Sukulaiset ja kaverit eivät halua nykyään kertoa lastensa asioista - mikä tämä ilmiö on?
Olen törmännyt tällaiseen ilmiöön monien sukulaisteni ja kaverieni kohdalla. Kaikki eivät siis käyttäydy näin, mutta moni käyttäytyy. En muista, että 10 v sitten olisi ollut tällaista.
Virtasten perhe on muuttanut uudelle paikkakunnalle. Lapset ovat aloittaneet uudessa koulussa ja päiväkodissa. Jutellaan muutosta ja uudella paikkakunnalla asumisesta. Virtasten äiti kertoo, miten on sujunut. Kysyn, miten lapset ovat sopeutuneet muuttoon, uuteen päiväkotiin, kouluun ja kotiin, Virtasten äiti ei vastaa mitään.
Korhosten perheessä vietettiin rippijuhlia. Jälkikäteen kysyin, miten juhlat menivät, mitä päivänsankari tykkäsi juhlista ja mitä juhlissa syötiin. Korhosten äiti ei halunnut vastata kysymykseen.
Kaukaisempi kummilapsi täytti 6 vuotta. Kysyin kummilapsen äidiltä, mitä kummilapsi toivoisi lahjaksi tai olisiko johonkin teemaan liittyvää lahjaa, mikä kiinnostaisi. Äiti sanoi, että ei ole mitään toiveita. Syntymäpäiville saapuessani sitten huomasin, että juhlissa oli teemana Frozen ja lapsi oli saanut muilta lahjaksi pelkkiä Frozen-aiheisia tavaroita. Miksi tällaistakaan asiaa ei suostuttu kertomaan?
Vastaavia esimerkkejä olisi monia. Hämmentää jotenkin todella paljon, kun suurimman osan kanssa jutellaan ihan normaalisti lasten asioista, myös vaikeistakin.
Kommentit (65)
Vierailija kirjoitti:
Mitä nuo asiat sinulle edes kuuluvat? Yksityisyys, baby.
Jos olisin menossa synttäreille kutsuttuna vieraana ja tunnelma on jo valmiiksi se että 'mitä se sulle kuuluu mikä teema on' niin voi olla että tuliskin muuta menoa.
"Kaukaisempi kummilapsi täytti 6 vuotta. Kysyin kummilapsen äidiltä, mitä kummilapsi toivoisi lahjaksi tai olisiko johonkin teemaan liittyvää lahjaa, mikä kiinnostaisi. Äiti sanoi, että ei ole mitään toiveita. Syntymäpäiville saapuessani sitten huomasin, että juhlissa oli teemana Frozen ja lapsi oli saanut muilta lahjaksi pelkkiä Frozen-aiheisia tavaroita. Miksi tällaistakaan asiaa ei suostuttu kertomaan?"
No tämä ainakin kuulostaa siltä, että lapsi on tunnettu frozen fanina ja äiti halusi, että joku toisi jotain muutakin kuin Frozenia.
Eihän teemasynttärit muutenkaan tarkoita, että lahjojen tulisi olla teeman mukaiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä nuo asiat sinulle edes kuuluvat? Yksityisyys, baby.
Jos olisin menossa synttäreille kutsuttuna vieraana ja tunnelma on jo valmiiksi se että 'mitä se sulle kuuluu mikä teema on' niin voi olla että tuliskin muuta menoa.
Lasten synttäreiden koristeet ym. saatetaan päättää pari päivää ennen juhlia, kun mennään ostoksille.
Jos leikki-ikäisellä on synttäreillä frozen koristeita, niin ei se tarkoita, että kyseessä on "teemajuhlat", vaan että on koristeltu lapsen toiveiden mukaisesti.
Kolmikymppisillä sitten saattaa ollakin teemajuhlat.
Eikä teemajuhlat vaikuta lahjavalintaan. Lapsen mielenkiinnon kohteet toki, mutta jos vaikka pojalla olisi dinosaurus teema niin ei se tarkoita, että kaikkien kutsuvieraiden oletetaan tuovan dinosaurus mukanaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä nuo asiat sinulle edes kuuluvat? Yksityisyys, baby.
