Lue keskustelun säännöt.
Voiko eri lukioissa olla näin erilaiset vaatimustasot?
18.09.2025 |
Onko totta, että lukioissa joihin pääsee korkeammalla keskiarvolla, on vaikeammat kokeet ja hyviä kurssiarvosanoja ei saa helposti ja niissä lukioissa, joihin pääsee matalammalla keskiarvolla, pidetään helppoja kokeita ja hyviä kurssiarvosanoja saa helpommin?
Tuttava väitti asian olevan näin. Perusteluna, että paremman keskiarvon lukioiden oppilaita saadaan näin lukemaan enemmän ja he saavat paremmat arvosanat ylioppilaskirjoituksissa.
Voiko tämä olla totta? Onko huonomman keskiarvon lukioissa oikeasti erilaiset vaatimukset, kuin paremman keskiarvon lukioissa?
Tuttava toi tämän asian esiin, kun oma tyttäreni käy lukiota, jonka keskiarvoraja oli 8,97 ja hänen tyttärensä lukioon keskiarvoraja 9,2. Molemmat lukion toisella luokalla. Hän tenttasi tarkkaan ja pitkään tyttäreltäni, mitä kurssiarvosanoja on saanut lukion ensimmäisenä vuonna. Tyttäreni on saanut kaikista niistä aineista 9:t kursseista, jotka aikoo kirjoittaa ja niistä mitä ei aio kirjoittaa, pääsääntöisesti 8, muutaman 7 ja yhden 6. Totesi oman tyttärensä saaneen hieman huonompia arvosanoja, koska tytär on paremmassa lukiossa ja siellä on vaikeampaa, koska siten saavat oppilaat lukemaan enemmän ja kirjoittavat paremmin.
Pitääkö tämä paikkansa?
Kommentit (81)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylioppilaskirjoituksissa näkyy kyllä, mutta kysymys olikin, onko kenelläkään tietoa, onko paremman keskiarvon lukioissa vaikeammat kurssikokeet, kuin huonomman keskiarvon lukioissa? Tarkoita hyvällä ja huonolla keskiarvolla lukioiden pääsyrajoja.
Ap
Ainakin oman lapsen kokemuksen mukaan kyllä. Lapseni kävi yhden Suomen tunnetuimmista huippulukioista ja meni sinne luonnollisesti erittäin kovalla keskiarvolla.
Läpi lukion sitten kurssiarvosanat sellaista kasia ja ysiä ja lukion päättötodistuksen keskiarvo jossain 8,5:n hujakoilla. Silti kirjoitti viisi ällää.
Älliäkin on aika moneen junaan. Jos lukee vaikkapa pitkän kielen ja matematiikan ja kirjoittaa sen lyhyenä, on ällä melkein varma. Enemmän työtä ja niin sanottua älliä vaatii kirjoittaa M siitä pitkänä opiskelemastaan aineesta. Mutta antaahan mummojen kehua lapsiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylioppilaskirjoituksissa näkyy kyllä, mutta kysymys olikin, onko kenelläkään tietoa, onko paremman keskiarvon lukioissa vaikeammat kurssikokeet, kuin huonomman keskiarvon lukioissa? Tarkoita hyvällä ja huonolla keskiarvolla lukioiden pääsyrajoja.
Ap
Ainakin oman lapsen kokemuksen mukaan kyllä. Lapseni kävi yhden Suomen tunnetuimmista huippulukioista ja meni sinne luonnollisesti erittäin kovalla keskiarvolla.
Läpi lukion sitten kurssiarvosanat sellaista kasia ja ysiä ja lukion päättötodistuksen keskiarvo jossain 8,5:n hujakoilla. Silti kirjoitti viisi ällää.
Älliäkin on aika moneen junaan. Jos lukee vaikkapa pitkän kielen ja matematiikan ja kirjoittaa sen lyhyenä, on ällä melkein varma. Enemmän työtä ja niin sanottua älliä vaatii
No tuossa joukossa oli lapsellani mm. pitkän matikan ällä, äidinkielen ällä ja pitkän kielen ällä. Lisäksi ällä historiasta ja yhteiskuntaopista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylioppilaskirjoituksissa näkyy kyllä, mutta kysymys olikin, onko kenelläkään tietoa, onko paremman keskiarvon lukioissa vaikeammat kurssikokeet, kuin huonomman keskiarvon lukioissa? Tarkoita hyvällä ja huonolla keskiarvolla lukioiden pääsyrajoja.
