Lue keskustelun säännöt.
Voiko eri lukioissa olla näin erilaiset vaatimustasot?
18.09.2025 |
Onko totta, että lukioissa joihin pääsee korkeammalla keskiarvolla, on vaikeammat kokeet ja hyviä kurssiarvosanoja ei saa helposti ja niissä lukioissa, joihin pääsee matalammalla keskiarvolla, pidetään helppoja kokeita ja hyviä kurssiarvosanoja saa helpommin?
Tuttava väitti asian olevan näin. Perusteluna, että paremman keskiarvon lukioiden oppilaita saadaan näin lukemaan enemmän ja he saavat paremmat arvosanat ylioppilaskirjoituksissa.
Voiko tämä olla totta? Onko huonomman keskiarvon lukioissa oikeasti erilaiset vaatimukset, kuin paremman keskiarvon lukioissa?
Tuttava toi tämän asian esiin, kun oma tyttäreni käy lukiota, jonka keskiarvoraja oli 8,97 ja hänen tyttärensä lukioon keskiarvoraja 9,2. Molemmat lukion toisella luokalla. Hän tenttasi tarkkaan ja pitkään tyttäreltäni, mitä kurssiarvosanoja on saanut lukion ensimmäisenä vuonna. Tyttäreni on saanut kaikista niistä aineista 9:t kursseista, jotka aikoo kirjoittaa ja niistä mitä ei aio kirjoittaa, pääsääntöisesti 8, muutaman 7 ja yhden 6. Totesi oman tyttärensä saaneen hieman huonompia arvosanoja, koska tytär on paremmassa lukiossa ja siellä on vaikeampaa, koska siten saavat oppilaat lukemaan enemmän ja kirjoittavat paremmin.
Pitääkö tämä paikkansa?
Kommentit (81)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On eroa. Opetin aiemmin huonossa lukiossa ja tein tarkoituksella liian helppoja kokeita, koska en jaksanut sitä, että 80% joutuu uusintaan. Nyt paremmassa lukiossa voin kysyä kokeessa myös vaikeampia asioita.
Ikävää, että halusit valehdella ja huijata oppilaita(!) ja heidän läheisiään.
Kysyä voi tietysti mitä tahansa mutta oppilaalle täytyy taii täytyisi muodostua realistinen mielikuva siitä mikä on hänen osaamisensa taso suhteessa muihin oppilaisiin ja miten hyvin hän tulee pärjäämään mahd.esim ylioppilaskokeissa, joiden arvosanojen painoarvo nousi raketin lailla sen jälkeenn kun jatko-opiskelupaikat alettiin korkeakouluissa ja yliopistoissa jakaa heille, joilla on parhaat yo-arvosanat (ja ovat mahd.1. kertaa hakemassa).
Ja vaikka osa haikailee aikaa, jolloin yliopistoon (/korkeakouluihin) olisi ollut jotenkin helpompaa päästä aikana, jollo
Oletko Opetushallituksesta? Kuulostaa nimittäin ihan samoilta norsunluutornista heitetyiltä viisauksilta. Näitä opiskelijoita ei kiinnostanut vähääkään mikä on heidän osaamisensa taso suhteessa muihin saati mikään jatko-opiskelu. Ainoa mikä kiinnosti oli, että kuka pani ketäkin viikonlopun bileissä ja kuinka kännissä kaikki olivat ja mitä bileitä on seuraavana viikonloppuna. Jos tyyppejä ei kiinnosta opiskelu, niin en minäkään jaksa kauheasti panostaa. Saakoon säälivitosia olemattomalla osaamisella. Omapahan on tulevaisuutensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asuin pikkukaupungissa, jossa oli yksi ainoa lukio (ka-raja tuolloin seiskan tuntumassa). Lähimpiin yliopistokaupunkeihin oli 1-2 tuntia matkaa.
Itse koin, että pikkukaupungin lukiossa eivät kaikki opettajat ja opiskelijat ymmärtäneet, mikä vaatimustaso oman lukion ulkopuolella on. Lähes kaikki opiskelijat kuvittelivat, että kaseja ja ysejä kursseista saamalla olisivat oikeasti hyviä aineessa x ja paikka yliopistoon avautuisi. Ajattelivat, että ovat muuallakin hyviä, kun olivat hyviä oman lukion mittapuulla. Yksi kaverini kuvitteli pääsevänsä yliopistoon lukemaan psykaa, kun sai psykan kursseista kaseja ja ysejä. Toinen sai vastaavia arvosanoja bilsasta ja kuvitteli pääsevänsä yliopistoon bilsaa lukemaan. Eihän ne yliopiston ovet tietenkään avautuneet tuolla logiikalla. Ja kirjoituksista tuli korkeintaan ämmää.