Jos olisin menossa synttäreille kutsuttuna vieraana ja tunnelma on jo valmiiksi se että 'mitä se sulle kuuluu mikä teema on' niin voi olla että tuliskin muuta menoa.
Mehän ei tiedetä oliko ap kutsuttu, vai oliko hän kutsunut itse itsensä. Näitäkin on nimittäin nähty, että kun pidetään lastensynttärit, niin sinne änkeekin puoli sukua ihan kutsumatta.
Tai sitten tullaan eri aikaan kuin kutsussa lukee. Meilläkin oli joskus ajatuksena pitää lasten synttärit klo 13 ja synttärit sukulaisille klo 15 alkaen. Tietysti osa sukulaisista änki kylään heti klo 13. No, emme ehtineet paljon seurustella sukulaisten kanssa, kun piti vahtia isoa lapsilaumaa. Silloin tuskin kerrotaan lastensynttäriteemaa, jos ajatus on, että aikuiset tulevat eri aikaan.
Mielestäni tuo kulttuuri on outo, missä lapset ovat joku yleinen juoruilun ja päivityksen kohde. Oli kyseessä sitten puhuminen tai somepäivitykset. Hyvin vanhakantainen kulttuuri, missä lapsella ei ole yksityisyyttä tai itsemääräämisoikeutta, vaan on joku vanhempien lelu, jota kierrätetään milloin keneltäkin rumalta tädiltä toiselle.
Oikeastaan harmittaa kaikkien niiden lasten puolesta, jotka tällaiseen ryöpytykseen vielä joutuvat. Se ei ole oikein.
Todennäköisesti penikoilla on jotain ongelmia. Silloin vanhemmat eivät puhu heistä, tämän olen huomannut. Silloin lapsena kyllä kehutaan, että voi kun se meidän leo tai linnea on niin viisas ja selvästi ikäistään fiksumpi. Sitten kun tulee myöhemmin ongelmia ja tämä lapsi saa erityislapsen "tittelin", niin johan lakkaa puhuminen xD
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kyllä tuollaisesta kokemusta, että kun kysyn, miten vaikka lapsi sopeutunut muuttoon tms., että vastaukseni olisi vain hiljaisuus. Sen sijaan joku saattaa vastata aika lyhyesti, että ihan hyvin/vielä totutellaan ja jättää asian siihen. Eli oliko vastaus ihan hiljaisuus vai parin sanan vastaus, joka sulkee keskustelun?
Jos useampi eri ihminen toimii noin kun kysyt heidän lasten kuulumisia, niin voi olla, että jostain syystä kokevat sinun kyselyt pahantahtoisina tai pitävät sinua juoruilijana.
Minä olen reagoinut uteliaiden maalaismammojen uteluihin tällä tavoin. Ja olisi pitänyt tehdä niin aiemminkin. Sillä se tapa millä he käsittelevät toisten asioita ei ole toivottu, vaan jostain 200 vuoden takaa, ja he arvostavat oman huomionsa ja kontribuutionsa jostain syystä "sietämisen" sijaan toivotuksi ja halutuksi. Ovat siis sukuun miesten kautta naineita itä-suomalaisia naisia. Ei toivottuja, ei mukavia, mutta heidän itsetuntonsa on aika "roisi" jos voisi näin sanoa. Omassa suvussa eivät ole aiheuttaneet vaan mielipahaa vaan ihan oikeita vaaratilanteita ja peruuttamattomia vahinkoja "auttamisellaan" ja "osallistumisellaan".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikset itse osaa puhua niille suoraan joilta asioita haluat kysyä? Mun ärsytti aina suunnattomasti,kun sukulainen aina mulle soitti kysyäkseen mitä sisarelleni kuuluu, ei se multa kysynyt mitä mulle kuuluu. Enkä vastannut toisen puolesta, ajattelin et saa soittaa suoraan sille kysyäkseen kuulumiset. Vai soittiko kenties aina sisarelle kysyäkseen mun kuulumiset? Outo.
