Lue keskustelun säännöt.
Miksi ihmiset eivät osta taidetta?
Hesarissa oli osuva kolumni siitä, ettei suomalaisten sisustusohjelmien kodeissa näy juurikaan taidetta. Kalliisiin design-kalusteisiin satsataan kyllä, joten ei pitäisi olla kiinni rahasta.
Samaa olen itsekin ihmetellyt. Olen itse kasvanut taiteen ympäröimänä, sitä on ollut niin isovanhemmilla, lapsuudenkodissa kuin nyt aikuisena omassakin kodissa. Ostan mieluummin laadukkaita mutta merkittömiä huonekaluja, ja käytän sen sijaan enemmän rahaa vaikka johonkin isompaan öljyvärimaalaukseen. Tässä suhteessa olen kuitenkin outolintu ainakin omassa tuttavapiirissä. Vieraat kyllä ihailevat teoksia meillä käydessään, mutta harvemman kotoa kuitenkaan löytyy taidetta, vaikka sisustukseen muuten panostetaan.
Mikä on sinun syysi olla ostamatta taidetta?
Kommentit (447)
Vierailija kirjoitti:
Mä luulen, että isossa kuvassa syynä on ns. Pikamuoti myös sisustuksessa.
ei ole järkeä laittaa tonnia tauluun, joka ei olekaan enää seuraavan trendin mukainen.tuntuu, ainakin näin Espoolaisittain, että kovin on trendivetoista sisustuskin nykyään.
Jos ostaa taidetta muoti mielessä ei ymmärrä taiteen merkityksestä yhtään mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ap mikset osta minun kalsonkeita niissähän on paarustettu 1000h enemmän kuin jotakin rääpystystä tehdessä. ai niin takkeja eduskuntatalon portaille ylen toimittajille tuli neste hukka kun vulvat niin valuivat ja yrittivät takki tempausta yle veron maksavalle kansalle sepustaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei siinä ole mitään vikaa, että tykkää kuvittajien töistä. Mutta kuvataiteen koulutus nyt vaan on eri asia ja siinä on erilaiset pyrkimykset. Ei ole kyse siitä, että graafinen suunnittelu olisi vähäarvoisempaa, mutta se nyt vaan on eri asia.
Rudolf Koivu oli myös (lastenkirjojen) kuvittaja ja kyllä hän taiteilija oli.
Ilta-Sanomissa näytti olevan kuvia Suomen kauneimpaan kotiin osallistuvasta minimalistisesta talosta. Omaan silmään tyhjät seinät näyttivät keskeneräisiltä ja koko koti vähän kuin rakennustyömaalta. Makunsa tietysti kullakin, mutta mielestäni minimalistinen kotikin herää kunnolla eloon vasta, kun esillä on taidetta.
Olen samaa mieltä, että Tove Jansson, oli nimenomaan kuvittajana parhaimmillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ostaisin muiden tekemiä tauluja kun ite saa tehtyä parempia?
Onko taulujen, ja muunkin taiteen, ostaminen siis lahjattomien hommaa? Ainakin se oli menneisyydessä kun rikkaat alkoi taidemesenaateiksi.
Harva tavis pystyy esim grafiikkaa tekemään, ei kaikilla ole mahdollisuutta painoprässiin.
No ei oo iso homma käydä käyttämässä lähimmällä sellaisen omistavalla taholla. Meillä on lukiolla prässi jota pääsee käyttämään ilmaiseksi.
Meillä ei. Lähin sellainen on 60 kilometrin päässä. Eikä ole lukio vaan yksityinen, siis ammattikuvataiteilija. Ei taida antaa ulkopuolisten harrastelijoiden käyttää.
Käsityöläisyys on tosiaan oma juttunsa ja siinä on oma hohtonsa, mutta taiteella on muitakin arvoja kuin se näprääminen. Itse asiassa kaikkein parasta taidetta saattaa olla esim. iphonen muotoilu. Tai se Isolan unikko.
