Ärsyttää oma ikä ja roikkuva naama.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kaikki naiset ole todellakaan nuorenakaan saaneet ihastuksiaan tai esim. seksiä tarpeeksi, joten mulla ei kyllä tule tuon puoleen olemaan mitään dramatiikkaa sitten aikoinaan vanhenemisen kanssa.

Toki se varmaan tuntuu sitten oudolta, kun huomiota ei enää tule ja muuttuu seksuaalisesti epäkiinnostavaksi.

Eikö sitten voisi opetella ajattelemaan, että aikansa kutakin. Olla kiitollinen siitä, mitä on itse aikanaan saanut ja olla iloinen muiden, nuorempien ihmisten puolesta nyt tässä hetkessä.

Joo siis varmasti noin, en osaa vielä sanoa kun en ole vielä siinä vaiheessa. En koe mitään syytä sinänsä olla kiitollinen huomiosta, mutta varmasti se tuntuu hetken oudolta sitten kun se loppuu. Siitä voisin ollakin kiitollinen, jos olisin saanut nuorena jonkun ihanan poikaystävän ja paljon seksiä yms.

Vierailija kirjoitti:

Ei hämminkiä. Miesten paksunahkainen iho roikkuu vielä enemmän. 

Miten se auttaa ap:ta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kaikki naiset ole todellakaan nuorenakaan saaneet ihastuksiaan tai esim. seksiä tarpeeksi, joten mulla ei kyllä tule tuon puoleen olemaan mitään dramatiikkaa sitten aikoinaan vanhenemisen kanssa.

Toki se varmaan tuntuu sitten oudolta, kun huomiota ei enää tule ja muuttuu seksuaalisesti epäkiinnostavaksi.

Eikö sitten voisi opetella ajattelemaan, että aikansa kutakin. Olla kiitollinen siitä, mitä on itse aikanaan saanut ja olla iloinen muiden, nuorempien ihmisten puolesta nyt tässä hetkessä.

Lässyn lässyn. Omaa elämäänsä sitä jokainen elää, ja yksinäisyys on myrkkyä, jos kumppania kaipaa. Joo, eihän sille mitään mahda, mutta kyllä siitä saa surullinen olla.

Täytyy löytää se ilo ja onni sitten muista asioista. Tehdä niistä oman elämänsä päivistä onnellisia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kaikki naiset ole todellakaan nuorenakaan saaneet ihastuksiaan tai esim. seksiä tarpeeksi, joten mulla ei kyllä tule tuon puoleen olemaan mitään dramatiikkaa sitten aikoinaan vanhenemisen kanssa.

Toki se varmaan tuntuu sitten oudolta, kun huomiota ei enää tule ja muuttuu seksuaalisesti epäkiinnostavaksi.

Eikö sitten voisi opetella ajattelemaan, että aikansa kutakin. Olla kiitollinen siitä, mitä on itse aikanaan saanut ja olla iloinen muiden, nuorempien ihmisten puolesta nyt tässä hetkessä.

Lässyn lässyn. Omaa elämäänsä sitä jokainen elää, ja yksinäisyys on myrkkyä, jos kumppania kaipaa. Joo, eihän sille mitään mahda, mutta kyllä siitä saa surullinen olla.

Täytyy löytää se ilo ja onni sitten muista asioista. Te

Ihan voi tuntea kaikki tunteensa. Ilot, surut, pelon ja vihan.

Kyllä, aikansa voi märehtiä ja murehtia, mutta sitten täytyy löytää muita kiinnostavia asioita elämään ja muuta sisältöä. Elämä muuttuu, kun vanhenee. Tulee uusia asioita. Itsekin olen tällaisessa murrosvaiheessa, kuten kovin moni muukin.

Vierailija kirjoitti:

Ei kaikki naiset ole todellakaan nuorenakaan saaneet ihastuksiaan tai esim. seksiä tarpeeksi, joten mulla ei kyllä tule tuon puoleen olemaan mitään dramatiikkaa sitten aikoinaan vanhenemisen kanssa.

Toki se varmaan tuntuu sitten oudolta, kun huomiota ei enää tule ja muuttuu seksuaalisesti epäkiinnostavaksi.

Taas piti aloittaa se nuorista jankkaaminen 🥱

Elämä on luopumista. Vanhemmiten sitä joutuu luopumaan asioista, kuten saadusta huomiosta.

20, 30, 40, 50, 60.. ja eteenpäin.