Kenties aina halusi mielummin juorujen kautta kuulla kuulumiset?
Esimerkiksi rippikouluesimerkin kohdalla en tunne toisen lasta tarkemmin ja tavattiin vain aikuisten kesken. Silti koen, että rippikoulun käyminen oli perheen kesässä iso asia. Tapanani on kysellä isoista kuulumisista.
Ap
Jos sinulla menee hyvin, sinulle ei kerrota mitään. Kateelliset pyörivät omissa liemissään ja odottavat että tipahdat. Järkyttävää muuten, jos
Ei ole totta, saa sukupuolta kysyä!
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti penikoilla on jotain ongelmia. Silloin vanhemmat eivät puhu heistä, tämän olen huomannut. Silloin lapsena kyllä kehutaan, että voi kun se meidän leo tai linnea on niin viisas ja selvästi ikäistään fiksumpi. Sitten kun tulee myöhemmin ongelmia ja tämä lapsi saa erityislapsen "tittelin", niin johan lakkaa puhuminen xD
Tuollainen koirapuistopuhelu ei todellakaan kuulu kaikkien tapoihin. Monilla aikuisilla on omia harrastuksia ja kiinnostuksia mistä puhutaan, ja lapsilla omat sosiaaliset verkostonsa. Tällainen lasten kautta eläminen on mennyttä aikaa, ja varsinkin jos kyseessä on joku tungetteleva täti, joka yrittää lähmiä lasta vain etäisen sukulais- tai tuttuussuhteen kautta, niin mielellään lastakin vähän suojelee tuollaisilta. Juoruilukulttuuri on muutenkin passe, jopa raamatussa kielletty. Ihan syystä.
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti penikoilla on jotain ongelmia. Silloin vanhemmat eivät puhu heistä, tämän olen huomannut. Silloin lapsena kyllä kehutaan, että voi kun se meidän leo tai linnea on niin viisas ja selvästi ikäistään fiksumpi. Sitten kun tulee myöhemmin ongelmia ja tämä lapsi saa erityislapsen "tittelin", niin johan lakkaa puhuminen xD
Niin, tai sitten niitä omien lasten asioita ei vain halua jakaa kaikkien mt-potilaiden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni tuo kulttuuri on outo, missä lapset ovat joku yleinen juoruilun ja päivityksen kohde. Oli kyseessä sitten puhuminen tai somepäivitykset. Hyvin vanhakantainen kulttuuri, missä lapsella ei ole yksityisyyttä tai itsemääräämisoikeutta, vaan on joku vanhempien lelu, jota kierrätetään milloin keneltäkin rumalta tädiltä toiselle.
Oikeastaan harmittaa kaikkien niiden lasten puolesta, jotka tällaiseen ryöpytykseen vielä joutuvat. Se ei ole oikein.
Mutta onhan se hyvin yleistä, että ihmiset kysyvät työkavereiltakin, että mitä teidän lapsille nyt kuuluu, onko ylioppilas jo ja opiskeleeko jossain yms.
Vierailija kirjoitti:
Oletko lapseton?
Nykyäänhän lapsettomalle ei saa puhua lapsista mitään, vaan pitää leikkiä, ettei lapsia ole olemassa ollenkaan. Jos erehdyt vastaamaan lapsettoman kysymykseen koskien lapsiasi, niin hetken päästä saat kuulla, kun "puhut vain lapsistasi", "ei ole muuta elämää, kuin lapset" jne. Itse olen ainakin päättänyt, että työkavereille, ja tuttaville en puhu perheestäni mitään.
Toinen asia on, että ihmiset ovat nykyään pahansuopia. En tiedä onko näin ollut aina, mutta tuntuu, että nykyään jokainen kokee voivansa puuttua perheen asioihin ja toimia jonain sosiaalitoimen valvontakamerana. Lapselta puuttuvat vedenpitävät rukkaset, niin lasu. Erehdyt kertomaan, että lapsi meni nukkumaan vasta klo 23.00 niin lasu. Ihmiset ovat nykyään tällaisia kyyliä. Parempi vain kun olet hiljaa. Ja vaikka nyt ei tehtäisi ihan lastensuojeluilmoitusta, niin sitten haukutaan vähintään pitkin kyliä.
