Kiinnostaisi suntion työ. Onko täällä suntioita?

Vierailija kirjoitti:

Täällä pappi 20-v työkokemuksella. Suntio tai oikeastaan seurakuntamestari on minun läheisin työtoveri. 

 

En voi kuvitellakkaan, että työtoverini kokisi, että hänen tehtävä on palvella minua. Minusta se on ihmisläheistä työtä, jota tehdään yhdessä. Se, että srk-mestari pukee papit ja avustajat, ei ole nöyryyttävää vaan yhteistyötä, valmistautumista palvelukseen, jokaisen vaatekappaleen ja vyön ja stolan pukemiseen liittyy oma rukous, jos oikein valmistaudun rukoilen ne mielessäni. Se rauhoittaa palvelemaan ihmisiä. Minusta se on arvokasta yhteistyötä. Joskus kokemattomat kollegat eivät tätä palvelutehtävään tiedä niin se jotenkin vaikuttaa koko messuun valmistautumiseen. Minusta kokeneet suntiot/seurakuntamestarit pitävät ammattiaan arvossa ja myös tätä yhteyttä. 

Ennen messua, kun kaikki ovat liturgisissa vaatteissa liturgi rukoilee jumalanpalveluksen ja ihmisten puolesta, rukoilen aina myös suntio

Kiitos, oli kiva kuulla papinkin näkökulmasta suntion työstä. 

Vierailija kirjoitti:

Täällä pappi 20-v työkokemuksella. Suntio tai oikeastaan seurakuntamestari on minun läheisin työtoveri. 

 

En voi kuvitellakkaan, että työtoverini kokisi, että hänen tehtävä on palvella minua. Minusta se on ihmisläheistä työtä, jota tehdään yhdessä. Se, että srk-mestari pukee papit ja avustajat, ei ole nöyryyttävää vaan yhteistyötä, valmistautumista palvelukseen, jokaisen vaatekappaleen ja vyön ja stolan pukemiseen liittyy oma rukous, jos oikein valmistaudun rukoilen ne mielessäni. Se rauhoittaa palvelemaan ihmisiä. Minusta se on arvokasta yhteistyötä. Joskus kokemattomat kollegat eivät tätä palvelutehtävään tiedä niin se jotenkin vaikuttaa koko messuun valmistautumiseen. Minusta kokeneet suntiot/seurakuntamestarit pitävät ammattiaan arvossa ja myös tätä yhteyttä. 

Ennen messua, kun kaikki ovat liturgisissa vaatteissa liturgi rukoilee jumalanpalveluksen ja ihmisten puolesta, rukoilen aina myös suntio

Oletteko te pappis-säädyn edustajat oikeasti noin avuttomia, että tarvitsette suntioraukan pukemaan teidät kuin pikkulapset? Saatteko te jotain sairasta tyydytystä kyykyttäessänne pienipalkkaisia suntioita. Mahtaa papeilla niin kovin yleinen ylivertaisuusvinouma saada boostia nähdessääne toiset palvelijoinanne?

Vastenmieleistä sakkia olette, juuri tuollaisilla ominaisuuksilla varustettuja pappeja ei tulisi lainkaan päästään surevien ja vaikeassa elämäntilanteessa olevien lähimmäisten lähelle. Tiedä vaikka nauttisitte heidän kärsimyksistään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä pappi 20-v työkokemuksella. Suntio tai oikeastaan seurakuntamestari on minun läheisin työtoveri. 

 

En voi kuvitellakkaan, että työtoverini kokisi, että hänen tehtävä on palvella minua. Minusta se on ihmisläheistä työtä, jota tehdään yhdessä. Se, että srk-mestari pukee papit ja avustajat, ei ole nöyryyttävää vaan yhteistyötä, valmistautumista palvelukseen, jokaisen vaatekappaleen ja vyön ja stolan pukemiseen liittyy oma rukous, jos oikein valmistaudun rukoilen ne mielessäni. Se rauhoittaa palvelemaan ihmisiä. Minusta se on arvokasta yhteistyötä. Joskus kokemattomat kollegat eivät tätä palvelutehtävään tiedä niin se jotenkin vaikuttaa koko messuun valmistautumiseen. Minusta kokeneet suntiot/seurakuntamestarit pitävät ammattiaan arvossa ja myös tätä yhteyttä. 

Ennen messua, kun kaikki ovat liturgisissa vaatteissa liturgi rukoilee jumalanpalveluk

Lurps, lurps

 

Toisena pappina tulen kommentoimaan:

Kyse ei ole mistään raukkamaisuudesta, että suntio auttaa pappia tietyissä tilanteissa pukeutumaan. Kirkkotekstiilit ovat arvokkaita, niitä on kohdeltava huolella ja varoen. Ei siitä mitään tulisi, jos stolat roikkuisivat lattialla tai kasukat olisivat rytyssä jossain tuolin päällä. Ja kasukan pukeminen yksin on vaikeaa, on raskas ja suuri vaate. Sen takia suntio auttaa pappia pukeutumaan, että kirkkotekstiilit säilyvät kunnossa. Ja ainakin itse joka kerta kiitän, kun suntio auttaa pukeutumisen kanssa. Ei suntio ole mikään papin palvelija, vaan kirkon palvelija ja sitä on myös kirkkotekstiileistä huolehtiminen.

