Olen 46-vuotias, pidän ensi vuoden omakustanteista sapattivapaata ja ajattelin mennä iltalukioon
Lukion käymättömyys ja yo-lakin puuttuminen on ollut koko ikäni vähän sellainen asia, joka on harmittanut. Nyt kun pidän töistä vuoden virkavapaata, niin ajattelin kirjoittautua iltalukioon. Minulla on ammatillinen perustutkinto, eli periaatteessa voisin kirjoittaa jopa suoraan, mutta sitä en tietysti kokeile koska taidot ei ole sillä tasolla. Ajattelin ottaa ne aineet jotka aion kirjoittaa. Tykkään historiasta ja yhteiskuntaopista, englannin taso on keskiverto ja ruotsin kehno. Yksi aine lisäksi on mietinnässä. Tavoiteajaksi ajattelin reaalissa tuon ekan vuoden, kielissä sitten toisena vuotena.
Onko mitään järkeä? En tavoittele mitään, olen jo eläkeammatissani, mutta ajattelin että haluaisin opiskella, koska tunnen mielenkiintoa siihen. Ja sen verran olen turhamainen, että haluan myös sen lakin.
Onko muita "vanhuksia" jotka on opiskelleet aikuislukiossa? Kokemuksia?
Kommentit (33)
Niin ja tietysti äidinkieli on pakollinen. Siinä tuskin on isoja ongelmia, mutta esseet ja vastaavat vaatii harjoittelua.
ap
Tuttuni sai lakin 61 vuotiaana
Olin juhlissa
Kuulostaa hyvälle, en edes jaksa trollata ketjua 👍
Vierailija kirjoitti:
Itselläni jäi opinnot kesken 20 vuotta sitten
Iltalukiossa? Koitko ne raskaina vai jostakin muusta syystä?
ap
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa hyvälle, en edes jaksa trollata ketjua 👍
Kiitos!
ap
Voiko sen suorittaa verkko-opintoina?
Minä kävin iltalukion työni ohessa kahdessa vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
Tuttuni sai lakin 61 vuotiaana
Olin juhlissa
Upea saavutus!
Luin joskus parikymmentä vuotta sitten 80-vuotiaasta rouvasta, joka kirjoitti myös. Se oli ollut hänen elämänsä unelma, mutta nuorena ei ollut ollut rahaa opintoihin. Hän kuitenkin päätti hoitaa asian lopulta.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni jäi opinnot kesken 20 vuotta sitten
Iltalukiossa? Koitko ne raskaina vai jostakin muusta syystä?
ap
Parisuhde ongelmat ja muut elämä. Ruotsi oli liian vaikeaa, kun koin sen muutenkin vastenmieliseksi. Plus minulla on lukihäiriö.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa hyvälle, en edes jaksa trollata ketjua 👍
Ei edes hivenen bara bada bastua?
Vierailija kirjoitti:
Voiko sen suorittaa verkko-opintoina?
Käsittääkseni koko lukion joo, mutta jos ottaa vaan tiettyjä aineita jotka aikoo sitten kirjoittaa, niin sitten kai pitää käydä perinteisempi. Itse myös haluan sinne koulun penkille, opin niin paremmin. Lisäksi tykkään kuunnella opettajaa ja haluan myös kysellä että tajuan epäselvät asiat.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni jäi opinnot kesken 20 vuotta sitten
Iltalukiossa? Koitko ne raskaina vai jostakin muusta syystä?
ap
Parisuhde ongelmat ja muut elämä. Ruotsi oli liian vaikeaa, kun koin sen muutenkin vastenmieliseksi. Plus minulla on lukihäiriö.
Ok, ikävää. Kenties kokeilet joskus uudestaan?
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voiko sen suorittaa verkko-opintoina?
Käsittääkseni koko lukion joo, mutta jos ottaa vaan tiettyjä aineita jotka aikoo sitten kirjoittaa, niin sitten kai pitää käydä perinteisempi. Itse myös haluan sinne koulun penkille, opin niin paremmin. Lisäksi tykkään kuunnella opettajaa ja haluan myös kysellä että tajuan epäselvät asiat.
ap
Niin, onhan siellä luokassa istuminen osa sitä kokemusta mitä haluat. Pelkkä verkko sopii jos pelkää ihmisiä tai on jotain pahoja mt-ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni jäi opinnot kesken 20 vuotta sitten
Iltalukiossa? Koitko ne raskaina vai jostakin muusta syystä?
ap
Parisuhde ongelmat ja muut elämä. Ruotsi oli liian vaikeaa, kun koin sen muutenkin vastenmieliseksi. Plus minulla on lukihäiriö.
