Pitääkö lapsenlapsille hankkia kahvi/teeleikkejä varten oma astiasto vai kelpaako teistä pienikokoiset arabian kupit siihen?
Kommentit (35)
Vierailija kirjoitti:
Riippuu minkä ikäinen lapsi on. Vanhat arabiat ovat aika ohuita ja hauraita, joten ihan pienimmille en helposti särkyviä astioita antaisi turvallisuussyistä.
Vanhat ja vanhat. Minä miellän vanhaksi meidän Arabian Pirtti-astiaston. Ei ole lapset saaneet siitä mitään vielä hajalle.
Vierailija kirjoitti:
Vähän sivusta, mutta pitääkö lapsenlapsi siis kahvittelukeikeistä? Kysyn koska meillä anoppi yrittää elää lastenlastensa kautta jotain omaa unelmaansa, ja sillä ole hänelle väliä, millainen lapsi oikeasti on. Toisinsanoen ostaa ihan turhaan jotain tavaraa nurkkiinsa, kun ei uhraa ajatustakaan sille, pitääkö lapsi oikeasti hankinnasta. Osti esimerkiksi esikoisellemme nukenvaunut ja vauvanuken kotiinsa, koska se on mielestään niin herttaista, mutta esikoista eivät ole nukkeleikit koskaan kiinnostaneet. Pojalle on ostanut kotiinsa jo useamman 500-palaisen palapelin, kuvitellen että heillä on niin mukavaa koota sitä yhdessä mummolassa. Poikaa vain vaivaannuttaa koko asia.
Meillä esimerkiksi kaikki lapset ovat tykänneet pienenä ravintolaleikistä. He ovat keitelleet ja paistelleet leikkihellalla omia sörsseleitään, kuten vaikka lego-soppaa, jota minä olen sitten tilannut tarjoilijalta ja "syönyt" sen. Pojat on olleet innostuneimpia tuosta leikistä. Meillä tosin on ollut ihan Plaston muoviastiasto käytössä.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu minkä ikäinen lapsi on. Vanhat arabiat ovat aika ohuita ja hauraita, joten ihan pienimmille en helposti särkyviä astioita antaisi turvallisuussyistä.
Niin mutta tulisihan enemmän muistoja mummolasta kun kupit menis rikki ja lautaset halkeis mutta jos tulisi vielä muutaman haavan joka tulee hajalle menneistä astioista niin siinäpä vielä lisää muistoja. Ja tietenkin siellä pitää olla jotkut Myrnan lusikat eihän se muuten ole mikään hittihetki jos lusikka ei soi. Arabialla ei kai ole oma merkkisiä lusikoita.
Vanhoissa arabioissahan on sitten lyijyä ym. En tiedä, miten ne lapset niillä leikkii, juovatko ja nuolevatko
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän sivusta, mutta pitääkö lapsenlapsi siis kahvittelukeikeistä? Kysyn koska meillä anoppi yrittää elää lastenlastensa kautta jotain omaa unelmaansa, ja sillä ole hänelle väliä, millainen lapsi oikeasti on. Toisinsanoen ostaa ihan turhaan jotain tavaraa nurkkiinsa, kun ei uhraa ajatustakaan sille, pitääkö lapsi oikeasti hankinnasta. Osti esimerkiksi esikoisellemme nukenvaunut ja vauvanuken kotiinsa, koska se on mielestään niin herttaista, mutta esikoista eivät ole nukkeleikit koskaan kiinnostaneet. Pojalle on ostanut kotiinsa jo useamman 500-palaisen palapelin, kuvitellen että heillä on niin mukavaa koota sitä yhdessä mummolassa. Poikaa vain vaivaannuttaa koko asia.
Ehkä anoppi ajattelee että lasten on hyvä tehdä jotain muutakin kuin tuijottaa älylaitetta tai hakata jotain pelikonetta.
Ei ole ollut pelikoneita heillä ja puhelimissa ruutuajat. Lapsilla on paljon kiinnostuksenkohteita ja puuhaa, mutta anoppia ei kiinnosta tietää mikä lapsenlapsiaan kiinnostaa. Jopa puhelimessa jauhoi useaan otteeseen tytölle niistä vaunuista, eikä kuunnellut kun tyttö sanoi ettei sellaisia tarvitse.