Olen työskennellyt pappina useammassa seurakunnassa ja yhteinen kokemukseni on, että osaava suntio on aina kullanarvoisimpia asioita seurakunnassa. Suntiolla on paljon vastuuta käytännön asioista, hän on usein se ensimmäinen kirkkoon saapuja ja viimeinen lähtijä. Työnkuva on monipuolinen, seurakunnissa on toki jonkin verran eroja työn sisällössä. Meillä suntiot esimerkiksi hoitavat jumalanpalvelusten ja kirkollisten toimitusten valmistelun lisäksi mm. tekstiilihuoltoa, pieniä kirkon siivoustöitä (meillä on siivooja erikseen), haravointia ja lumitöitä kirkon luona, uurnanlaskuja omaisten kanssa, tukkutilausten huolehtimista jne. Oma kokemukseni on, että työkaverini ovat viihtyneet suntion työssä hyvin, suurin osa vuosikymmeniä. Työajoissa on sama juttu kuin papeillakin, eli viikonloppuisin ja pyhinä riittää töitä. Toisaalta taas vastaavasti arkena on vapaata.

Se on hyvä huomioida, että työssä ollaan paljon tekemisissä raskaiden asioiden kanssa. Hautajaisia on yleensä paljon. Surevat omaiset tulevat kirkossa/kappelissa ensimmäiseksi suntion luo. Ns. sielunhoitoa kuuluu myös suntion työhön, vaikka siihen on suntioille huonosti koulutusta saatavilla. Seurakuntien työilmapiiristä sen verran, että seurakunnissa on paljon eroja. Huonoa työilmapiiriä on tutkimusten mukaan enemmän kuin keskivertotyöpaikoissa. Tässä kuitenkin sanoisin, että erot seurakuntien välillä ovat isoja. On seurakuntia, joissa viihdytään hyvin ja vaihtuvuus on vähäistä. Sitten on seurakuntia, joissa uusia työntekijöitä etsitään usein, kun ovi käy jatkuvasti. Osassa seurakunnista on oikein kiva ilmapiiri ja hyvä tehdä töitä, toisissa paikoissa on paljonkin ongelmia ja ilmapiiri on huono. Suurin merkitys on johtamisella, esimerkiksi kirkkoherran, talousjohtajan sekä väliportaiden esihenkilöiden (esim. johtava suntio) työllä. Jos johtaminen on huonoa, on työn tekeminen hankalaa.

Nostaisin esille vielä myös työn hengellisen puolen: suntion työ voi olla raskasta, jos usko ei ole ollenkaan tärkeä asia itselle. Työssä kuitenkin on jatkuvasti jumalanpalveluksia, kirkollisia toimituksia yms tilaisuuksia, joissa puhutaan uskosta, Jumalasta ja Jeesuksesta. Voi käydä raskaaksi, jos ei itse usko noihin asioihin ollenkaan ja työ kuitenkin vahvasti liittyy näihin asioihin. Tuntemilleni suntioille usko on tärkeä asia ja sen huomaa. Samoin ajattelen omalla kohdallani, että työ pappina olisi raskasta, jos ei uskoisi siihen mihin opettaa.

Lämpimästi suosittelen hakeutumista suntion hommiin, jos kiinnostaa! :)

Vierailija kirjoitti:

Seurakuntien työilmapiiri on yleisesti ottaen huono. Kannattaa tutustua aiheeseen etukäteen.

Tämä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä suntioillakin on työehtosopimukset, työaika ja lepoaika.  Ei tarvitse tehdä täällä mainittuja työvuoroja. Yhteys luottamushenkilöön tai liittoon.

 

Paperilla kyllä mutta teoriassa aina puhutaan tehtävän luonteesta ja epämääräisestä työajasta ja että kukka ne työt tekee jos ei suntio. Meillä oli eräänä iltana vieraita ja kun työpuhelin soi klo 21. (jota ei saanut koskaan paitsi lomalla sulkea koska piti olla aina tavoitettavissa kellon ajasta riippumatta). Srk:n talousjohtaja soitti ja ilmoitti että piti heti lähteä hoitamaan hautausmaalle työtehtävä koska hän oli sen henk.koht, luvannut henkilölle. Siinä jäi perhe ja vieraat kotiin kun lähdin 2 tunnin työtehtävään, eikä siitä maksettu erikseen, kuului kuukausipalkkaan.

