Lukion jälkeen amikseen? Järjetöntä
Miksi jotkut päätyy lukion jälkeen amikseen?
Eikö tuo lukio oo vähän turhaan käytynä, jos sen jälkeen vielä mennään amikseen? Amis ja lukio on kumminkin kummatkin toisen asteen tutkintoja. Vai onko ne sit juuri niitä lukiolaisia jotka on pakotettu sillä 7.5 keskiarvolla lukioon.
Eli toisin sanoen tällä amiksella on silloin korkeampi koulutus. Amis/amk kuin lukio/amis. Ja ihan varmasti arvostetaan enemmän amis/amk yhdistelmää kuin lukio/amis. Eli amiksella on toisen asteen tutkinto ja ammattikorkekoulututkinto ja lukiolaisella on kaksi saman arvoista koulutusta taskussa. Mikä järki? Valaiskaa?
Kommentit (67)
Lukio+amis on oikea valinta heille, jotka haluavat olla kokkeja, putkareita, rekkakuskeja yms. Amikseen meneminen peruskoulun jälkeen jättää sivistyksen vajavaiseksi.
Minä kävin ilta-amiksen sen jälkeen kun oli inssin ja dippainssin paperit hankittu. Koska se oli hauskaa ja yllätyksekseni opin pari hyvää uutta juttuakin siellä.
Menin lukioon, että se avaa mahdollisuuksia kouluttautua myöhemmin, vaikka viiskymppisenäkin.
Lukion jälkeen kävin partukampaajan puolessatoista vuodessa. Muutama vuosi tätä nyt ja sitten taas uusia tuulia. Kansainväliset markkinat mielessä.
Jos haluaa amisammattiin, niin silloin tietenkin mennään amikseen.
Vierailija kirjoitti:
Ammattikouluissa ei kai nykyään ole juuri lainkaan muita kuin ammattiin tähtääviä opintoja (historiaa, kieliä, luonnontieteitä ym.). Lukio antaa huomattavasti paremman yleissivistyksen.
Tässä olet väärässä ja hyvin hakoteillä. Amiksessa on edelleen kieliä, matikkaa, liikuntaa, yhteiskuntaoppia ja äidinkieltä. Yms
Vierailija kirjoitti:
Ensi lukioon ja sitten kokkikouluun? Onko järkeä? Ei ole
Lukion todistuksella ei pääse ravintolaan töihin, kokin papereilla pääsee. Luulisi lukion käyneelle tämän olevan riittävän yksinkertainen asia ymmärtää.
Monet menevät lukioon ympäristön, etenkin vanhempien, painostuksesta. Kirjoituksien jälkeen sitä on aikuinen ja tyypillisesti muuttaa omilleen ja on vapaa tekemään asioita oman mielen mukaan. Joskus se saattaa olla se ala johon olisi halunnut peruskoulun jälkeen lukion sijaan.
Vierailija kirjoitti:
Ensi lukioon ja sitten kokkikouluun? Onko järkeä? Ei ole
On tietenkin järkevää olla yleissivistynyt kokki. Toki jos tietää JO yläasteikäisenä haluavansa kokiksi, mutta haluaa myös perustason yleissivistyspohjan, niin kaksoistutkinto on siihen hyvä.
Itse tiedän ihmisiä, jotka ovat käyneet lukion, siitä heti perään amiksen, siitä AMK ja sen jälkeen yliopisto. Ja kun tavoiteajassa opiskelee, niin tuollaisen opintopolun käynyt valmistuu silti samaan aikaan kuin moni hidasteleva korkeakoululainen nykyään..
On olemassa aloja, joilla siitä ruohonjuuritason osaamisesta on hyötyä ja laajentaa näkemystä myöhemmissäkin vaiheissa korkeammissa tehtävissä.
Siinä lukiovuosien aikana kasvaa ihmisenä tietää sen jälkeen millainen ammatti kiinnostaa enemmän. Jos siihen ammattiin tarvitaan amiskoulutus niin sitten sinne. Miksipä ei? Tiedän tyypin joka kävi lukion ja pääsi teknilliseen yliopistoon opiskelemaan. Jätti nämä opinnot kesken ja meni amikseen automekaanikoksi opiskelemaan koska koneiden kanssa työskentely kiinnosti enemmän kuin teorian opiskelu. Ihan hyvin on pärjännyt elämässä ja ollut tyytyväinen valintaansa.
Vierailija kirjoitti:
Ammattikouluissa ei kai nykyään ole juuri lainkaan muita kuin ammattiin tähtääviä opintoja (historiaa, kieliä, luonnontieteitä ym.). Lukio antaa huomattavasti paremman yleissivistyksen.
Tässä kehityksessä ollaan minusta menty todella pahasti väärään suuntaan. Yleissivistys on hyödyksi kenelle tahansa! Eikä pidä unohtaa yleissivistyksen hyötyä työelämän ulkopuolella myöskään. Koulu kasvattaa kokonaisvaltaisesti ihmisenä. Ei pelkästään valmista ammattiin.
