Anna yksi neuvosi Suomen lihavuusepidemian ratkaisemiseksi?

Tämä onkin täällä jo sanottu, mutta makeisveron tuntuva korotus. Sen pitäisi koskea sitten kaikkia sokeripitoisia prosessoituja tuotteita kuten pullat, keksit, jäätelöt, limsojen ja karkkien lisäksi. Siis tuntuva. Keinomakeutetut voisivat siis säästyä tältä. Tällä olisi sekin vaikutus, että näitä syövät tulisivat tavallaan itse kattaneeksi enemmän terveysmenoistaan. 

Tähän pitäisi kyllä saada naapurimaat mukaan edes jollakin tavalla, muuten sitten rahdataan sokerikarkkia ulkomailta. Tosin jos keinomakeutettujen hinta pysyisi Suomessa entisellään, se varmaankin hillitsisi asiaa paljon. Ehkä jopa saisi naapurimaat kiinnostumaan meikäläisestä kevyemmästä valikoimasta.

Myös kovia rasvoja sisältäviä elintarvikkeita pitäis verottaa enemmän. Näin saisi esimerkiksi sen 10-prosenttisen jauhelihan hinnan alemmas kuin runsasrasvaisemman, nyt yhtenä esimerkkinä vain.

Vastaavasti kasvikset pitäisi vapauttaa verotuksesta, ehkäpä vielä niin, että kevyimmät kasvikset ensimmäisenä. 

Nämä saattaisivat johtaa myös sellaisiin yllättäviin seurauksiin, että kokoustarjoiluihin alkaisi ilmestyä useammin sen ainaisen pullan tai keksien tilalle hedelmiä.

Seuraavaksi pitäisi kieltää rajattomat buffetmätöt. Kyllä ne voidaan kieltää, jos halutaan. Ihan niin kuin vaikka tupakointi on kielletty lähes kaikkialla nykyään. Buffeteihin pitäisi tulla pakolliseksi maksu annoskoon mukaan. Tämä hillitsisi vetämästä 1500 kilokalorin lounaita "kun on kerran maksanut". 

Liikuntapalveluiden alvia voisi laskea ehkä hieman, mutta toisaalta liikkua voi helposti ilmaiseksikin (lenkkeily esim.), joten se ei oikeasti ole rahasta kiinni.

Skuutti pois, paitsi jos olet täysi - ikäinen ja käyt töissä. 

Ilmaiset kehonkoostumusmittaukset, liikunnan (kuntosali, uinti) alkeiskurssien määrän ja muun matalan kynnyksen liikuntapalveluiden lisääminen, ilmaisten/edullisten liikuntaharrastusten lisääminen, mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantaminen, ilmainen ravitsemusterapia.

Aloitin juuri itse kuntosaliharrastuksen (olen viimeisen vuoden aikana laihduttanut 10kg ja nyt enää vain muutaman kilon ylipainoinen ja haluan nyt päästä vielä parempaan kuntoon) ja hintaa aloitukselle tuli 50€:n kuukausimaksun lisäksi liittymismaksu 25€, kengät 80€, kahdet housut ja 2 paitaa 55€, juomapullo 8€ eli yhteensä 218 euroa. Joo toki, olisin voinut säästää ostamalla jotkut lidlin lenkkarit, mutta hintaa olisi silti tullut vähintään 150€ ja kenkiin halusin panostaa. Ei olisi työttömänä varaa tällaisia hankintoja tehdä, tuskimpa edes tuohon kuukausimaksuun.

Vierailija kirjoitti:

Aloitin juuri itse kuntosaliharrastuksen (olen viimeisen vuoden aikana laihduttanut 10kg ja nyt enää vain muutaman kilon ylipainoinen ja haluan nyt päästä vielä parempaan kuntoon) ja hintaa aloitukselle tuli 50€:n kuukausimaksun lisäksi liittymismaksu 25€, kengät 80€, kahdet housut ja 2 paitaa 55€, juomapullo 8€ eli yhteensä 218 euroa. Joo toki, olisin voinut säästää ostamalla jotkut lidlin lenkkarit, mutta hintaa olisi silti tullut vähintään 150€ ja kenkiin halusin panostaa. Ei olisi työttömänä varaa tällaisia hankintoja tehdä, tuskimpa edes tuohon kuukausimaksuun.