Tik, tik, tiuku paukkuu, ei ketään

meistä armahda. Jokainen alkaa näitä 

miettiä viimeistään 45 iässä. Saatan

elää vielä 55 vuotta, toisaalta saatan

kupsahtaa 2 vuoden päästä.

Elän liikaa kiintymättä - tämä koskee myös

omaa fyysistä kehoani; Henkeni Temppeliä -

en siihenkään liialti takerru,

olen valmis sen jättämään koska tahansa.

Kehostani luopuminen/maailman

jättäminen/kuolema ovat minulle 

tavallaan hyvin arkisia asioita, niin

sinut olen metafyysisen lain/

dimensiotodellisuuksien

kanssa.

Joten älä sinäkään, Ap,

peilillesi motkota.

Sinä riität.

Elämä on täysi,

epätäydellisenäkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kaikki naiset ole todellakaan nuorenakaan saaneet ihastuksiaan tai esim. seksiä tarpeeksi, joten mulla ei kyllä tule tuon puoleen olemaan mitään dramatiikkaa sitten aikoinaan vanhenemisen kanssa.

Toki se varmaan tuntuu sitten oudolta, kun huomiota ei enää tule ja muuttuu seksuaalisesti epäkiinnostavaksi.

Eikö sitten voisi opetella ajattelemaan, että aikansa kutakin. Olla kiitollinen siitä, mitä on itse aikanaan saanut ja olla iloinen muiden, nuorempien ihmisten puolesta nyt tässä hetkessä.

Lässyn lässyn. Omaa elämäänsä sitä jokainen elää, ja yksinäisyys on myrkkyä, jos kumppania kaipaa. Joo, eihän sille mitään mahda, mutta kyllä siitä saa surullinen olla.

Niin kyllähän huomio lohduttaa jos ei rakkautta tai seksiä ole, mutta vaikea kuvitella, että jaksaisin mietiskelllä joidenkin nuorten puolesta et onpa nyt iloista kun he saavat huomiota jee xD Siis ei mulla ainakaan kiinnosta tuossa asiassa muut ihmiset niin paljoa tai vertailla itseäni muihin..

Kunhan on omanikäinen puoliso, niin yhdessä vanhetaan.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, aikansa voi märehtiä ja murehtia, mutta sitten täytyy löytää muita kiinnostavia asioita elämään ja muuta sisältöä. Elämä muuttuu, kun vanhenee. Tulee uusia asioita. Itsekin olen tällaisessa murrosvaiheessa, kuten kovin moni muukin.

Voi surra vaikka loppuelämänsä, jos surua riittää. Siihen oheen löytää iloa, jos löytää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kaikki naiset ole todellakaan nuorenakaan saaneet ihastuksiaan tai esim. seksiä tarpeeksi, joten mulla ei kyllä tule tuon puoleen olemaan mitään dramatiikkaa sitten aikoinaan vanhenemisen kanssa.

Toki se varmaan tuntuu sitten oudolta, kun huomiota ei enää tule ja muuttuu seksuaalisesti epäkiinnostavaksi.

Eikö sitten voisi opetella ajattelemaan, että aikansa kutakin. Olla kiitollinen siitä, mitä on itse aikanaan saanut ja olla iloinen muiden, nuorempien ihmisten puolesta nyt tässä hetkessä.

Lässyn lässyn. Omaa elämäänsä sitä jokainen elää, ja yksinäisyys on myrkkyä, jos kumppania kaipaa. Joo, eihän sille mitään mahda, mutta kyllä siitä saa surullinen olla.

Niin kyllähän huomio lohduttaa jos ei rakkautta tai seksiä ole, mutta vaikea kuvitella, että jaksaisin mietiskelllä joidenkin nuorten puolesta et onpa nyt iloista kun he saavat huomiota jee xD Siis ei mulla ainakaan kiinnosta tuossa asiassa muut ihmiset niin paljoa tai vertailla itseäni muihin..

Itse en ole koskaan kaivannut huomiota, se mitä joskus tuli ahdisti ja ällötti vain. Rakastava suhde oli oma haave, mutta siitä sai sairauksien myötä luopua jo nuorena.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Voi harrastaa  kasvojumppaa. voi helpottaaa tilannetta. mutta aikamoista se naaman vääntely on. Youtubesta löytää.

Toimii, jos harrastaa säännöllisesti eli päivittäin.

