Lue keskustelun säännöt.
Kaduttaa 3-vuotiaan päiväkotiin laitto
06.09.2025 |
Mietin päivittäin pitäiskö vaan ottaa lapsi vielä takaisin kotihoitoon ja keskittyä käymään vain mm. seurakunnan päiväkerhossa, jossain harrastustoiminnassa jne. Lapsi sinänsä kyllä on viihtynyt päiväkodissa, toki nyt on aloiteltu varsin lyhyillä päivillä vasta, ensi viikolla 6 tuntisia päiviä sitten. Jotenkin tuo laitosmaisuus kammoksuttaa mua, kotona on niin erilainen tunnelma. Aamuisin ollaan saatu herätä rauhassa ja tehdä kaikki kiireettömästi. Nyt täytyy vahdata kelloa että keretään oikeaan aikaan paikalle ja rentous on kaukana. Toki ymmärrän että jossain vaiheessa on pakko ruveta harjoittelemaan enemmän sitä ryhmässä oloa, mutta onko sen aika ihan vielä. Työni mulla on mahdollisuus tehdä ns virka-ajan ulkopuolella, toimin yrittäjänä. Niin tähänkin asti on toimittu. Taivuin oikeastaan muiden painostuksen alla (puoliso, lapsen mummu jne...) kun hain päiväkotipaikkaa. Nyt on oikeasti alkanut kaduttaa, koska viihdyn lapsen kanssa ja keksin kaikkea kehittävää tekemistä lapsen kanssa. Mun mielestä oman lapsen seura on niin viihdyttävää, etten koe tarpeelliseksi "dumbata" häntä vieraiden hoidettavaksi pois mun silmistä. Vaakakupissa kyllä painaa sekin, jos lapsi viihtyy tuolla; voinko evätä häneltä siellä oloa... Onko vastaavia kokemuksia, miten ootte toimineet?
Kommentit (63)
Eli lapsi on oman egosi jatke? Pidä nyt hyvä ihminen se lapsi siellä päiväkodissa, se on lapsellesi hyväksi. Hän kasvaa osaksi yhteisöä, ei sinun tärkeyden tunteen välikappaleeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pidä puolipäiväisenä, 3h päivässä?
Siinä ei jää kuin viemisen ilo.
EI ehdi ryhmäytyä, kaverit on jo aamulla jakaneet leikkinsä jne.
Mun lapsi aikoinaan teki osa-päivää, isällä vuorotyö. Lennossa joskus vaihdettiin, lapsi ei tykännyt!
"Ei koskaan ehdi leikkiä"...
Mulla on itselläni lapsi puolipäiväisenä, tuon 3h päivässä. Viedään jo aamulla, joten ehtii mukaan sopimaan leikkikavereita ja leikkejä. Haetaan ennen päivälepoa ja lapsi on onnessaan, että ei tarvitse jäädä hiljaa paikoilleen makoilemaan tunniksi. Mies ja minä jaamme viemiset ja hakemiset tasan.
Vierailija kirjoitti:
Mun lapset on viihtyneet päiväkodissa niin hyvin, että ei yhtään kaduta. Ovat saaneet paljon kavereita, tykkäävät henkilökunnasta ja saavat kaikkea virikkeelistä tekemistä ja oppivat toimimaan ryhmässä.
Tämä on kuin joku mallivastaus.
Tekoäly?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi että sentään näitä tynnyrissä kasvattajia. Muista kääriä lapsi pumpuliin myös.
Päiväkodissa lapset kyllä viihtyy. Oppii siellä asioita, ei niitä kotona opita. Siellä on kavereita ja puuhaa, kaikkea sellaista mitä et pysty tarjoamaan.
Annatko konkreettisen esimerkin siitä puuhasta mitä en pysty tarjoamaan? Askartelua, kirjojen lukemista, kirjaimien ja numeroiden opettelua, kotiaskareiden tekoa, metsäretkiä, sisä- ja ulkoleikkipuistoissa vierailu, jne ; tätä kaikkea ollaan tehty yhdessä kotona ja lapsi on kehittynyt varsin hyvin. Seuraa on saanut päiväkerhosta. Ymmärrän että jossain vaiheessa on pakko alkaa opetella enemmän ryhmässä toimimista, sitä en voi tarjota, mutta kysyinkin näkökulmia onko oikea ikä 3 vai esim. 5 jolloin olisi viskaritoimintaakin.
Mallioppiminen on tehokkain ja tietysti myös mielekkäin +mieluisin tapa oppia. Lapselle ja usein myös aikuiselle. Sen lisäksi että oppii tarhassa muilta pieniltä, voi oppia sen ulkopuolella vähän isommilta. Jos lapsi on älykäs, kannattaa vetää pois. Aikuinen on parempaa seuraa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lapset on viihtyneet päiväkodissa niin hyvin, että ei yhtään kaduta. Ovat saaneet paljon kavereita, tykkäävät henkilökunnasta ja saavat kaikkea virikkeelistä tekemistä ja oppivat toimimaan ryhmässä.
