Mitä luulette, millaisia ihmisiä sellaiset negatiiviset vanhukset/keski-ikäiset ihmiset ovat olleet parikymppisinä?

sanoisin näin viiskymppisenä, että tämä konkurssissa oleva pohjoinen kehitysmaa, ei paljoa hymyilytä. ja kaikki skeidahan alkoi, kun kekkonen lopetti pressan hommat. kekkosen jälkeen yksikään hallitus ei ole ajanut suomen, eikä suomalaisten etuja. miettikääpä sitä. kekkosen aikaan ei valtion velkaa juuri ollut. nämä nykyiset tissiposket kun ajavat vaan omia ja eupellejen ja koko muun maailman etuja. ainiin, nykynuoriso on aivan urpåa sakkia, eikä asiat koskaan tule paremmaksi muuttumaan. että teidän takia tässä ollaan myrtsejä ja mörököllejä. kyllä ennen oli kaikki paremmin.

vanhemmat ikäpolvet näkivät hyvinvoivan suomen. tämä nykyinen versio ei ketään hymyilytä. kaikki on p#skaa, paitsi k#si.

Voin kertoa - olin iloinen ja empaattinen. Halusin uskoa ja uskoin kaikista hyvää. Halusin aina selittää asiat parhain päin, halusin muuttaa maailmaa parempaan ja uskoin sen olevan täysin mahdollista jos kaikki puhaltaa yhteen hiileen. Minua kohdeltiin huonosti kotona, koulussa, koulun ulkopuolella.. Kun menin töihin, olin sielläkin silmätikku.

Siitä huolimatta uskoin hyvään, uskoin että jos vaan otan iskut hymyillen vastaan ja annan anteeksi aina kaiken, kaikki varmasti järjestyy. Valitsin näillä mietteillä myös miehen, joka paljastui heti naimisiin menon jälkeen hyvin ikäväksi tyypiksi. Silti jatkoin samalla ajatus mallilla - koska jos ihmiset on oikeasti sellaisia miltä ne näyttäytyy, se olisi rikkonut maailmankuvani. Koska kaikkihan haluaa pohjimmiltaan vain hyvää? Pitää vain olla empaattinen ja kiltti ja ahkera ja jaksaa.

Nyt olen nelikymppinen ja ollut sairauseläkkeellä jo vuosia, totaalisen loppuunpalamisen ja henkisen romahduksen jälkeen. Maailma ei ole hyvä paikka, hyviä ihmisiä ei ole. Jos olisi jo nuorena hyväksynyt realiteetit, olisin voinut pelata tätä peliä mitä elämäksi kutsutaan kunnolla. Kyyniset, laskelmoivat ja kylmät ihmiset pärjäävät elämässä. Jos pääsisin ajassa taaksepäin, tekisin kaiken toisin.

Kyllä tässä on paljon synnynnäistä temperamenttia. Toiset ovat aktiivisempia ja positiivisempia, alttiimpia tulkitsemaan olosuhteita myönteisesti kuin toiset. 

Ikääntyessä piirteet ikään kuin vahvistuvat.

...nämä ruikuttajat ovat olleet neuroottisempia ja alttiimpia negatiivisuuteen jo lapsina ja nuorina.

Ihan huolettomia tavallisia nuoria. Elämä tehnyt tehtävänsä. 

Oma äitini on ollut ihan hirviö niin kauan kuin muistan. Isäni taas hyväntuulinen ja hyväsydäminen. Molemmat ovat nyt yli kahdeksankymppisinä samanlaisia edelleen.