Jos jäisit työttömäksi, uskotko että laiskistuisit ja alkaisit juoda päivittäin?

tulin juuri irtisanotuksi ja työttömyys edessä ekaa kertaa elämässäni. En juo alkoholia ollenkaan enkä näe yhtään syytä miksi aloittaisin nytkään. En aio muuttaa ulkomaille koska en tunne sieltä ketään ja en puhu muita kieliä kuin suomea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kymmenen vuotta sitten yksi työkkärin vanha muija selitti mulle ihan pokerina, että ellen pian työllisty niin alkoholisoidun. Siis mistähän witusta se senkin oli saanut päähänsä. Selittää tuollaista ihmiselle, joka ei käytä alkoholia. 

Kyllä työkkärin tädit työttömät tuntee

Niin itse vanhana kaappijuoppona sellaista tietty osasi epäillä. Varmaan oli eväsputeli jossain mappikaapissa piilossa...

Siinä ei vuokran jälkeen paljoa kaljarahoja näy. Sen verran kyllä pitää todeta, että minusta se on väärin, että tämmöinen ihminen joka on painanut duunia niskalimassa jää työttömäksi ja hakenut vaikka ja mihinkä, niin kaikki säästöt ja omaisuus pitää olla poltettu, että pääsee toimeentulotuelle. Mutta sitten joku spurqu steissin edessä ole tehnyt duunia viimeseen 15 vuoteen, eikä se sitä ole tekemässä, niin sille maksetaan kaikki ja loput menee kurkusta alas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työttömänä kävin salilla 5x viikossa, söin terveellisesti ja olin muutenkin superhyvässä kondiksessa. Työhön päästyäni aina veltostun ja plösähdän.

Tuo on hyvin yleistä. Työ ja työmatkat vie todella paljon aikaa ja energiaa.

Mä lihoin yhdessä tosi stressaavassa sijaispaikassa niin paljon muutamassa kuukaudessa, että siitä jo huomauteltiin kaveripiirissä. Nyt olen ollut toisessa duunissa, jossa jää aikaa muuhunkin kuin työntekoon. Paino on pudonnut 7 kg terveellisemmällä ruoalla ja päivittäisellä liikunnalla ihan itsestään.

Vierailija kirjoitti:

Laiskistuisin, kyllä. Olen ollut työtön ja käsittämätöntä, miten pienellä saa päivänsä täytettyä. Joku viikkosiivous tuntui ihan hirveältä suoritteelta ja siinä lillutteli loppupäivän, että olen tässä imuroinut ja siivonnut vessat... Eli sellainen operaatio, joka tehdään normaalisti työpäivän jälkeen oli yhtäkkiä koko päivän työ. Se oli pelottavaa huomata, miten päivät alkoi valua, juuri mitään ei saa aikaiseksi ja tuntuu hirveän raskaalta, jos pitäisi sitoutua johonkin tiiviimpään aikatauluun. Olin sentään ennen työttömyyttä ehtinyt olla pitkään työelämässä ja sitä ennen kouluissa eli ensimmäistä kertaa työttömänä. Tämä jakso kesti 6kk ja sitten sain onneksi taas töitä. Se laiskistuminen kesti sen 2kk ja sitten alkoi jo elämä olla tyhjäntoimittamista. 

Ei kukaan terve ihminen noin laiskistu. Sinulla on selvästikin jokin sairaus. Oeltko kenties ylipainoinen?

Vierailija kirjoitti:

Siinä ei vuokran jälkeen paljoa kaljarahoja näy. Sen verran kyllä pitää todeta, että minusta se on väärin, että tämmöinen ihminen joka on painanut duunia niskalimassa jää työttömäksi ja hakenut vaikka ja mihinkä, niin kaikki säästöt ja omaisuus pitää olla poltettu, että pääsee toimeentulotuelle. Mutta sitten joku spurqu steissin edessä ole tehnyt duunia viimeseen 15 vuoteen, eikä se sitä ole tekemässä, niin sille maksetaan kaikki ja loput menee kurkusta alas.

Samalla tavalla se spurgu on aikoinaan joutunut käyttämään kaikki mahdolliset säästönsä ennen kuin on saanut toimeentulotukea. Sitä paitsi spurguille maksetaan saman verran kuin muillekin työttömille. Tosin spurgut ovat usein työkyvyttömyyseläkkeellä.

Olen työtön ollut 3 vuotta enkä ole alkanut juomaan sen enempää kuin muuten. On tää tylsää kyllä koska ei ole päivisin oikein tekemistä.

En, sillä olin työtön eikä todellakaan tapahtunut. Ehdin lenkkeillä ja tehdä käsitöitä enemmän ja siivottua tuli kyllä enemmän. Työnhakuun ja sopivien koulutuksten etsintään käytin paljon aikaa myös. Tekemistä kyllä keksin vaikka kuinka. Iltaisin kävin kansalaisopiston kurssilla, päivisin siis lenkkeilin, etsin töitä, tein käsitöitä, laitoin myös tavaraa kirpparille myyntiin, leivoin, luin paljon, pelasin välillä pasianssiakin, se rentoutti aivoja. Sanaristikoitakin tuli tehtyä melkoinen määrä.