Niin ja siis pointtina, että vähävaraisille tulisi olla saatavilla enemmän tukea liikuntamaksuihin ja mahdollisesti myös välineisiin.

Vierailija kirjoitti:

Aloitin juuri itse kuntosaliharrastuksen (olen viimeisen vuoden aikana laihduttanut 10kg ja nyt enää vain muutaman kilon ylipainoinen ja haluan nyt päästä vielä parempaan kuntoon) ja hintaa aloitukselle tuli 50€:n kuukausimaksun lisäksi liittymismaksu 25€, kengät 80€, kahdet housut ja 2 paitaa 55€, juomapullo 8€ eli yhteensä 218 euroa. Joo toki, olisin voinut säästää ostamalla jotkut lidlin lenkkarit, mutta hintaa olisi silti tullut vähintään 150€ ja kenkiin halusin panostaa. Ei olisi työttömänä varaa tällaisia hankintoja tehdä, tuskimpa edes tuohon kuukausimaksuun.

Liikuntaa, myös lihasmassan kasvatusta, voi tehdä kotonakin. Kuntosali ei ole siihen pakollinen. Eikä tarvitse edes niitä kenkiä. Vettä voi juoda lasista. Kyykyt, punnerrukset jne. Kuntosalilta voi saada lisämotivaatiota, mutta yhdenkään köyhän on turha selittää lihavuuden syyksi sitä, ettei ole varaa kuntosaliin. 

Lähikauppaan vaihtoehtoja ja tuoretiskejä.

Lihavuuslääkkeet. Ne on tulevaisuutta. Ihan turha kiukutella, ettei olisi. On ne. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloitin juuri itse kuntosaliharrastuksen (olen viimeisen vuoden aikana laihduttanut 10kg ja nyt enää vain muutaman kilon ylipainoinen ja haluan nyt päästä vielä parempaan kuntoon) ja hintaa aloitukselle tuli 50€:n kuukausimaksun lisäksi liittymismaksu 25€, kengät 80€, kahdet housut ja 2 paitaa 55€, juomapullo 8€ eli yhteensä 218 euroa. Joo toki, olisin voinut säästää ostamalla jotkut lidlin lenkkarit, mutta hintaa olisi silti tullut vähintään 150€ ja kenkiin halusin panostaa. Ei olisi työttömänä varaa tällaisia hankintoja tehdä, tuskimpa edes tuohon kuukausimaksuun.

Liikuntaa, myös lihasmassan kasvatusta, voi tehdä kotonakin. Kuntosali ei ole siihen pakollinen. Eikä tarvitse edes niitä kenkiä. Vettä voi juoda lasista. Kyykyt, punnerrukset jne. Kuntosalilta voi saada lisämotivaatiota, mutta yhdenkään köyhän on turha selittää lihavuuden syyksi sitä, ettei ole va

Voi toki. Mutta mietippä kaiket päivät kotona miettivää työtöntä, jaksaako se välttämättä vielä treenatakin kotonaan? Muualla liikkumassa käynti toisi myös rytmiä arkeen. Etätöitä tekevänä voin sanoa, että kotitreenit ei kiinnosta pätkääkään, vaan haluan iltaisin juuri päästä kotoa pois.

Vähäinen liikkuminen ei selitä teollistuneiden maiden lihavuusepidemiaa vaan kyse on liiasta energian saannista.

https://www.sciencedaily.com/releases/2025/07/250720034023.htm

Active but still gaining weight? Duke scientists reveal why

The researchers analyzed thousands of measurements of daily energy expenditure, body fat percentage and body mass index (BMI) from adults aged 18 to 60 across 34 populations spanning six continents. The more than 4,200 adults included in the study came from a wide range of lifestyles and economies, including hunter-gatherer, pastoralist, farming and industrialized populations. To further categorize the level of industrialization, they also integrated data from the United Nations Human Development Index (HDI) to incorporate measures of lifespan, prosperity and education.

"While we saw a marginal decrease in size-adjusted total energy expenditure with economic development, differences in total energy expenditure explained only a fraction of the increase in body fat that accompanied development. This suggests that other factors, such as dietary changes, are driving the increases in body fat that we see with increasing economic development," says Amanda McGrosky, a Duke postdoctoral alumna and lead investigator for the study who is now an assistant professor of biology at Elon University.