Ap
Ainakin oman lapsen kokemuksen mukaan kyllä. Lapseni kävi yhden Suomen tunnetuimmista huippulukioista ja meni sinne luonnollisesti erittäin kovalla keskiarvolla.
Läpi lukion sitten kurssiarvosanat sellaista kasia ja ysiä ja lukion päättötodistuksen keskiarvo jossain 8,5:n hujakoilla. Silti kirjoitti viisi ällää.
Älliäkin on aika moneen junaan. Jos lukee vaikkapa pitkän kielen ja matematiikan ja kirjoittaa sen lyhyenä, on ällä melkein varma. Enemmän työtä ja niin sanottua älliä vaatii
Juu, kaikki vaan kirjoittamaan helppoja ja varmoja älliä. Kumma juttu kun isolla osalla ei ole yhtään ällää ylioppilastodistuksessa vaikka se on niin kovin helppoa.
Jos joku opettaja päättäisi lahjoittaa arvosanoja erikoisalennuksella, ennen pitkää asiaan alettaisiin kiinnittää huomiota, jos ysin-kympin oppilaat kirjoittaisivat b:tä ja c:tä samoista aineista.
Vierailija kirjoitti:
Ylioppilaskirjoituksissa näkyy kyllä, mutta kysymys olikin, onko kenelläkään tietoa, onko paremman keskiarvon lukioissa vaikeammat kurssikokeet, kuin huonomman keskiarvon lukioissa? Tarkoita hyvällä ja huonolla keskiarvolla lukioiden pääsyrajoja.
Ap
Molempien mainitsemiesi lukioiden pääsykeskiarvot ovat niin matalia, että kannattaa olla tyytyväinen, jos tyttelit koskaan edes selviävät YO-kokeista läpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joku Sykki on todella vaativa.
Onko? Ei se kuitenkaan menesty STT:n lukiovertailussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yli ysin lukiossa lähdetään siitä, että kaikki tavoittelevat laudaturia ja alusta lähtien opetus, tehtävät, kokeet, projektit, esseet yms. ovat laudatur-tasoa, johon pyritään.
Mikähän tässäkin nyt oli miinustettavaa? Käsittämättömän lapsellista käytöstä.
Väität että tuo olisi jotenkin yleispätevää. Oikeasti jokainen yksittäinen opettaja päättää sen tason ja harvalla on edes mahdollisuutta vertailla millaista tasoa muiden lukioiden opettajat pitää.
Ope itsekin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olikohan tuttavasi vaan kateellinen, kun sinun lapsesi saa parempia arvosanoja kuin omansa. Selitteli oman lapsensa huonompaa lukiomenestystä tuolla.
Itseäni jäi ihmetyttämään, miten yli yhdeksän keskiarvolla voi saada kokeista kuutosta tai seiskaa...
Ällä anna kenenkään painostaa lastasi. Todella typerä tuo tenttaava äiti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olikohan tuttavasi vaan kateellinen, kun sinun lapsesi saa parempia arvosanoja kuin omansa. Selitteli oman lapsensa huonompaa lukiomenestystä tuolla.
Itseäni jäi ihmetyttämään, miten yli yhdeksän keskiarvolla voi saada kokeista kuutosta tai seiskaa...
Ymmärsit väärin.
Ruotsin malli olisi parempi. Tasokokeet aineista paljastaisi eri lukioiden erot paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meneeköhän motivoituneet ja hyvät opettajat kouluihin, joissa parempi keskiarvo?
Mielestäni parempi opettaja on se, joka saa seiskan keskiarvon oppilaan kirjoittamaan laudaturin, kuin se joka saa kympin oppilaan kirjoittamaan laudaturin. Kympin oppilas kirjoittaa laudaturin ilman opettaja
Vielä kun tuo olisi jollain lailla todellisuutta, että olisi sellaisia ihmeopettajia, jotka saa niitä seiskan oppilaita kirjoittamaan laudatureja.
Ja kyllä: motivoituneet ja hyvät opettajat menee opettamaan hyviin kouluihin, joissa pääsevät työskentelemään motivoituneiden oppilaiden kanssa, ja todella tekemään sitä, mihin ovat kouluttautuneet, ei yrittämään saada Veetiä ottamaan pipoa pois päästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meneeköhän motivoituneet ja hyvät opettajat kouluihin, joissa parempi keskiarvo?
