Onko kenelläkään kivaa töissä?

Lopettaisin työt, jos voittaisin miljoonia lotossa. Työkaverit ja esihenkilö on mukavia, joten joo, viihdyn töissä ja tarvitsen rahulia.

Kyllä  tykkään olla työssä  ja on kivat  työkaverit. Saraalassa  olen aina ollut  työssä..

Ensimmäinen kesätyöpaikka oli kiva. Sen jälkeen kaikki muut ovat olleet tavalla tai toisella enemmän tai vähemmän paskoja ja ihmiset mulkkuja.

Ei, vihaan työtäni, eläkeikää pitäisi laskea että nuoret pääsisi töihin.

Kyllä! 🤩 Tänään pääsen taas pyörittämään mun kultaa! 😍😎

Kyllä. Pääsääntöisesti nautin työstäni.

T. Lukion opinto-ohjaaja

ps. lukio on oikeasti muuttunut, huonompaan suuntaan viime vuosina

"Osaan todella arvostaa nykyistä työtäni, on ihan älyttömän suuri voimavara, kun töihin menee mielellään (vielä näin 5 vuoden jälkeenkin) eikä ole sellaista tunnetta, että työ pilaa koko muun elämän ja elämässä elämisen arvoista aikaa on vain 5 viikkoa vuodessa (kesäloma ja talviloma) ja loput aivan hirveää kuraa sen vuoksi että työ imee kaiken elämänhalun, fyysiset, henkiset ja psyykkiset voimat... ja ahdistaa."

Ei suostunut lainaamaan koko viestiä, mutta tätä on mun elämä ollut jo muutaman vuoden, että työ pilaa koko muun elämän. Olen jo kokeillut työtehtävien vaihdon, lyhennetyn työajan. Mikään ei auta. Olen luullut, että työni on mulle fyysisesti liian raskasta, mutta kyllä se kuormitus tuleekin pääasiassa henkiseltä puolelta. Kun suurimman osan työpäivästä lähinnä vit*ttaa, kotona on kuin katujyrän alle jäänyt. Eilen olin ihan viittä vaille karkaamassa kesken päivän töistä. Se tunne lähenteli paniikkikohtausta. Kerään rohkeutta irtisanoutumiseen, en vain tiedä mitä sen jälkeen tekisin. Säästöt riittäisi hätätapauksessa pariksi vuodeksi. 

Onnea sulle uuden elämän löytymiseen! 

Vierailija kirjoitti:

"Osaan todella arvostaa nykyistä työtäni, on ihan älyttömän suuri voimavara, kun töihin menee mielellään (vielä näin 5 vuoden jälkeenkin) eikä ole sellaista tunnetta, että työ pilaa koko muun elämän ja elämässä elämisen arvoista aikaa on vain 5 viikkoa vuodessa (kesäloma ja talviloma) ja loput aivan hirveää kuraa sen vuoksi että työ imee kaiken elämänhalun, fyysiset, henkiset ja psyykkiset voimat... ja ahdistaa."

 

Ei suostunut lainaamaan koko viestiä, mutta tätä on mun elämä ollut jo muutaman vuoden, että työ pilaa koko muun elämän. Olen jo kokeillut työtehtävien vaihdon, lyhennetyn työajan. Mikään ei auta. Olen luullut, että työni on mulle fyysisesti liian raskasta, mutta kyllä se kuormitus tuleekin pääasiassa henkiseltä puolelta. Kun suurimman osan työpäivästä lähinnä vit*ttaa, kotona on kuin katujyrän alle jäänyt. Eilen olin ihan viittä vaille karkaamassa kesken päivän töistä. Se tunn

*löytämisestä 

Tykkään työstäni liiankin paljon. Olen tehnyt ikuisuuden siivoustöitä, kun en ole keksinyt mitä haluaisin. Nyt mulla on kaksi tutkintoa, jotka ei liity siivouskeen mitenkään - viimeisin valmistuminen tänä vuonna. Olen avoin sille, mitä tekisin, mutta tällä hetkellä nautin kun työni on itsenäistä, tunnen kohteet ja niiden ihmiset ja ne mut. Jokin kuitenkin jännittää hyppäämästä tuntemattomaan, vaikka toisaalta olen hyvinkin spontaani ihminen. Täytyy vielä sanoa, että palkkakin laskisi, jos menisin jonnekin "oman alan töihin"; ainakin aluksi. Tällä hetkellä se on jo lähemmäs 14 euroa tunnilta.