Mikä on tessissä määritelty epämääräinen työaika? Ei sellaista ole.

Olet siis työajaton? Yleensä suntiot ovat työajallisia ja tuosta keikasta olisi pitänyt maksaa varallaolokorvaus, hälytyslisä, matkakorvaukset ja yölisät. Milloin tämmöistä on tapahtunut? Ei kuulosta nykyaikaiselta vaan mielivaltaiselta. 

Mikä työtehtävä hoidetaan hautausmaalla klo 21-23 välillä?

Tämmöiseen mielivaltaan ei pidä suostua. Korkeintaan kirkkoherralla on joku virkavelvollisuuteen kuuluva velvollisuus olla puhelimen päässä aina, paitsi lomilla.  Suntioon tuollaista velvollisuutta ei voi soveltaa.  Meillä ei ole edes suntioiden esimies velvollinen pitämään puhelinta päällä kotona, vaan hänelläkin on työaika.  

Jos pitää olla puhelin päällä kotona, se on varallaoloa ja siitä maksetaan rahana tai aikana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seurakuntien työilmapiiri on yleisesti ottaen huono. Kannattaa tutustua aiheeseen etukäteen.

 

Tutkimusten mukaan henkisesti sairain, pahin ja ahdistavan työilmapiiri.

Mitä muuta voisi odottaakaan yhteisöltä, joissa esimiestehtävissä toimii ylemmyydentuntoisia, tekopyhiä, itsekkäitä, ahneita ja juonittelevia pappis-säädyn edustajia?

Viisas ihminen pitää mahdollisimman pitkän etäisyyden kirkkoon, pappeihin ja järjestäytyneisiin uskontoihin. Noista ei seuraa kuin pääsääntöisesti pelkkää pahaa.

Miksi kukaan haluaisi rahoittaa omilla rahoillaan yläluokkaisen pappis-säädyn huoletonta elitististä ökyelämää? En voi ymmärtää. Jumalahan ei nimittäin rahaa tarvitse.

Suntioista tulee mieleen vain Kotikadun Mauri Alho!😁 Onko suntioista enemmistö muuten miehiä?

Vierailija kirjoitti:

Kaveri teki ensin sijaisuutta ja sitten oppisopimuksella kouluttautui suntioksi pienehkössä seurakunnassa.  Työaikoja ei kyllä tunnettu kun oli muka vapaa päivä voitiin ruumista tuoda kirkon ruumishuoneelle, käyt avaamassa ovia ja ottamassa vastaan ruumista ja surevia omaisia, aikaa menee tunti matkoineen, illalla voi olla seurakuntatalolla joku parin tunnin keikka, siinä se vapaa päivä. Tai sunnuntai aamuna jumalanpalvelus jne

Eikä ruumisautonkuljettajilla ollut ainakin ennen avaimet siunauskappelin tai kirkon ruumishuoneelle? 

Vierailija kirjoitti:

 

Toisena pappina tulen kommentoimaan:

Kyse ei ole mistään raukkamaisuudesta, että suntio auttaa pappia tietyissä tilanteissa pukeutumaan. Kirkkotekstiilit ovat arvokkaita, niitä on kohdeltava huolella ja varoen. Ei siitä mitään tulisi, jos stolat roikkuisivat lattialla tai kasukat olisivat rytyssä jossain tuolin päällä. Ja kasukan pukeminen yksin on vaikeaa, on raskas ja suuri vaate. Sen takia suntio auttaa pappia pukeutumaan, että kirkkotekstiilit säilyvät kunnossa. Ja ainakin itse joka kerta kiitän, kun suntio auttaa pukeutumisen kanssa. Ei suntio ole mikään papin palvelija, vaan kirkon palvelija ja sitä on myös kirkkotekstiileistä huolehtiminen.

Siis te ette todellakaan osaa itse edes vaatteista pukea päällenne. Millaisilla avuilla varustetu ihminen voi toimia pappina, tätä ihmettelen.

Oletteko muuten papit tietoisia kuplassanne siitä, että varsin useat ihmiset eivät pidä teistä henkilökohtaisten ominaisuuksienne, röyhkeytenne sekä rahan-ja vallanhimonne tähden?

Vai luoko ehtoollisen irvikuvan kaava teihin virheellisen kuvan tehtävästänne ja asemastanne. DunningKruger puhkeaa kukaan kilttien ja nöyrien, mutta usein niin kovin yksinkertaisten, seurakuntalaisten kontatessa ja ryömiessä jaloissanne kuin piestyt koirat armopalan toivossa?

Tuo ehtoollisnäytelmä on yksi kuvottavimpia näytelmiä kirkossa, ei tosin lainkaan ainoa.