Opettajatkin olivat asennoituneet siihen, että meidän lukiosta lähdetään lukemaan sosionomeiksi, tradenomeiksi ja sairaanhoitajiksi. Opon tunneilla ei edes esitelty kaikkia aloja. Oletettiin, että opiskelijat lähtevät lähimpiin isoihin kaupunkeihin opiskelemaan. Ei edes ajateltu, että joku lähtisi opiskelemaan Helsinkiin tai Turkuun asti. Puhumattakaan harvinaisemmista aloista. Oikiksista ja lääkiksistä korkeintaan todettiin, että niihin on tosi vaikea päästä. Eikä niihin lukiostamme juuri päästykään. Pikkukaupungissamme muutenkin suhtauduttiin yliopiston käymiseen nuivasti, sitä pidettiin leuhkana hommana. Kunnon ihmiset olivat S-marketin kassalla tai terveyskeskuksessa töissä, eikä herrojen hommissa.
Itse tajusin lukioaikana, että oman lukion taso ei riittäisi siihen, mitä kohti pyrkisin. Luin muutakin kirjallisuutta, kuin mitä lukiossa suositeltiin. Pänttäsin kirjoituksiin eri kustantamoiden kirjoja, mitä muut lukiossani eivät tehneet. Sain hyvät arvosanat, mutta en laskenut niiden varaan. Lähdin valmennuskurssin perässä Helsinkiin ja pääsin yliopistoon toivomalleni alalle. Olin todella motivoitunut tekemään töitä tavoitteideni eteen ja valmis ottamaan itse asioista selvää. Jos olisin ollut persoonaltani erilainen, tuskin olisin päätynyt tähän pisteeseen, missä olen.
On. Mutta ne erot on niissä seiskan lukioissa ja ysin lukioissa, ei missään 8,8 ja 9,2 lukioissa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä näin on. Lukion, opetuksen ja oppilaiden taso mitataan sitten ylioppilaskirjoituksissa
Totta. Meillä oli kuitenkin joskus kymmeniä vuosia sitten muitakin tasokokeita, luokkia aikaisemmin, tarkasti valvottuja, joista sai jonkunlaisen kuvan jo siitä, miten hyvässä koulussa olit. En tiedä, miksi niitä ei enää ole.
"Oletko Opetushallituksesta? Kuulostaa nimittäin ihan samoilta norsunluutornista heitetyiltä viisauksilta. Näitä opiskelijoita ei kiinnostanut vähääkään mikä on heidän osaamisensa taso suhteessa muihin saati mikään jatko-opiskelu. Ainoa mikä kiinnosti oli, että kuka pani ketäkin viikonlopun bileissä ja kuinka kännissä kaikki olivat ja mitä bileitä on seuraavana viikonloppuna. Jos tyyppejä ei kiinnosta opiskelu, niin en minäkään jaksa kauheasti panostaa. Saakoon säälivitosia olemattomalla osaamisella. Omapahan on tulevaisuutensa."
Ei ole ihme, että nuorten syrjäytyminen kasvaaa kun on opettajia kuten sinä, antaen omalla käytöksellään pompotella sinua ja sen sijaan,, että olisit edes yrittänyt vetää rajaa sille miten käyttäytyvät ja toimivat käytökselläsi vain lisäsit nuorten syrjäytymistä.
Mutta sama on toiki vallannaut koko opiskkelukentän. Korkeakouluj aj yliopistoja myöten kun majdollsimman monelle halutaan tarjota opiskelu paikka -koska koulu (mukaan luettuna korkeakoulut ja yliopitot) saavta rahaa sitä enemmän mitä enemmän ottavat porukkaa sisään ja jotta rahaa saataisin vielä lisää niin opiskelijan tulee valmistua eli ojennetaan hänelle tutkinto todisyu käteen määräajan jälkeen.