Maalaaminen jäi muinaishistoriaan jo silloin kun keksittiin kamera. Ihannoimasi kirjapaino taas on vielä muinaisempi tekniikka.
Näillä on jonkinlainen huumoriarvo ja kiehtovuus, mutta elätte kyllä todella kaukana menneisyydessä jos nämä ovat käsityksenne "taiteesta". Ne ovat kuriositeetti, kuin joku hauskan muotoinen oksa tai kivi rannalla. Mutta kuuluvat sinne rannalle, eivät moderniin kotiin.
Kannattaisi miettiä sitäkin, edustaako se taide mitä harrastaa, ihmiskunnan nykytilaa vai jotain pimeää keskiaikaa. Sillä saattaa olla yllättävän suuri vaikutus moneenkin asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Ilta-Sanomissa näytti olevan kuvia Suomen kauneimpaan kotiin osallistuvasta minimalistisesta talosta. Omaan silmään tyhjät seinät näyttivät keskeneräisiltä ja koko koti vähän kuin rakennustyömaalta. Makunsa tietysti kullakin, mutta mielestäni minimalistinen kotikin herää kunnolla eloon vasta, kun esillä on taidetta.
Minusta se on juurikin elossa silloin, kun esillä on vähän rakenteita ja projekteja. Valmis on aina niin valmis ja tylsä. Sen sijaan yhdistelmä vanhaa ja uutta, jossa on koko ajan meneillään jotakin keskeneräistä - taulu joka odottaa ripustamistaan, huonekalu joka vielä etsii paikkaansa... Tällaisessa kodissa on hyvä olla, se on kuin jatkuva virta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap jatkaa vielä, että totta kai ymmärrän ettei taidetta ostella, jos raha ei meinaa riittää edes peruselämiseen. Mutta jos on varaa muuten sisustaa ja käyttää rahaa, niin miksei taide kiinnosta? Onko siinä jotenkin elitistinen leima, vai eikö taidetta näy riittävästi suosituimpien sisustusvaikuttajien tileillä?
Sitäkin voisi miettiä, että miksi tauluja ja taidetta ostavat katsovat kuka on tekijä, kun pitäisi katsoa miltä se taulu tai taideteos oikeasti näyttää. Eihän se voi olla mitenkään järkevä peruste ostaa taulua vain sen takia että sen on tehnyt joku kuuluisa taiteilija. Siinä maksetaan aivan turhasta ja aivan liikaa.
Meillä taide on ostettu omaksi iloksi enkä ostaisi teosta taiteilijan nimen perusteella, vaan kyllä sisällön ja toteutuksen
Nykyiset hyperrealismin erustajat tuottavat todennäköisesti ihan erilaisia teoksia, kuin mitä tarkoitat. Joku rembrandtmainen rikkaiden aatelisten sutiminen on taidehistoriaa. Nykyään photorealistisuutta tavoitellaan esimerkiksi 3d-taiteella tai muovailemalla, useimmiten synteettisistä materiaaleista. Näitä 3d-teoksia näet sitten esimerkiksi elokuvissa. Sinulle ne eivät edusta mitään, mutta ovat teknisesti 100 000 kertaa laadukkaampia ja monipuolisempia kuin se ihanniomasi rembrandt.
Mutat joo, tämä ketju edustaa juurikin sitä lehmänlypsäjien käsitystä taiteesta. Muistuttaa vähän samaa kuin se "miten saada vaateteollisuus nousuun" ja ehdotuksina pääasiassa ateljeeompelimoiden tuottaminenen teollisesti näiden lehmänlypsäjien kukkaroille sopivalla tavalla. Teollisuudesta ei tietoakaan, kuten tässäkään ketjussa taiteesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Raha, se tulee ensimmäisenä mieleen. Ja ehkä ihmiset eivät tunne taidetta tarpeeksi, jotta viitsivät ostaa tonnien taulun.
Olin Välimeren risteilyllä kesällä. Siellä oli taidekauppa, joka teki kauppaa tiuhaan tahtiin. Minun nähdäkseni aika mitäänsanomattomia tauluja, maisemaa jne. Taiteilijoina oli mies ja hänen poikansa.