Ap, onko tapanasi juoruil
Kerro olevasi raskaana, tungetteleva mamma lähtee raskausvalmentajakurssille ja tiedottaa nyt että voi alkaa hoitamaan sinua. Kiitos, mutta en koskaan ostaisi palveluitasi, joten pliis pysy poissa? Silti tunkee niitä väkisin, vaikka ovat sekä virallisten suositusten JA henkilökohtaisten mentorieni ohjeiden vastaisia. Mitä tällaiselle maalaishullulle voi sanoa? Jos sanoo "ei kiitos" niin sukulaismies tulee raivoamaan, että miksi olen ilkeä hänen vaimolleen? :D Haloo, ei tällaisia naisia ja heidän miehiään kukaan jaksa. Joo me tiedetään että annat pillua sille miehelle mutta ei se tee teistä millään tasolla mielenkiintoista naissukulaisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni tuo kulttuuri on outo, missä lapset ovat joku yleinen juoruilun ja päivityksen kohde. Oli kyseessä sitten puhuminen tai somepäivitykset. Hyvin vanhakantainen kulttuuri, missä lapsella ei ole yksityisyyttä tai itsemääräämisoikeutta, vaan on joku vanhempien lelu, jota kierrätetään milloin keneltäkin rumalta tädiltä toiselle.
Oikeastaan harmittaa kaikkien niiden lasten puolesta, jotka tällaiseen ryöpytykseen vielä joutuvat. Se ei ole oikein.
Mutta onhan se hyvin yleistä, että ihmiset kysyvät työkavereiltakin, että mitä teidän lapsille nyt kuuluu, onko ylioppilas jo ja opiskeleeko jossain yms.
Ja muita tavallisia kysymyksiä: milloin teidän nuori valmistuu oppilaitoksesta ja onko jo saanut kesätöitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni tuo kulttuuri on outo, missä lapset ovat joku yleinen juoruilun ja päivityksen kohde. Oli kyseessä sitten puhuminen tai somepäivitykset. Hyvin vanhakantainen kulttuuri, missä lapsella ei ole yksityisyyttä tai itsemääräämisoikeutta, vaan on joku vanhempien lelu, jota kierrätetään milloin keneltäkin rumalta tädiltä toiselle.
Oikeastaan harmittaa kaikkien niiden lasten puolesta, jotka tällaiseen ryöpytykseen vielä joutuvat. Se ei ole oikein.
Mutta onhan se hyvin yleistä, että ihmiset kysyvät työkavereiltakin, että mitä teidän lapsille nyt kuuluu, onko ylioppilas jo ja opiskeleeko jossain yms.
Ja muita tavallisia kysymyksiä: milloin teidän nuori valmistuu oppilaitoksesta ja onko jo saanut kesätöitä.
Soittakaa sille nuorelel ja kysykää siltä. Ei minua kiinnosta käyttää omaa aikaani sinun viihdyttämiseen jonkun kolmannen ihmisen asioilla. Mitä helvettiä? Tai better yet, hankkikaa oma elämä ja lakatkaa utelemasta toisten asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni tuo kulttuuri on outo, missä lapset ovat joku yleinen juoruilun ja päivityksen kohde. Oli kyseessä sitten puhuminen tai somepäivitykset. Hyvin vanhakantainen kulttuuri, missä lapsella ei ole yksityisyyttä tai itsemääräämisoikeutta, vaan on joku vanhempien lelu, jota kierrätetään milloin keneltäkin rumalta tädiltä toiselle.
Oikeastaan harmittaa kaikkien niiden lasten puolesta, jotka tällaiseen ryöpytykseen vielä joutuvat. Se ei ole oikein.
Mutta onhan se hyvin yleistä, että ihmiset kysyvät työkavereiltakin, että mitä teidän lapsille nyt kuuluu, onko ylioppilas jo ja opiskeleeko jossain yms.