Mielestäni parempi opettaja on se, joka saa seiskan keskiarvon oppilaan kirjoittamaan laudaturin, kuin se joka saa kympin oppilaan kirjoittamaan laudaturin. Kympin oppilas kirjoittaa laudaturin ilman opettaja
Vielä kun tuo olisi jollain lailla todellisuutta, että olisi sellaisia ihmeopettajia, jotka saa niitä seiskan oppilaita kirjoittamaan laudatureja.
Ja kyllä: motivoituneet ja hyvät opettajat menee opettamaan hyviin kouluihin, joissa pääsevät työskentelemään motivoituneiden oppilaiden kanssa, ja todella tekemään sitä, mihin ovat kouluttautuneet, ei yrittämään saada Veetiä ottamaan pipoa pois päästä.
Mihin niitä opettajia sitten edes tarvitaan, jos kerran motivoituneet voivat opiskella itsenäisesti ja motivoitumattomat ovat toivottomia tapauksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ihan luontevaahan se on että paremmissa lukioissa on korkeammat standardit.
Onneksi on YO-kokeet jotka samat kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku Sykki on todella vaativa.
Onko? Ei se kuitenkaan menesty STT:n lukiovertailussa.
Niin, vertailussa pärjää se joka nostaa eniten oppilasaineksensa arvosanoja. Milläs nostat sitä kymppiä enää paremmaksi...
Vierailija kirjoitti:
Meneeköhän motivoituneet ja hyvät opettajat kouluihin, joissa parempi keskiarvo?
Kyllä!
Kyllä tämä pitää paikkansa. Korkean kesiarvon lukiossa lapseni fysiikan numero jäi päättötodistukseen seiskaksi, kirjoituksista tuli laudatur.
Numeroiden antaminen on opettajan tehtätä. Opettaja on ihminen joten se on loppujen lopuksi yhden ihmisen mielipide. Koulussa on monta opettajaa joten heille syntyy yhdessä myös tietynlainen tapa toimia. En ihmettelisi aloittajan väitettä.
Valtakunnallinen opetussuunnitelma on sama kaikille lukioille, samoin arviointiperusteet. Ja kuten edellä on jo mainittu, niin lopullisesti yo-koe mittaa oppilaiden osaamisen tason. Ns. tilastotappioita tulee aina toisille, koska on toisaalta rentoja ja toisaalta jännittäjiä kokeita tekemässä. On ihan mahdollista, että kurssiarvosanat ovat pääosin kiitettäviä, mutta yo-kokeesta ei tulekaan E tai L, vaan ehkä vain C. Ihmiset ovat erilaisia. Tunnolliset oppilaat, usein tytöt, saavat kurssikokeista kiitettäviä, kun hallittavana on vain yksi kurssi, mutta kun pitää hallita koko oppimäärä, tulos voi olla heikompi.
Jos pitää verrata eri lukioiden hyvyyttä, niin otettakoon selvästi erilaisilla keskiarvoilla kouluun päässeet. Pieniin maaseutulukioihin pääsee jopa alle 7,5 keskiarvolla, kun taas ns. eliittilukioihin vaaditaan selvästi yli 9:n keskiarvoa. Kuitenkin molemmista tulee aivan hyvin menestyneitä ylioppilaita. Olen itse työskennellyt maaseutulukiossa, jonne pääsi jopa noin 6,5:n keskiarvolla, mutta yo-kokeiden tulokset olivat varsin korkeita. Yo-tutkintolautakunta jopa kyseli, miten se oli mahdollista. Kun nuoret selvisivät murkkuiän kuohuista, niin opiskelu alkoi maittaa ja tulokset paranivat huimasti. Ja olihan siellä pätevä opettajakuntakin. Kai silläkin oli pieni vaikutus hyvään tulokseen.
Tottakai oppilasaines vaikuttaa opetukseen. Jos kaikki oppilaat ovat lähtökohtaisesti "kärryillä" ja motivoituneita, asioita voi opettaa heti alusta paljon vaativammalla tasolla kuin jos pitää käyttää aikaa perusasioiden selvittämiseen.
Mutta riippuu opettajasta, miten opettaa ja mitä oppilailta vaatii sekä millaisia kokeita pitää.