Tarkkailin kauppaa ja sen asiakkaita hetken. Yksi havainto. Ostajilla oli rahaa, mutta he olivat epävarmoja taiteen laadusta ja siitä, mitä ovat ostamassa. Koska galleria oli risteilyaluksen kauppa, luottivat he laatuun.
Moni ostokykyinen ihminen ei uskalla / halua ostaa taidetta, koska eivät tiedä taiteesta. Designia on helpompi ostaa.
Niin, yksilöllistä taidetta ostavan pitäisi osata luottaa omaan arvostelukykyynsä sitä teosta valitessa. Designkalusteen ostava voi ostaa sen samanlaisen kuin sisustuslehdessä tai somepostauksessa. Toki nykyään jonkun verran taidetaan suosia sitä, että tilataan joltain (somessa suositulta) taiteilijalta omaan olkkaariin sopiva maalaus, ei tarvitse siis itse miettiä. Keskimäärin ihmiset kun ei ole kovin omaperäisiä, vaan ennemmin lauman mukana meneviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei siinä ole mitään vikaa, että tykkää kuvittajien töistä. Mutta kuvataiteen koulutus nyt vaan on eri asia ja siinä on erilaiset pyrkimykset. Ei ole kyse siitä, että graafinen suunnittelu olisi vähäarvoisempaa, mutta se nyt vaan on eri asia.
Et mainitse mitään näistä "oikean taiteen" pyrkimyksistä koska tiedät itsekin, ettei sellaisia ole olemassakaan.
Vierailija kirjoitti:
Asun nykyisin asunnossa, jossa on hyvin vähän puhdasta seinäpintaa, joille voisi laittaa tauluja. Esim. olohuone-keittiö-yhdistelmässä yhdellä seinällä on keittiökaappeja, toisella ikkunoita, kolmannella lasivitriini täynnä laseja ja maljakoita ja neljännellä kirjahylly kirjoineen. Lasivitriini-seinälle mahtuisi taulu, mutta haluan, että on edes hiukan tyhjää seinää näkyvissä. Makuuhuoneissa on palapelejä kehystettynä, ryijy ja valokuvia seinillä.
Käyn mielelläni taidemyyntinäyttelyissä ja välillä haluaisin jonkin taulun niistä ostaakin, mutta sitten muistan, että eihän minulla ole sille mitään paikkaa. Minulla on muutama taulu varastossakin, joten minun ostamattomuuteni johtuu pääasiassa seinäpinta-alojen vähyys.
Nykykodeissa on kyllä tyypillistä tuo ehjien seinäpintojen vähyys. Ikkunaa ja avointa tilaa on paljon, mutta eihän siihen mitään tauluja ripusteta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä luulen, että isossa kuvassa syynä on ns. Pikamuoti myös sisustuksessa.
ei ole järkeä laittaa tonnia tauluun, joka ei olekaan enää seuraavan trendin mukainen.tuntuu, ainakin näin Espoolaisittain, että kovin on trendivetoista sisustuskin nykyään.
Ainahan se on ollut, muoti siis, sekä vaatteissa että sisustuksessa. Ja sen kuuluukin olla. Se on kuin riikinkukon sulat, millä esitellään omaa ostovoimaa, asemaa, verkostoja, valtaa ja makua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asun nykyisin asunnossa, jossa on hyvin vähän puhdasta seinäpintaa, joille voisi laittaa tauluja. Esim. olohuone-keittiö-yhdistelmässä yhdellä seinällä on keittiökaappeja, toisella ikkunoita, kolmannella lasivitriini täynnä laseja ja maljakoita ja neljännellä kirjahylly kirjoineen. Lasivitriini-seinälle mahtuisi taulu, mutta haluan, että on edes hiukan tyhjää seinää näkyvissä. Makuuhuoneissa on palapelejä kehystettynä, ryijy ja valokuvia seinillä.