Houkutus siihen että yhä useampi ei jaksa välittää tai kiinnostua siitä, että onko opiskelija oppinut jotain tuona aikana tuskin jaksaa kiinnostaa. Mutta sama se on jo vanhalla suomella sanottua ilm jo yläasteella mitä väljä sillä on onko oppilas oppinut mitään kun hei! Oppivelvollsiuus ikää nostettiin joten kyllä sekin oppilas jota ei paksn vertaa kiinnostaa tai jolla on muutoin haasteita oppia (lukihäiriön, keskittymsivaikeuksien tai muun ns. luonnollsien syyn vuoksi) niin miksi hänelle pitäsi tukea tarkjotta?
Työnnetään vaan eteenpäin; omapahan on oppilaan vika kun ei itse opi ja tulevaisuudessa osaa. Kyllä oppilaan tulee olla itseohjautuvampi ja alle 18 vuotiaan tietää ja osata miten oppia ja omaksua asiat ei hännen voi opettaja vaikuttaa tai saada kiinnostumaan. Mitäs sai surkeat geenit, eikä ymmärtänyt syntyä edes perheeseen, jossa vanhemmat kannsutasiivat ja tuksivat
Kyllä oppialiden pitäsi oppia ja opetuksesksi riittää että opettaja istuu luokan edessä ja räplää vaikka kännykkää ja kehoittaa jotain oppilasta lukemaan muille ääneeen ja seuraavaa jaatkamaan siitä, mihin edellien lopetti. meneehän se tunti näin kerta tosiensa perään. Ehkä aina välillä voi teettöö oppilailla jonkun kivan ryhmä työn.
Ja jos on hyvä tsäkä, niin ehkä opettajista löytyy joku, joka yrittää ja viitsii vähän enemmän, niin ei jää kiinni niin helposti. Se nyt vain on sattumaa, jos oppilaat jäävät oppimatta sitä oppiainetta tai oppiaineita, jotka kuuluisivat omalle vastuulle;
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kurssikokeiden aiheet nyt vain aina vähän vaihtelevat sisällöltään. Kaikkea ei voi aina mahduttaa mukaan ja kokeiden on kuitenkin oltava aina eri kurssilaisille erilaiset, jotta kukaan ei voi hyödyntää toisten vanhoja kokeita ulkoa opetteluun. Sattumaa vain, kaikki tyynni. Joskus osuu vaikeampia aiheita mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poika on lukiossa, jossa vaadittiin yli ysin keskiarvo, yläasteen kaverit paikallisessa lukiossa, jossa keskiarvo oli alle kasin. Ovat vertailleet kokeita ja paikallisen lukion kokeet ovat huomattavasti helpompia.
Yli ysin lukiossa lähdetään siitä, että kaikki tavoittelevat laudaturia ja alusta lähtien opetus, tehtävät, kokeet, projektit, esseet yms. ovat laudatur-tasoa, johon pyritään.
Se on ihan samantekevää, tavoittelevatko kaikki laudaturia vai ei kukaan. Sen saa viitisen prosenttia kokelaista, eli ei kovinkaan moni. Itse menin löysin rantein ja sain nipun laudatureja, toisin kuin ne niitä niin sanotusti tavoitelleet.
Enää ei ole mitään Gaussin käyriä käytössä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poika on lukiossa, jossa vaadittiin yli ysin keskiarvo, yläasteen kaverit paikallisessa lukiossa, jossa keskiarvo oli alle kasin. Ovat vertailleet kokeita ja paikallisen lukion kokeet ovat huomattavasti helpompia.
Yli ysin lukiossa lähdetään siitä, että kaikki tavoittelevat laudaturia ja alusta lähtien opetus, tehtävät, kokeet, projektit, esseet yms. ovat laudatur-tasoa, johon pyritään.
Mikähän tässäkin nyt oli miinustettavaa? Käsittämättömän lapsellista käytöstä.
Ensinnäkin on ihan absurdi väite, että jossain lukiossa vaadittaisiin yli ysin keskiarvo. Kyllä jokainen lukio ottaa kaikki aloituspaikkansa täyteen jos vain saa. Sitten riippuu halukkaiden määrästä ja keskiarvoista, mikä on alin hyväksytty keskiarvo.
Jestas, että olet lapsellinen. Meillä on Suomessa tiettyjä lukioita, joihin systemaattisesti hakee yli ysin keskiarvon saaneita oppilaita. Näin ollen niihin lukioihin päästäkseen vaaditaan yli ysin keskiarvo.