Tämä on kuin joku mallivastaus.
Tekoäly?
Aivot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos päiväkoti vaikuttaa mukavalta (mutta totta kai se on laitos, ei koti) ja lapsi viihtyy, niin anna olla vain. Ihan kohta lapsi alkaa oikeasti kaivata kavereita.
Vierailija kirjoitti:
Jos päiväkoti vaikuttaa mukavalta (mutta totta kai se on laitos, ei koti) ja lapsi viihtyy, niin anna olla vain. Ihan kohta lapsi alkaa oikeasti kaivata kavereita.
Voi kun auvoinen kuva joillain on päiväkodista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos se lapsi viihtyy päiväkodissa niin älä ota pois. Hän on saanut sieltä jo kavereita. Mitenkäs vaikka osa-aikainen hoito? Vaikka 3-4 päivää viikossa? Et voi ajatella vain itseäsi. Hae töitä ahkerasti kun lapsi on hoidossa.
ET ymmärrä lukemaasi? "Työni mulla on mahdollisuus tehdä ns virka-ajan ulkopuolella, toimin yrittäjänä."
Hän korjasi asian heti seuraavassa viestissä.
Okei, lapsi siis viihtyy päiväkodissa, mutta sinä et viihdy kun lapsi on päiväkodissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pidä puolipäiväisenä, 3h päivässä?
Siinä ei jää kuin viemisen ilo.
EI ehdi ryhmäytyä, kaverit on jo aamulla jakaneet leikkinsä jne.
Mun lapsi aikoinaan teki osa-päivää, isällä vuorotyö. Lennossa joskus vaihdettiin, lapsi ei tykännyt!
"Ei koskaan ehdi leikkiä"...
Kannattaa viedäkin heti aamusta ja hakea esim lounaan jälkeen pois. Tai antaa vielä nukkua päiväunetkin siellä. Lyhyempi päivä. Ja vaikka vain 4 pv per viikko.
Sinulla on ihan normaali ahdistus tilanteesta. Usein äidit kärsivät päivähoidon aloittamisesta enemmän, kuin lapset. Kolmivuotias alkaa jo kaipaamaan seuraa, kavereita ja ohjattua toimintaa. Jos hän vihtyy siellä, niin anna olla vaikka 3 päivää viikossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos päiväkoti vaikuttaa mukavalta (mutta totta kai se on laitos, ei koti) ja lapsi viihtyy, niin anna olla vain. Ihan kohta lapsi alkaa oikeasti kaivata kavereita.
Voi kun auvoinen kuva joillain on päiväkodista.
Joo entinen naapurinemäntäkin piti päiväkotia jonain keskitysleirinä. Oikeastaan vaikutti inhoavan kaikki ja koko maailmaa. Ei ollut koulukaan yhtään tarpeellinen, ja kaikki oli uhkaavaa ja turhaa. Mahtoi olla ihanaa hänen lapsillaan äipän ihanassa kotihoidossa. Puolisonsa onneksi vaatii laittamaan lapset edes viskariin, ehkä ne lapset jotenkin pärjäävät.
Päiväkodit saattaa olla myös aika rankkoja paikkoja lapsille. Aikuisia on minimi, ja osalle siellä olo ei ole helppoa. Meillä kaksi ekaa meni vasta eskariin ja kolmas neljävuotiaana. Kuopus olisi halunnut olla kotona pidempään ja aina toivoi, että olisin mennyt päiväkotiin hänen kanssaan. Kavereita oli jonkin verran kerhosta ja toisistaan. Minua aina harmitti miten moni laittoi lapsensa päiväkotiin ja siksi puistossa oli isommille lapsille vain vähän seuraa.
Itse tykkäsin tosi paljon olla lasten kanssa kotona, en vaihtaisi pois. Kuopus ja esikoinen ovat tosi sosiaalisia ja taitavia, keskimmäinen on enemmän taiteilija, oman tiensä kulkija, mutta sai kyllä joka paikassa kavereita, vaikkei mennyt pienenä päiväkotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun vanhemmat oli köyhiä mutta siitä he pitivät huolen ettei koskaan tarvinnut tuollasissa laitoksissa olla, oltiin perhepäivähoidossa. Siellä oli muutama kaveri ja tietty hoitaja jolla oli oikeesti aikaa jokaiselle lapselle. Kun koulu alkoi niin silloin oltiinkin jo niin "isoja" että pärjättiin yksin kotona.
Riippuu niin hirveästi päiväkodista onko "laitosmainen" vai ei. On käytännössä tuurista kiinni millainen johtaja ja hoitajat.
