Lue keskustelun säännöt.
voi että väsyttää tämä velkakierre ja rahattomuus...
11.04.2007 |
ollaan nelilapsinen perhe helsingissä, ja ilmeisesti loppuikämme velkakierteessä.
Elämäniloa meiltä ei puutu, mutta rahaa sitten senkin edestä. Ihan sama vaikka kuinka paljon tienaisi niin ei kuitenkaan riitä. Joka päivä tulee jostain perintätoimistosta tai ulosotosta kirje ihan oikeasti.
Olisipa mukava kuulla, että joku toinenkin perhe olisi ollut vastaavassa tilanteessa ja siitä ajan kuluessa selvinnyt tasapainoon...
Kommentit (25)
ei ole normaalia että laskut koko ajan ulosotossa, teillä palaa rahat niihin perintämaksuihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mikää finanssinero. Vituttaa välillä ku pitää harrastaa kalliisti mut bussikorttia ei oo varaa ostaa.
Pidättekö kirjaa kaikista menoistanne, se voisi selkiyttää rahankäyttöä. Tärkeintä olisi saada tuo velkakierre katkaistua, nythän teillä menee suuret summat niihin ylimääräisiin maksuihin ja viivästyskuluihin.
no ollaan jouduttu tähän kolmen vuoden aikana, kun itse ollut hoitovapaalla ja miehellä vaikeuksia yrityksensä kanssa. Nyt teen jo itse kahta työtä ja mieskin pitkää päivää. Siltikään ei raha riitä. Jo pelkkä asuminen on aivan älytön menoerä, eikä asumistukea saada molempien tulojen takia.
Niin, kyllä tiedän että itse olemme itsemme tähän ajaneet. Sitä minulle ei enää tarvitse sanoa erikseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän kyllä, että olette pienituloisia, mutta miten olette velkaantuneet?
Mitään ei ole ulosotossa, mutta koko elämä on pitänyt kääntää ylösalaisin eikä penniäkään ei ole hauskanpitovaraa. Mies on kyllä saanut uuden työn, mutta palkka ei ole entisenlainen. Kyllä kyllästyttää tämä kituuttaminen vaikken koskaan mikään tuhlailija olekaan ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Vituttaa välillä ku pitää harrastaa kalliisti mut bussikorttia ei oo varaa ostaa.
Turhat menot ja ostokset pois!! Kotiruokaa, itse leivottua leipää ja pullaa jne. Ei ole normaalia, että koko ajan on maksut ulosotossa :( Ja mielummin soittakaa ja siirtäkää jonkun isomman laskun eräpäivää/pyytäkää erissä, kuin jätätte maksamatta ja ulosottoon -> tulee kalliimmaksi.
(seurakunnasta voi kysyä yhteystietoja, mistä aika varataan). Siellä selvitellään teidän kanssa myös, miten voitte siirtää järkevästi ja priorisoida laskuja niin että siirroista johtuvat kulut jäävät mahdollisimman alhaisiksi.
*Ja* käsitellään tuo uusien turhempien laskujen (miehen harrastus ilmeisesti?) ongelma
jos ette kuulu heidän asiakaskuntaansa, osaavat ylivelkaantuneiden nauvonnassa varmasti neuvoa jonnekin muuallel
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minä en ole se,jota " v******" miehen kalliit harrastukset jne. En koskaan kiroile, ja toisekseen meillä ei ole mitääv kallita harrastuksia.
Mä leivon sämpylää ja kierrän kirppareita ja pihistän. Mut mies tekee rahoillaan mitä tekee. Mä ostan kaikki huonekalut ym. ku ei miehellä muka varaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ollaan molemmat silppu-pätkä-työläisiä, jotka vähän väliä työttöminä ilman oikeutta ansiosidonnaiseen.
ei meilläkään mitään hauskanpitorahaa ole, mutta elellään. Ei kaikki hauska ole rahasta kiinni. Edes täällä kalliissa Helsingissä.
Miksi sitten mainitset, että alliit harrastukset v***?? Ei mmärrä...
Vierailija:
minä en ole se,jota " v******" miehen kalliit harrastukset jne. En koskaan kiroile, ja toisekseen meillä ei ole mitääv kallita harrastuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei oikein tuo eräpäivienkään siirteleminen enää onnistu, kun ei pysty mitään uutta maksupäivää lupaamaan! Kun tili tulee, niin se myös menee eikä riitäkään. Myös ruuassa säästän. Teen itse mm. leivät, ja lapsilta säännöstellään kaakaot, jugurtit, hedelmät jne.
Meillä sama tilanne, aika alussa on nyt tämä selvittely, joten en osaa sanoa miten tästä selviää loppuun, mutta siihen tavoittelen, että velkaa on 4 vuoden päästä 0¿!