Heh. Noi molemmat mainitut lukiot on jo niin hyviä, että ihan turha keskustelu. Molemmissa on todella hyviä oppilaita. Jos toinen olisi joku 7-keskiarvon lukio, niin sitten voitaisiin asiaa hieman pohtia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikoinaan eräässä ns. eliittilukiossa kuvispuolella jokaisesta röpöstyksestä tuli lähes aina 10 , koska ollaan niiiiin taiteellisia kaikki. Ja toitotettiin kuinka lahjakas jokainen on ja parempi kuin muut.
Ei tullu taiteilijaa yhdestäkään,tietääkseni.
Vierailija kirjoitti:
Asuin pikkukaupungissa, jossa oli yksi ainoa lukio (ka-raja tuolloin seiskan tuntumassa). Lähimpiin yliopistokaupunkeihin oli 1-2 tuntia matkaa.
Itse koin, että pikkukaupungin lukiossa eivät kaikki opettajat ja opiskelijat ymmärtäneet, mikä vaatimustaso oman lukion ulkopuolella on. Lähes kaikki opiskelijat kuvittelivat, että kaseja ja ysejä kursseista saamalla olisivat oikeasti hyviä aineessa x ja paikka yliopistoon avautuisi. Ajattelivat, että ovat muuallakin hyviä, kun olivat hyviä oman lukion mittapuulla. Yksi kaverini kuvitteli pääsevänsä yliopistoon lukemaan psykaa, kun sai psykan kursseista kaseja ja ysejä. Toinen sai vastaavia arvosanoja bilsasta ja kuvitteli pääsevänsä yliopistoon bilsaa lukemaan. Eihän ne yliopiston ovet tietenkään avautuneet tuolla logiikalla. Ja kirjoituksista tuli korkeintaan ämmää.
Opettajatkin olivat asennoituneet siihen, että meidän lukiosta lähdetään lukemaan sosionomeiksi, tradenomeiksi ja s
Tämähän se todellisuus on, mutta tästä ei vain puhuta. Minä kävin paikkakunnan ainoassa lukiossa, jossa oli 120 ikätoveriani samalla vuosikurssilla. Yksi koko vuosikurssista pääsi lakkiaisten jälkeen opiskelemaan lääkäriksi, hänkin Kuopioon. Minä olin koko vuosikurssilta ainut, joka pääsi Helsingin yliopistoon tuona vuonna. Onhan tuo nyt ihan järkyttävää, että vaatimustaso on parempiin kouluihin verrattuna matala. Sitä ilmiötä taas näki, että entiset vuosikurssilaiseni lähtivät ensimmäisen tutkinnon jälkeen opiskelemaan yliopistoon. Eli vasta myöhemmin tuli ymmärrys siitä, mitä sisään pääsemiseen tarvitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ylioppilaskirjoituksissa näkyy kyllä, mutta kysymys olikin, onko kenelläkään tietoa, onko paremman keskiarvon lukioissa vaikeammat kurssikokeet, kuin huonomman keskiarvon lukioissa? Tarkoita hyvällä ja huonolla keskiarvolla lukioiden pääsyrajoja.
Ap
Opettajilla on tutkimusten mukaan taipumus käyttää muita kuin ääripäiden arvosanoja. Siis jätetään neloset ja kympit melkein pois. Koskee enemmän reaaliaineita tämä.
Mutta aineissa joissa on selkeät arviointiperusteet, kuten kielessä, eri osa-alueet on etukäteen mietitty, että aine esim 0-99 p, kuuntelu 0-90 p (tms), niin jos saat kaikista täydet, niin kymppi sieltä tulee, taulukon mukaan.
Joten osin voi olla oikein tuttavasi näkemys.
Taitaa olla väitteet sitä ihteään. Ylioppilaskokeet ovat kaikille samoilla vaatimuksilla, joten ei yhdelläkään lukiolla ole varaa pitää valohoitokursseja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylioppilaskirjoituksissa näkyy kyllä, mutta kysymys olikin, onko kenelläkään tietoa, onko paremman keskiarvon lukioissa vaikeammat kurssikokeet, kuin huonomman keskiarvon lukioissa? Tarkoita hyvällä ja huonolla keskiarvolla lukioiden pääsyrajoja.
Ap
Se on ihan opettajakohtaista, mutta kyllä se kaikkien aineiden keskiarvo näyttää suuntaa. Tuo naisten keskiarvojen vertailu on sitäpaitsi ihan turhaa. Muutenkin naisvaltaisessa lukiossa ja yliopistossa keskitytään liikaa teoriaan, joka näkyy taas naisvaltaisilla ja etenkin julkisilla aloilla laajana epäpätevyytenä ja kyvyttömyytenä sietää painetta.