Meillä lapsi oli pari vuotta yksityisessä päiväkodissa joka oli kyllä ihan kaamea paikka. Hoitajat eivät tervehtineet minua eivätkä lasta aamuisin, toisen ryhmän hoitaja haukkui lapsia eikä välittänyt vaikka vanhemmat kuulivat. Päiväkoti mainosti panostavansa ulkoiluun ja luontoon, mikä tarkoitti sitä että kerran viikossa kävivät päiväkodin takana olevassa metsässä pyörimässä ja hiihtivätkin talvella siinä pihalla ympyrää.
Kun viimein vapautui paikka kunnallisesta, niin se ero oli kyllä mieletön. Hoitajat on mukavia ja tekevät monta kertaa viikossa retkiä lähipuistoon, rannalle, kirjastoon, luontopoluille yms. Saavat myös tehdä puutöitä ja talossa on myös kunnon jumppasali.
Sinuna pitäisin hoidossa 3-4 päivänä viikossa klo 8-14. Ehtisi mukaan aamupalalle, aamupäivän leikkeihin ja toimintaan, lounaalle ja unille, välipalan söisi kotona.
Varhaiskasvatusta toteutetaan valtakunnallisen vasun mukaisesti, ja sen vuoksi toiminta on tosi monipuolista. Samoja asioita joo voit tehdä lapsen kanssa (pläräähän vasu läpi), mutta silloin lapsi oppii asiat vain sinun näkökulmastasi. Päiväkodissa on erilaisia kasvattajia ja perheitä, joten kaikki on monimuotoisempaa. Lisäksi lapsi pääsee osana ryhmää kokemaan esimerkiksi erilaisia juhlia (vappu, uusivuosi, joulu, pääsiäinen jne.), joita et pysty kotoa ryhmämuotoisesti tarjoamaan.
Omassa ryhmässäni nimenomaan ryhmässä oleminen on se juttu esimerkiksi jumpassa, luistelussa, ulkona, mielikuvitusleikeissä, ryhmä"kokouksissa" ja koko ryhmän kesken toteutettavassa toiminnassa, kuten esim. osassa lauluhetkiä tai vaikkapa taidetuokioilla, kun koko ryhmä puuhaa yhteistä projektia. Samoin koko ryhmän seikkailu- ja elämyspedagogiset tuokiot ovat mahtavia juuri siksi, että ne toteutetaan ryhmänä. Tällaisia ei pysty kotona tarjoamaan.
3 on hyvä ikä alkaa pikkuhiljaa harjoitella ryhmässä toimimisen taitoja kuten toisten huomioimista, leikkitaitoja, oman puolen pitämistä ja oman vuoron odottamista. Noin 5-vuotiaana kaverit alkaa mennä aikuisten edelle, mutta että tämä pääsee tapahtumaan, kannattaa niitä kaverisuhteita alkaa luoda (ryhmässä) jo ennen sitä. Ne lapset, jotka tulee myöhemmin tai ovat paljon poissa, jäävät auttamatta ulos parhaista jutuista.
Toki, jos päiväkoti vaikuttaa hirveältä paikalta, älä vie lasta vielä sinne, ehkä vasta ensi syksynä? Mutta jos lapsi on luonteeltaan sosiaalinen ja pärjäävä, eikä esim. mitenkään erityisesti uuvu tai kuormitu päiväkodista (esim. ole kaikkia iltoja itkuinen takiainen ja ole haluton menemään sinne uudestaan), niin silloin päiväkoti on hälle mieluinen ja kannattaa tarjota lapselle mahdollisuus olla siellä.
T. Varhaiskasvatuksen ope
Itse olen pitänyt 2-3päivää vko eskariin asti vanhimpia ja kuopus on nyt 4h päivä eskariin asti, välillä pe kokonaan pois. Mistään eivät ole jääneet paitsi. Tykkään olla lapsille itse läsnä ja touhuta ja tehdä asioita ja onneksi on ollut mahdollisuus antaa lapsille tämmöinen rento lapsuus.
Varhaiskasvatuksen opettajana sanon, että päiväkotl on nykyisin rankka paikka lapselle. Työntekijät eivät tuo sitä huoltajalle ilmi. Päiväkodeissa on jatkuvasti työntekijävajetta eli asoita tehdään liuan vähällä henkilökunnalla. Työntekijät ja lapset ovat ahdistuneita.
Jos on mahdollista, pidä lapsesi kotona tai ainakin mahdollisimman lyhyen päivän päiväkodissa. Se olisi lapsesi parhaaksi.
Miksi ihmeessä veit noin pienen jollei ole pakko
Ap: toimin yrittäjänä.
Kannattaisiko lukea aloitus ennen kuin kommentoi jotain tyhmää.