Niin, ja sitten on naama kun Mick Jaggerilla. Joku tykkää, joku ei. 😁

Ala tekemään niitä muutoksia elämääsi, mitä haluat. Jos on huono kumppani, eroa. Jos on huono työ, etsi uusi. Jos on huono kunto, ala urheilla. Jos on ruma koti, tyhjennä se ja maalaa seinät. Mutta naamaan ei kannata kiinnittää liikaa huomiota, se meillä kaikilla valahtaa vuosi vuodelta, eikä jatkuva naaman fixaaminen erinäisillä toimenpiteillä mitään onnellisuutta tuo. Tili vain tyhjenee. Lopeta alkoholi ja tupakka, jos niitä käytät. Niiden lopettaminen vaikuttaa positiivisesti mielialaan ja ulkonäköön ja rahaakin säästyy. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kaikki naiset ole todellakaan nuorenakaan saaneet ihastuksiaan tai esim. seksiä tarpeeksi, joten mulla ei kyllä tule tuon puoleen olemaan mitään dramatiikkaa sitten aikoinaan vanhenemisen kanssa.

Toki se varmaan tuntuu sitten oudolta, kun huomiota ei enää tule ja muuttuu seksuaalisesti epäkiinnostavaksi.

Eikö sitten voisi opetella ajattelemaan, että aikansa kutakin. Olla kiitollinen siitä, mitä on itse aikanaan saanut ja olla iloinen muiden, nuorempien ihmisten puolesta nyt tässä hetkessä.

Lässyn lässyn. Omaa elämäänsä sitä jokainen elää, ja yksinäisyys on myrkkyä, jos kumppania kaipaa. Joo, eihän sille mitään mahda, mutta kyllä siitä saa surullinen olla.

Niin ky

En minäkään huomiota varsinaisesti kaipaa, mutta kyllähän se piristää. :) Varsinkin, kun tosiaan muuta ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Ei hämminkiä. Miesten paksunahkainen iho roikkuu vielä enemmän. 

Jep. Mieskin on rupsahtanut samaa tahtia.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa URHEILLA. Liikkuminen pelastaa kaikelta alakulolta ja saa aikaan monenlaista hyvää oloa. Mulla vaikea päättää mitä kivaa tekisin päivittäin, lähtisinkö salille, juoksulenkille vai koiran kans metsälenkille. Liikunnan jälkeen teen palapeliä, popristikoita, käsitöitä, äänikirjoja, leipomista, kaikkea kiinnostavaa tekemistä löytyy. Kaikki tää antaa vireyttä ja energiaa, ei kerkiä murehtia mitään vanhenemiseen liittyvää. Ja lenkillä painaa nuorempien ohi.

No mutta ei se liikuntakaan (enää) ole pelkkää hyvää oloa vaan monesta itseä kiinnostavasta lajista saa enää vain haaveilla koska etenkään polvet ei enää kestä ja muissakin nivelissä kyllä tuntee ikänsä. Tietenkin liikkua voi monella tapaa edelleen, mutta eipä nämä lajit ole niin mieleisiä ja moni laji (harrastus, elämäntapa) on edelleen yhtä utopistinen haave kuin alaikäisenä teininäkin eli niihin ei vain ole varaa. Eikä tule koskaan olemaankaan. 

Ja kyllä neuloessakin huomaa nivelvaivat eli vaikka edelleen käsillä tekeminen on kivaa ja siitä nauttii niin on siihen tullut mukaan myös tuollaista ei-niin-kivaa tuntemusta. Itseä harmittaa erityisesti se, että näitä(kään) itseä aidosti kiinnostavia asioita en tehnyt nuorena vaan ne teini-iässä pitkälle tauolle ja alkoi uudelleen vasta lähempänä neljääkymmentä. Ne jotenkin parhaat vuodet meni aivan harakoille ja tuli tuhlattua täydellisen vääränlaisiin tekemisiin.

Naisten huomionkipeydestä olisi kiinnostavaa tehdä tutkimusta. 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Voi harrastaa  kasvojumppaa. voi helpottaaa tilannetta. mutta aikamoista se naaman vääntely on. Youtubesta löytää.

Toimii, jos harrastaa säännöllisesti eli päivittäin.

Kyllä naama kiinteytyi huomattavasti ilman että pitäs ainakaan enää tehdä joka päivä. Tuntui että olis kasvanut kasvolihakset.ja niin kai tapahtuikin ja edelleen. Aina kun hymmyilen  tuntuu kaula kiristyy sekä posket. Myös syön vähemmän ja terveellisemmin.

Onko edes hyvä perse?