Happamia 🤭
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylioppilaskirjoituksissa näkyy kyllä, mutta kysymys olikin, onko kenelläkään tietoa, onko paremman keskiarvon lukioissa vaikeammat kurssikokeet, kuin huonomman keskiarvon lukioissa? Tarkoita hyvällä ja huonolla keskiarvolla lukioiden pääsyrajoja.
Ap
Opettajilla on tutkimusten mukaan taipumus käyttää muita kuin ääripäiden arvosanoja. Siis jätetään neloset ja kympit melkein pois. Koskee enemmän reaaliaineita tämä.
Mutta aineissa joissa on selkeät arviointiperusteet, kuten kielessä, eri osa-alueet on etukäteen mietitty, että aine esim 0-99 p, kuuntelu 0-90 p (tms), niin jos saat kaikista täydet, niin kymppi sieltä tulee, taulukon mukaan.
Joten osin voi olla oikein tuttavasi näkemys.
Toki 9 on helpompi saavuttaa kuin 10, koska enemmistö mieltää jälkimmäisen täydelliseksi suoritukseksi. Loppujen lopuksi pienillä eroilla ei ole mitään käytännön merkitystä kenellekään. Arvosanat ovat edelleen arvioita. Ylioppilaskoearvostelu on on lähempänä absoluuttista suhteeessa samaan aikaan, saman kokeen kirjoittaneeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylioppilaskirjoituksissa näkyy kyllä, mutta kysymys olikin, onko kenelläkään tietoa, onko paremman keskiarvon lukioissa vaikeammat kurssikokeet, kuin huonomman keskiarvon lukioissa? Tarkoita hyvällä ja huonolla keskiarvolla lukioiden pääsyrajoja.
Ap
En tiedä onko paremman keskiarvon lukioissa vaikeammat kokeet, mutta kerron vain oman kokemukseni. Valmistuin peruskoulusta lukuaineiden keskiarvolla 9,36 ja kävin lukion, johon vaadittiin 9 keskiarvo. Lukiossa arvosanani putosivat yhtäkkiä 7 ja 8. Pari 6 mahtui todistukseen. Olin aivan shokissa ja rupesin miettimään olenko huijannut itseni lukioon sisään.
Nyt olen valmistunut yliopistosta, kauppakorkeakoulusta 4-5 arvosanoin.
Eli oma kokemukseni on se, että paremman keskiarvon lukioissa vaatimukset kokeissa on korkealla ja valmistaa menestymään hyvin ylppäreissä
Lukiossa arvosanat voi tippua, piste. Oppisisällöt on niin paljon laajemmat kuin yläkoulussa. Yliopistosta sen sijaan selviytyy todella helpolla nykyään, kun rahoitus perustuu siihen että saavat valmista. T peruslukion ja parikin parikin eri alan ylippistokoulutusta käynyt.
Vierailija kirjoitti:
Ylioppilaskirjoituksissa näkyy kyllä, mutta kysymys olikin, onko kenelläkään tietoa, onko paremman keskiarvon lukioissa vaikeammat kurssikokeet, kuin huonomman keskiarvon lukioissa? Tarkoita hyvällä ja huonolla keskiarvolla lukioiden pääsyrajoja.
Ap
Ainakin oman lapsen kokemuksen mukaan kyllä. Lapseni kävi yhden Suomen tunnetuimmista huippulukioista ja meni sinne luonnollisesti erittäin kovalla keskiarvolla.
Läpi lukion sitten kurssiarvosanat sellaista kasia ja ysiä ja lukion päättötodistuksen keskiarvo jossain 8,5:n hujakoilla. Silti kirjoitti viisi ällää.
Voihan ne olla haastavammat kokeet, mutta ap:n ja hänen kaverinsa lapset käyvät lähes samantasoisia kouluja keskiarvojen perusteella. Kaveri vain yrittää päteä tuolla minimaalisilla erolla, mikä on ainoa oljenkorsi, koska häntä ottaa suunnattomasti päähän oman nuoren heikommat arvosanat. Pelle hän on.
Paremman keskiarvon lukioissa aletaan heti eka kurssien kokeissa käyttää vanhoja yo-tehtäviä
Miten olisi se paluu omaan maahan vaihtoehtoehtona aivan mahtava! Niiden koti ei oo täällä, niiden koti ei ookkaan täällä!