Vierailija kirjoitti:
Vähän sivusta, mutta pitääkö lapsenlapsi siis kahvittelukeikeistä? Kysyn koska meillä anoppi yrittää elää lastenlastensa kautta jotain omaa unelmaansa, ja sillä ole hänelle väliä, millainen lapsi oikeasti on. Toisinsanoen ostaa ihan turhaan jotain tavaraa nurkkiinsa, kun ei uhraa ajatustakaan sille, pitääkö lapsi oikeasti hankinnasta. Osti esimerkiksi esikoisellemme nukenvaunut ja vauvanuken kotiinsa, koska se on mielestään niin herttaista, mutta esikoista eivät ole nukkeleikit koskaan kiinnostaneet. Pojalle on ostanut kotiinsa jo useamman 500-palaisen palapelin, kuvitellen että heillä on niin mukavaa koota sitä yhdessä mummolassa. Poikaa vain vaivaannuttaa koko asia.
Mutta jos se mummo ei yritä pakottaa lapsia leikkimään niillä ostamillaan tavaroilla, niin mielestäni se on ihan ok, että mummo fiilistelee jotain nukenvaunuja nurkassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän sivusta, mutta pitääkö lapsenlapsi siis kahvittelukeikeistä? Kysyn koska meillä anoppi yrittää elää lastenlastensa kautta jotain omaa unelmaansa, ja sillä ole hänelle väliä, millainen lapsi oikeasti on. Toisinsanoen ostaa ihan turhaan jotain tavaraa nurkkiinsa, kun ei uhraa ajatustakaan sille, pitääkö lapsi oikeasti hankinnasta. Osti esimerkiksi esikoisellemme nukenvaunut ja vauvanuken kotiinsa, koska se on mielestään niin herttaista, mutta esikoista eivät ole nukkeleikit koskaan kiinnostaneet. Pojalle on ostanut kotiinsa jo useamman 500-palaisen palapelin, kuvitellen että heillä on niin mukavaa koota sitä yhdessä mummolassa. Poikaa vain vaivaannuttaa koko asia.
Mutta jos se mummo ei yritä pakottaa lapsia leikkimään niillä ostamillaan tavaroilla, niin mielestäni se on ihan ok, että mummo fiilistelee jotain nukenvaunuja nurkassa.
Toki näin, mutta ei niistä niille lapsenlapsille mitään ihania muistoja synny.
Nukkien on vaikea juoda ihmisten kahvikupeista vaikka olisivat pienkokoisiakin. Joten tarvitaan nukeille omat kupit jotka voivat olla muovisiakin.
Isoäiti
Soita lastensuojeluun. Ne kyllä tietävät ovatko posliiniastiat lasun paikka vai ei.
Kätevä keino päästä eroon vanhoista kahvikupeista, kun antaa lastenlasten rikkoa ne.
Vierailija kirjoitti:
Kätevä keino päästä eroon vanhoista kahvikupeista, kun antaa lastenlasten rikkoa ne.
Ja satuttaa itsensä sirpaleisiin.
Ihmeellisiä asioita täällä kysellään. Sehän on jokaisen oma valinta, haluaako antaa oikeat astiat lasten leikkeihin. Ei siihen ole mitään oikeaa vastausta.
Vierailija kirjoitti:
Vähän sivusta, mutta pitääkö lapsenlapsi siis kahvittelukeikeistä? Kysyn koska meillä anoppi yrittää elää lastenlastensa kautta jotain omaa unelmaansa, ja sillä ole hänelle väliä, millainen lapsi oikeasti on. Toisinsanoen ostaa ihan turhaan jotain tavaraa nurkkiinsa, kun ei uhraa ajatustakaan sille, pitääkö lapsi oikeasti hankinnasta. Osti esimerkiksi esikoisellemme nukenvaunut ja vauvanuken kotiinsa, koska se on mielestään niin herttaista, mutta esikoista eivät ole nukkeleikit koskaan kiinnostaneet. Pojalle on ostanut kotiinsa jo useamman 500-palaisen palapelin, kuvitellen että heillä on niin mukavaa koota sitä yhdessä mummolassa. Poikaa vain vaivaannuttaa koko asia.
Sellaisia jotkut isovanhemmat on. Meilläkin mummu osti jatkuvasti tytöllemme ns. hienosteluvaatteita, että voisi käydä näyttämässä hienosti puettua lapsenlasta seurapiireissään. Valitettavasti kävi niin, ettei ne hienojen merkkien lastenvaatteet ikinä mahtuneet lapsellemme, kun ei ollut vartalonmalliltaan tyyppiä hento piiskan sivallus. Yritti myös saada lapsen harrastamaan haluamiaan asioita, mutta siinäkin meni valitettavasti hieman metsään. Viulun eikä pianon soitto eikä balettitunnit kiinnostaneet lasta.
Miksi kysyt muilta ihmisiltä tällaista? Etköhän itse tiedä parhaiten mitä teet?
Ehkä anoppi ajattelee että lasten on hyvä tehdä jotain muutakin kuin tuijottaa älylaitetta tai hakata jotain pelikonetta.