Kertokaa yksinin yleissivistykseen liittyvä asia, minkä lukiossa oppii? Mutta muualla ei.
Vierailija kirjoitti:
Minä kävin ilta-amiksen sen jälkeen kun oli inssin ja dippainssin paperit hankittu. Koska se oli hauskaa ja yllätyksekseni opin pari hyvää uutta juttuakin siellä.
Varmasti oppii uutta. Eihän vaikka rakennusalalla dippainssi ymmärrä välttämättä siitä varsinaisesta rakentamisesta yhtään mitään. Se on ihan eri ammattitaitoa osata tehdä lujuuslaskelmia kuin ihan omilla pikku kätösillä rakentaa laudasta se piirrustuksessa oleva rakenne. Molemmat on tärkeitä taitoja omalla tavallaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ammattikouluissa ei kai nykyään ole juuri lainkaan muita kuin ammattiin tähtääviä opintoja (historiaa, kieliä, luonnontieteitä ym.). Lukio antaa huomattavasti paremman yleissivistyksen.
Tässä olet väärässä ja hyvin hakoteillä. Amiksessa on edelleen kieliä, matikkaa, liikuntaa, yhteiskuntaoppia ja äidinkieltä. Yms
Onko näin? Hyvä juttu, toivottavasti näitä opintoja on riittävästi että tulee proteiinisynteesi, bruttokansantuote ja suhteellisuusteoria tutuksi.
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa yksinin yleissivistykseen liittyvä asia, minkä lukiossa oppii? Mutta muualla ei.
Kielitaito.
Vierailija kirjoitti:
Menin lukioon, että se avaa mahdollisuuksia kouluttautua myöhemmin, vaikka viiskymppisenäkin.
Periaatteessa amiksen jälkeen on ihan samat mahdollisuudet kouluttautua myöhemmin. Tunnen yhden tohtoriksi väitelleen joka ei ole käynyt lukiota. Harvinaista, muttei mahdotonta.
Vierailija kirjoitti:
Menin lukioon, että se avaa mahdollisuuksia kouluttautua myöhemmin, vaikka viiskymppisenäkin.
Lukion jälkeen kävin partukampaajan puolessatoista vuodessa. Muutama vuosi tätä nyt ja sitten taas uusia tuulia. Kansainväliset markkinat mielessä.
Myös amis antaa mahdollisuuden kouluttautua myöhemmin, jos et tiennyt? Sitäkö ei opetettu lukiossa? Eikö olisk yleissivistävää tietää kuinka koulutuspolut ja mahdollisuudet nykyään menee
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ammattikouluissa ei kai nykyään ole juuri lainkaan muita kuin ammattiin tähtääviä opintoja (historiaa, kieliä, luonnontieteitä ym.). Lukio antaa huomattavasti paremman yleissivistyksen.
Tässä olet väärässä ja hyvin hakoteillä. Amiksessa on edelleen kieliä, matikkaa, liikuntaa, yhteiskuntaoppia ja äidinkieltä. Yms
Te olette molemmat oikeassa. On niitä nykyisinkin, mutta ennen niitä oli enemmän. Suunnitelmia on myös, että näitä vähennettäisiin entisestään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menin lukioon, että se avaa mahdollisuuksia kouluttautua myöhemmin, vaikka viiskymppisenäkin.
Periaatteessa amiksen jälkeen on ihan samat mahdollisuudet kouluttautua myöhemmin. Tunnen yhden tohtoriksi väitelleen joka ei ole käynyt lukiota. Harvinaista, muttei mahdotonta.
Minäkin tiedän parikin väitellyttä tohtoria jotka ei ole käyneet lukiota. Tiedän myös useamman lääkärin , jotka eivät ole käyneet lukiota. Mainitakseni vaikka Lääkäri Aten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa yksinin yleissivistykseen liittyvä asia, minkä lukiossa oppii? Mutta muualla ei.
Kielitaito.
Kyllä minä ainakin amiksessa opiskelin suomea, ruotsia ja englantia. Ja olihan näihin jo peruskoulusta hyvä pohja alla. Olisi nykymaailmassa aika hankalaa pärjätä pelkällä suomella.
Jokaisella on varmaan omat syynsä ja mielenkiinnonkohteensa. Kirjoitin laudaturin paperit. Lukion jälkeen olin niin täynnä pänttäämistä, ettei yliopisto houkutellut. Sain kyllä kuulla sukulaisilta jos jonkinmoista ihmettelyä.
Kävin sitten ammatillisen koulutuksen ja olin muutamia vuosia työelämässä. Yliopistotutkinto alkoi kiinnostaa ja suoritin sitten maisterin opinnot. Tämä sopi minulle ja jollekin toiselle joku muu.