin vaistoa on se että heräät just ennen kuin vauva alkaa itkemään nälkäänsä esimerkiksi. Muuten on vain arvailuja, esimerkiksi lapsi katoaa, siinä on kaikenlaisia ajatuksia päässä, muttet tiedä onko kunnossa vai ei, jälkiviisaana sitten voi kertoa mitä hyvänsä.

Entäs kun vauva itkee oikeastaan koko ajan. 🙄

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin juuri kommentoimassa sulle, että kuulostaa kyllä aika kammonttavalta, että vauvan molemmat vanhemmat suhtautuvat tähän kuin lihapalaan.

 

Mutta vastaukseksi kysymykseen "mitä on äidinvaisto": Se on se juttu, joka on mahdollistanut lajimme selviytymisen. Ihmisen poikanen on avuton pitempään kun minkään muun lajin jälkeläinen ja siksi se vaatii molemmilta vanhemmilta ehdottoman sitoutumisen selviytyäkseen. Tämän evolutiivisen kehityksen tuloksena on syntynyt se asia, jota nimitämme äidinvaistoksi. Tietenkään sitä ei kaikilla ole, mutta nykyolosuhteissa lapsi voi selvitä ilman sitäkin.

Ei vaadi, ei vaadi edes äidin vaistoa hoitaa sitä avutonta lastaan, vaan ihan vaan eläimelliset vaistot pistävät syöttämään jne. Eikä vaadi molemmilta vanhemmilta, vain toiselta tai joltain kolmannelta osapuolelta. Ihmislajin isät eivät ole hoitaneet vauvoja kuin v

Ei vaadi, ei vaadi edes äidin vaistoa hoitaa sitä avutonta lastaan, vaan ihan vaan eläimelliset vaistot pistävät syöttämään jne. Eikä vaadi molemmilta vanhemmilta, vain toiselta tai joltain kolmannelta osapuolelta. Ihmislajin isät eivät ole hoitaneet vauvoja kuin vasta viimeisen 50 vuoden ajan, isompien kanssa ovat kyllä sitten opettaneet esimerkiksi selviytymistä, työkalujen käyttöä jne 

Ihmislajin isät eivät välttämättä ole osallistuneet vauvan hoivaamiseen siinä määrin kuin nykyään, mutta vauvan syntyminen tosiaan vaikuttaa isänkin hormonitoimintaan, joten isän rooli on kyllä ihan evolutiivinenkin. Testosteroni alenee, kun vauva syntyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisit ihan ensiksi katsoa sanakirjasta, mitä vaisto tarkoittaa. 

Jotakin ylhäältä säädettyä tapaa, jolla kaikki toimii ja tunteita, joita kaikki tuntevat? 

Jos uskot jumalaan ja luomiseen, niin se varmasti on ylhäältä säädetty. Vaistot ovat eri lajeille evoluutiossa kehittyneitä toimintatapoja. Mutta siis miksi ihmeessä et katso, jos et tiedä?

Darwinkin yritti moneen kertaan oikaista määritellessään naista ja naisen luontoa. Ihan kaikkea hänen kirjoittamaansa ei tänä päivänä totuutena nieltäisi. :)

En ymmärrä, miten tuo liittyi kirjoittamaani.

Sitä, että miten nyt määrittelet "aukottoman totuuden" on vain paras arvaus todellisuudesta tällä hetkellä. Myöhemmin joku kumoaa sen. Näin se on aina mennyt.

Mulla meni ohi, minkä aukottoman totuuden määrittelin. Jos sulla eriävä mielipide johonkin, niin kerro ihmeessä ja esitä perustelusi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on ollut voimakas äidinvaisto. Tekee mieli hoivata, imettää ja hellitellä vauvaa.  Syntyy voimakas side.  Äidinvaisto herättää yöllä kun lapsi MEINAA oksentaa.  Mies herää vasta siihen kun lakanat on jo koneessa ja pedit levitetty olohuoneeseen. 

 

Kyllä mäkin pelkäsin lapsen puolesta ja että teen jotakin väärin. Mutta en silti edelleenkään ole tuntenut mielihyvää hoitamisesta. 🙄

Ja lapsesi vaistoaa sen. Hän ei kuitenkaan pyytänyt syntyä sinulle. Valitettavasti joudut sietämään lastasi niin kauan että hän tulee toimimaan omillaan, mutta parhaassa tapauksessa pääset hänestä ennen pitkää eroon lopullisesti. Onnittelut, olet pilannut ihmisen elämän.

Voisitko selittää, miten olen pilannut lapseni elämän? 

Kerroin, etten vauva-aikana tuntenut mielihyvää vauvaa hoitaessa, mutta olen kuitenkin aina hoitanut kaikki velvollisuuteni lapseen liittyen. Eikö se riitä? Vielä vaaditaan, että pitäisi jotenkin todistaa tuntevansa tunteita, joita ei tuntenut??? 

Lapsi on jo iso ja tykkään hänestä, mutta hoivaamisesta en ole etenkään lapsen ollessa pieni tuntenut mitään erityisiä kiksejä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äidin vaistoa on se että heräät just ennen kuin vauva alkaa itkemään nälkäänsä esimerkiksi. Muuten on vain arvailuja, esimerkiksi lapsi katoaa, siinä on kaikenlaisia ajatuksia päässä, muttet tiedä onko kunnossa vai ei, jälkiviisaana sitten voi kertoa mitä hyvänsä.

Entäs kun vauva itkee oikeastaan koko ajan. 🙄

Hauska juttu on se, että on tutkittu, että esim. nälänhädän aikana nk. vaativat, paljon itkevät vauvat selviävät todennäköisemmin hengissä kuin tyytyväisemmätt vauvat. Toki monet äidit tietävät, miten raskasta se on, kun vauva itkee paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on ollut voimakas äidinvaisto. Tekee mieli hoivata, imettää ja hellitellä vauvaa.  Syntyy voimakas side.  Äidinvaisto herättää yöllä kun lapsi MEINAA oksentaa.  Mies herää vasta siihen kun lakanat on jo koneessa ja pedit levitetty olohuoneeseen. 

 

Kyllä mäkin pelkäsin lapsen puolesta ja että teen jotakin väärin. Mutta en silti edelleenkään ole tuntenut mielihyvää hoitamisesta. 🙄

Pakko kysyä, jäikö lapsiluku yhteen?

Kyllä jäi, ei ole mun juttu. :)

Vauvat meinaan...