Kun heräsimme tilanteeseen meillä oli velkaa moniin eri paikkoihin n. 30 000¿. Otimme yhteyttä kapungin velkaneuvojaan, joka oli ainakin meille kuin taivaanlahja!
Hän kartoitti koko tilanteemme, selvitti velat ja maksamattomat laskut!
Me veimme aluksi muovipussillisen kirjeitä ja laskuja joita oli tullut ja ekan tapaamisen jälkeen veimme niitä hänelle sitä mukaa kun niitä tuli.
Hän ehdotti että ottaisimme yhden ison velan kaikkien pienten maksamiseen, eli juuri tuon 30 000, mutta meillä ei ollut siihen mahdollisuutta, takaajat eivät halunneet, eikä pankki ollut kovin yhteistyökykyinen. Velkaneuvoja tämän ehdotuksen kariuduttua ehdotti, että teemme piiiitkääään maksusuunnitelman, hän ottaa yhteyttä jokaiseen joille olemme velkaa ja sopii ohjelman! Näin tehtiin! Hänellä meni tähän aikaa n. 4kk, pitkä aika, mutta kun velkaneuvoja oli ensimmäisen kerran ottanut yhteyttä velkojiin, niin he lopettivat kirjeiden lähettämisen. Odotimme vain, kaikkien suostumusta maksuohjelmaan.
Lopulta viimeinenkin velkoja on vastannut, kaikki hyväksyivät maksusuunnitelman!
Me maksamme nelisen vuotta määrätyn summan joka kk, velkaneuvojan tekemän ohjelman mukaisesti, niille velkojille jotka ohjelman mukaan ovat vuorossa. Tätä on nyt menty vuosi.
On pitkä tie!
Mutta kannattaa!
On ensimmäinen kerta kun moneen vuoteen rahat riittävät tilipäivästä toiseen, lopumatta välillä. Stressi on vähentynyt!
Ja pystyy jopa joskus" säästämään" , eli viikottaisesta ruokarahasta joka on 200¿, pystyn joskus nipistämään jonkun kympin huvirahastoon!
Meillä viisi lasta ja kaksi aikuista.
Kiinnostaisiko kirjoitella, muutenkin kuin palstalla?
siis minä AP en ollut se joka niistä kalliista harrastuksista puhui!
suomessa ei kannata olla pienyrittäjä, ei tod. se tuli opittua kantapään kautta. laitettiin firma kiinni vuosi sitten, palkkatyössä molemmat, minä nyt hoitovapaalla. mutta silti vielä firman veroja maksellaan. en enää ikinä aloita yritystoimintaa suomessa, mielulmmin vittumaisen työnantajan alaisena, mutta palkka tulee säännöllisesti ja työaika on mitä sovittu. firman aikana hermot ihan riekaleina, lapset kärsi liikaa poissaolostamme, nyt asiat muuten paitsi rahan osalta kunnossa. vielä vuosi kituutetaan ja sitten helpottaa vähän.
kyllä muakin tää rahattomuus ottaa päähän, kaikki mitä tulee menee saman tien, kaikki ostokset on laskettava tarkalleen, mitään ylimääräistä ei itselleen voi hommata. Lasten tarpeet tulee ensin.
Tai siis, velkakierteessä EI olla, mutta rahaa on kuitenkin niin vähän käytössä, että harmittaa aika lailla. Meillä sama tilanne, kun jollain toisellakin vastaajalla, eli mieheltä meni hyväpalkkainen työ.
Kyllä meillä rahat riittää tällä hetkellä normaalielämiseen, mutta ei voi kuin haaveilla esim. uusista vaatteista, kahvilla käymisestä tai matkustelusta. Tää nyt on tällaista kädestä suuhun elämistä jonkun aikaa. Tänäkin aamuna ihan itkin, kun ajattelin, ettei ole varaa ostaa edes verhoja tähän taloon, mutta nyt olo on jo parempi. Onhan se kiva, että on muitakin vastaavanlaisessa elämäntilanteessa. Tsemppiä kaikille:)
missä te asutte? Liekö Helsingissä mahdollista saada tuota apua akuutisti, kun ei taideta kuitenkaan ainoita velkaantuneita tässä kaupungissa olla?
Niin se vielä, että me olemme jo kerran myyneet mm. asuntomme ja siitä saadulla voitolla maksaneet velkoja!
Että ei tässä nyt ihan toimettominakaan olla oltu:(
Mä en enää ees välitä.
Ulosotossa ja ties missä on vaikka mitä
ja erokin tuli.
Elän vaa päivän kerrallaan.Katto on pään päällä ja lapsilla ruokaa,vaatteet.
Ei vaan jaksa ja kun tiedän että en ole ainoa joka on ongelmissa