Käyn mielelläni taidemyyntinäyttelyissä ja välillä haluaisin jonkin taulun niistä ostaakin, mutta sitten muistan, että eihän minulla ole sille mitään paikkaa. Minulla on muutama taulu varastossakin, joten minun ostamattomuuteni johtuu pääasiassa seinäpinta-alojen vähyys.
Nykykodeissa on kyllä tyypillistä tuo ehjien seinäpintojen vähyys. Ikkunaa ja avointa tilaa on paljon, mutta eihän siihen mitään tauluja ri
Modernilla asujalla ei ole kirjahyllyä vaan kindle eikä todellakaan mitään ryijyjä tai astiakaappeja. Tässä puhuu nyt joku mummu 60v, joka on juuri eläköitynyt perunapellolta.
En haluakaan olla moderni asuja. Kotini on kodikas ja viihtyisä, ei mikään näyttelykoti. Itse viihdyn ja ystävät myös. Se on tärkeintä. Ryijy muuten on rakkaan mummini tekemä ja hyllykkö ei varsinaisesti ole kirjahylly, vaikka siinä kirjoja onkin ja kirjahyllyksi sitä kutsun. LP-levyjä siinä on noin puolet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ostaisin muiden tekemiä tauluja kun ite saa tehtyä parempia?
Onko taulujen, ja muunkin taiteen, ostaminen siis lahjattomien hommaa? Ainakin se oli menneisyydessä kun rikkaat alkoi taidemesenaateiksi.
Harva tavis pystyy esim grafiikkaa tekemään, ei kaikilla ole mahdollisuutta painoprässiin.
No ei oo iso homma käydä käyttämässä lähimmällä sellaisen omistavalla taholla. Meillä on lukiolla prässi jota pääsee käyttämään ilmaiseksi.
Meillä ei. Lähin sellainen on 60 kilometrin päässä. Eikä ole lukio vaan yksityinen, siis ammattikuvataiteilija. Ei taida antaa u
IPhonen muotoilulla ei ole mitään tekemistä kuvataiteen kanssa. Olet todella sivistymätön, kun väität jotain noin typerää.
Jos ihminen joutuu punnitsemaan ruokakaupassa ostoksien hintaa ei hällä ole varaa taiteeseen. Tämä tilanne on Suomessa ihmisillä yhä useammalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei siinä ole mitään vikaa, että tykkää kuvittajien töistä. Mutta kuvataiteen koulutus nyt vaan on eri asia ja siinä on erilaiset pyrkimykset. Ei ole kyse siitä, että graafinen suunnittelu olisi vähäarvoisempaa, mutta se nyt vaan on eri asia.
Et mainitse mitään näistä "oikean taiteen" pyrkimyksistä koska tiedät itsekin, ettei sellaisia ole olemassakaan.
No käy vaikka joskus taidenäyttelyssä ja parissa galleriassa, niin asia saattaa sinullekin avautua. Kuvataiteen koulutuksessa opetellaan ajattelemaan ja keskustelemaan taiteesta. Taiteen tekemistä ohjaa tekijän oma filosofinen näkökulma. Kuvataiteen koulutuksessa kaupallisuudesta ei edes puhuta. Graafisen suunnittelun ja kuvittajan koulutuksessa on selkeämpi pyrkimys saada aikaan silmää miellyttävä tuotos. Kaupallisuus on hyvinkin vahvasti mukana graafisen suunnittelun koulutuksessa. Materiaalit ja menetelmät, joilla visuaalisia tuotoksia tehdään, eroavat kuin yö ja päivä.
Olen eri mutta tuskin tuo mitenkään ihannoi. Prässillä saa tehtyä monta eri versiota ja grafiikan teossa itseäni viehättää juuri se käsin tekeminen. Juliste taidemaaluksesta on viusaalisesti yhtä hieno kuin alkuperäisteos eikä ja harva mitään aitoja picassoja yms voi ostaa. Minä nyt vain pidän "aidosta" ei tekijällä tarvitse edes olla nimeä jos se muuten miellyttää syystä tai toisesta.