Vierailija kirjoitti:

Työ on mukavaa mutta manipuloivat ja ilkeät työkaverit pilaa työpaikan. Kiusaa tehdään keinolla millä tahansa. 

Tämä! Juonitellaan ja vääristellään asioita. Itse olen romahtamisen partaalla, kun työyhteisö myrkyllinen ja pomo myös komppaa näitä kiusaajia. Miksi ihmiset haluaa toisille pahaa? 

On kivaa.

Palkkakin on niin pieni. Että jos ei olisi kivaa. Ei sinne rahan takia kannattaisi edes vääntyä.

Ajoittain tykkään kyllä ja etenkin kun saan tehtyä paljon hommia pois rasittamasta ja on joku seesteisempi jakso niin on ihan mukavaa, tuo ryhtiä elämään ja viikonloput tuntuu luksukselta. Lisäksi olen jotenki onnistunut päätymään erittäin hyvin palkattuun työhön ja koitan pitää sen mielessä kun käy raskaaksi. Mulla on toki myös vastapainona paljon vastuuta ja vaatimukset kasvaa koko ajan, työtä pitäisi painaa 10h päivässä ja johto silti tyytymätön.

En sinällään stressaa tai kärsi mutta elämä on vaan yhtä raatamista suurimmaksi osaksi. Paljon työmatkaa niin vapaa-aikakin välillä nollissa. Jos voittaisin merkittävän summan rahaa (pari miljoonaa, että voisin elättää itseni ja lapset) lähtisin aivan samalla sekunnilla. 

N47

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä huono johtaminen ja (erittäin vauraan) kaupungin saituus pilaa koko työn. Sama ongelma kiertää nyt monessa paikassa. 

Ap

Eikö tästä saisi keskustella, vai miksi alapeukutetaan?

Kunnilla palvelut eivät toimi. Kulutatte verorahoja turhilla hankkeilla.

Ei ole kivaa. Siksi otankin saikkua aina kun mahdollista. 

En ollenkaan. Työnantajat ovat omassa kuplassa. Vihaan työpaikan kulttuuria. Teen vaan kaiken tarvittavan, en yhtään mitään muuta tai osallistu yhtään mihinkään.

Mukava työ ja hyvä porukka. Tiimi toimii niin hyvin, että näin esihenkilönä alkaa kohta olla itsellä tekemisen puutetta. Asiantuntija-ala, niin en itse samalla tavoin osallistu varsinaiseen tekemiseen että menee hommat oikein. :D

Ei.

Lopettaisin heti jos olisi varaa.

Vierailija kirjoitti:

Mukavat työkaverit pitää mielen raikkaana ja kirkkaana. Motivaatio on ihan huipussaan ja töihin on aina mukava palata.

Pahinta kaikessa on kun muut yrittävät tyrkyttää omia arvojaan sinulle ja kun aina keskustellaan samoista paskoista aiheista. Tekisin itse kaiken pelkästään etänä niin ei tarvitse tavata muita ihmisiä kuin ainoastaan palavereissa.

Melkein työ kuin työ on ollut mielenkiintoista asiantuntijatyötä ja mukavia ihmisiä työkavereina ja verkostoissa. Ja olen kokenut työni aina merkitykselliseksi ja motivoivaksi. Silti, jos voittaisin lotossa isosti, jättäisin työelämän heti. Arvostan vapaa-aikaani ja olisi ihana elää juuri niinkuin itse haluan, myös arkipäivät!