Johan se on sulle asiallisesti selitetty, mistä siinä pukemisessa on kysymys.  Mene muualle riehumaan. Tämä ketju koskee suntion ammattia, ei sun patoutumia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaveri teki ensin sijaisuutta ja sitten oppisopimuksella kouluttautui suntioksi pienehkössä seurakunnassa.  Työaikoja ei kyllä tunnettu kun oli muka vapaa päivä voitiin ruumista tuoda kirkon ruumishuoneelle, käyt avaamassa ovia ja ottamassa vastaan ruumista ja surevia omaisia, aikaa menee tunti matkoineen, illalla voi olla seurakuntatalolla joku parin tunnin keikka, siinä se vapaa päivä. Tai sunnuntai aamuna jumalanpalvelus jne

Eikä ruumisautonkuljettajilla ollut ainakin ennen avaimet siunauskappelin tai kirkon ruumishuoneelle? 



On, ainakin useimmiten käyvillä.  Ja jos ei ole avaimia, vainajien kuljetus sovitaan sellaiselle päivälle, että siellä on joku työvuorossa. Vapaapäiviltä ei tarvitse tulla töihin. Lopettakaa se ovimattona oleminen!

Myös sähkölukon voi asentaa, josta pääsee koodilla sisään, ei tarvitse ketään juoksuttaa  kulkemaan vapaapäivältä töihin. Näitä asioita voi muuttaa ja kehittää. Ei ole pakko tehdä tyhmimmän mukaan. 

Suntioiden ammattikunta on naisistunut (kuten monet muutkin kirkon ammattikunnat). Meidän seurakunnassa on pelkästään naispuolisia suntioita, mutta monissa muissa seurakunnissa on sekä että. :)

Vierailija kirjoitti:

 

Toisena pappina tulen kommentoimaan:

 

Papeilla on vapaita viikonloppuja paljon useammin kuin suntioilla. Papit voi vuorotella, suntioita saattaa olla vain yksi per kirkko ja joskus sama suntio hoitaa useampaakin kirkkoa. Ainoat vapaat viikonloput saattaa olla kesälomalla. 

Ja kyllä jotkut papit hyppyyttää tuossa pukeutumisessakin, tavallisen alban pukeminen pitäisi onnistua yksinkin mutta jotkut haluaa suntion pukemaan. 

Vierailija kirjoitti:

Kuukausiliitteessä oli hiljattain kiva juttu Tuomiokirkkoseurakunnan eläköityneestä pääsuntiosta. Toki se on kaukana rivisuntion hommasta. 

Minkä Tuomiokirkkoseurakunnan? Niitähän on useita. 

Vierailija kirjoitti:

Täällä pappi 20-v työkokemuksella. Suntio tai oikeastaan seurakuntamestari on minun läheisin työtoveri. 

 

En voi kuvitellakkaan, että työtoverini kokisi, että hänen tehtävä on palvella minua. Minusta se on ihmisläheistä työtä, jota tehdään yhdessä. Se, että srk-mestari pukee papit ja avustajat, ei ole nöyryyttävää vaan yhteistyötä, 

Se voi olla nöyryyttävää sen suntion näkökulmasta. Isäni eläköityi hiljattain ja tuo pukeminen oli se mitä hän aina eniten kritisoi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seurakuntien työilmapiiri on yleisesti ottaen huono. Kannattaa tutustua aiheeseen etukäteen.

 

Tutkimusten mukaan henkisesti sairain, pahin ja ahdistavan työilmapiiri.

Omen myös lukenut tästä, että seurakunnissa on keskimääräistä huonompi työilmapiiri ja työhyvinvointi. Mutta midtä se johtuu? Mitä se käytänmössä on? Mitä siellä tapahtuu? Osaako joku valaista "kulissien takaa"?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen miettinyt samaa. Olen työtön ja vanhuuseläke häämöttää muutaman vuoden päässä. Haluaisin muutamaksi vuodeksi rauhallisen työn johon ei vaadita koulutusta. Vainajat eivät pelota ja vuorotyöhön olen tottunut. Jos lähettäisin seurakuntaan hakemuksen suntion työhön tai oppisopimuspaikkaan niin mitä asioita minun pitäisi korostaa. Pitäisikö minun esittää uskovaista?

 

Et voi esittää mitään, ne testaa ja vaatii sun olemaan täysin heidän mielen mukainen palvelija. Jouluaattona klo 5 töihin, sunnuntaiaamuina klo 7 töihin jne. Kokemuksesta puhun. Teet niin kauan kun jaksat ja uusi löytyy tilalle kun et jaksa.

 

Jouluaamun jumalanpalvelus on 25.12, ei aattona. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seurakuntien työilmapiiri on yleisesti ottaen huono. Kannattaa tutustua aiheeseen etukäteen.

 

Tämä!

On myös hoito- ja opetusalallakin. 

Se, että vastaajan isä oli kuspää pappi, ei tee asiasta yleistä.