Ja muita tavallisia kysymyksiä: milloin teidän nuori valmistuu oppilaitoksesta ja onko jo saanut kesätöitä.
Kunnon slave-talkit sieltä. Onko jo orjapaperit ja harjoitteluorjuudet käyty. Hohhoijaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni tuo kulttuuri on outo, missä lapset ovat joku yleinen juoruilun ja päivityksen kohde. Oli kyseessä sitten puhuminen tai somepäivitykset. Hyvin vanhakantainen kulttuuri, missä lapsella ei ole yksityisyyttä tai itsemääräämisoikeutta, vaan on joku vanhempien lelu, jota kierrätetään milloin keneltäkin rumalta tädiltä toiselle.
Oikeastaan harmittaa kaikkien niiden lasten puolesta, jotka tällaiseen ryöpytykseen vielä joutuvat. Se ei ole oikein.
Mutta onhan se hyvin yleistä, että ihmiset kysyvät työkavereiltakin, että mitä teidän lapsille nyt kuuluu, onko ylioppilas jo ja opiskeleeko jossain yms.
Ja muita tavallisia kysymyksiä: milloin teidän nuori valmistuu oppilaitoksesta ja onko jo saanut kesätöitä.
Kyllähän ihmiset kyselee aina, mutta nykyään sitä jotenkin enemmän valitsee kenelle haluaa perheestään kertoa. Nykyään kun on kaikennäköisiä mielenterveyspotilaita ja pahantahtoisia ihmisiä. Jos nyt etukäteen tietää, että joku ihminen on oikein juoru ja ilkeä, niin enpä itsekään lasten kuulumisia hänelle kertoisi. Eli oma oletukseni on, että ap on ilkeä ja ikävä ihminen.
Mennyt pikkasen överiksi tuo yksityisyydensuojelu. Mä olisi voinut loukkaantua tuommoisesta teeman pihtailusta, kun selkeesti sellainen oli.. Hemmetin tyhmäksihän sitä sitten ittensä tuntee, jos olisi vaikka vienyt lahjan juuri aiheen vierestä. Esim toisen prinsessan tuotteita tms. Nöyryytetty olo.
Onneksi on sentään opittu, ettei lasten sairaskertomuksia enää näe somessa, joilla on satoja seuraajia. Mutta niihin on pitkä matka APn kokemuksesta. Tuommoiset arkiset asiat kuulluu smalltalkiin tuttujen kesken.
Suomalaiset sössi small talkinkin.
Meillä suvussa pari rasittavaa juoruakkaa. Esimerkiksi meidän perheestä hienotkin kuulumiset vääristeltiin niin, että asiat jotenkin huonosti. Uteliaita ja toisen elämään tunkeutuvia, kontrolloivia. Tuommoisille ei mitään negatiivista kannata kertoa. Tosin keksivät sitten ihan päästään jotain, jos ei kerro eikä ole yhteydessä. Pointti on se, että halutaan nähdä perhe huonossa valossa ja sitä päivitellä. Keksittyä tarinaa. No eipä kiinnosta olla tekemisissä. Tätäkin toki päivitellään ja keksitään pahaa.
Minä suojelen myös lapsia ilkeiltä, juoruavilta ja pahantahtoisilta ihmisiltä. Hyvä mittari on se, miten minua kohtaan käyttäydytään.
Ei ole kyllä tuollaisesta kokemusta, että kun kysyn, miten vaikka lapsi sopeutunut muuttoon tms., että vastaukseni olisi vain hiljaisuus. Sen sijaan joku saattaa vastata aika lyhyesti, että ihan hyvin/vielä totutellaan ja jättää asian siihen. Eli oliko vastaus ihan hiljaisuus vai parin sanan vastaus, joka sulkee keskustelun?
Jos useampi eri ihminen toimii noin kun kysyt heidän lasten kuulumisia, niin voi olla, että jostain syystä kokevat sinun kyselyt pahantahtoisina tai pitävät sinua juoruilijana.