Ok, ikävää. Kenties kokeilet joskus uudestaan?
ap
Juu. Tulevaa ei voi ennustaa
Vierailija kirjoitti:
Tsemppiä opiskeluihin.
Kiitos paljon.
ap
Minä kävin aikuislukion muutama vuosi sitten ja valmistuin ylioppilaaksi lähemmäs 50-vuotiaana. Vanhimmat valmistuneet luokkakaverit olivat jo eläkeläisiä. Suurin osa kuitenkin nuoria. Töiden ohella oli aika kova ponnistus ja meni opinnot pitkäksi, mutta lopulta valmistuin. Nyt yliopistossa tekemässä kolmatta korkeakoulututkintoa, joskin opintovapaan turvin. Opinnot ovat vieneet minua aina elämässä eteenpäin ja tuskin koskaan sitä täysin lopetan jos vaan voimat riittää.
Kyllä siinä lukiossa on järkeä paljonkin. Varsinkin jos ylipistoon tms haluaa jatkaa. Minulle se oli jopa trauma kun en lukiota 90-luvulla käynyt, silloin pidin lukiota täysin turhana. Myöhemmin tajusin olleeni kateellinen opiskeleville menestyjille. Itse yllätyin lopulta kuinka hyviä arvosanoja pystyin saavuttamaan vrt nuoruusvuosien laiskottelut. Keskiarvo oli yli ysin ja kirjoituksetkin meni ihan mukavasti, töiden ohella ei jaksanut harjoitella enää niin paljoa että olisi ne huippuarvosanat saanut. Nyt on pitkät matematiikat, historia, ruotsi ja äidinkieli aika hyvin hanskassa. Ja monet muut. Suosittelen lämpimästi, se on hyvin mielenkiintoinen matka ja tutustut ihmisiin joihin et koskaan muuten törmäisi. Yleistieto kasvaa aivan varmasti
M50+
Vierailija kirjoitti:
Minä kävin aikuislukion muutama vuosi sitten ja valmistuin ylioppilaaksi lähemmäs 50-vuotiaana. Vanhimmat valmistuneet luokkakaverit olivat jo eläkeläisiä. Suurin osa kuitenkin nuoria. Töiden ohella oli aika kova ponnistus ja meni opinnot pitkäksi, mutta lopulta valmistuin. Nyt yliopistossa tekemässä kolmatta korkeakoulututkintoa, joskin opintovapaan turvin. Opinnot ovat vieneet minua aina elämässä eteenpäin ja tuskin koskaan sitä täysin lopetan jos vaan voimat riittää.
Kyllä siinä lukiossa on järkeä paljonkin. Varsinkin jos ylipistoon tms haluaa jatkaa. Minulle se oli jopa trauma kun en lukiota 90-luvulla käynyt, silloin pidin lukiota täysin turhana. Myöhemmin tajusin olleeni kateellinen opiskeleville menestyjille. Itse yllätyin lopulta kuinka hyviä arvosanoja pystyin saavuttamaan vrt nuoruusvuosien laiskottelut. Keskiarvo oli yli ysin ja kirjoituksetkin meni ihan mukavasti, töiden ohella ei jaksanut harjoitella enää niin paljoa että olisi
Kuulostaa hyvältä! Hienosti olet vetänyt. Tässä itsellä vaan motivaatio nousee. Tunnistan muuten tuon että jonkinlainen "trauma" se on itsellekin ollut kun lukio jäi väliin. En ollut välttämättä niin hölmö etten lukioon olisi halutessani aikanaan päässyt, mutta en jaksanut keskittyä tai kiinnostua ja siinä se sitten menikin.
No nyt katsotaan miten käy. Puhkun intoa opiskeluun!
ap
18 jatkaa: Kannattaa sitten huomioida se, että se opiskelutahti eroaa päivälukiosta. Lähitunteja on päivälukioon verrattuna vähän ja varsinkin pitkässä matematiikassa mennään vauhdilla. Jos on iltaisin erillisiä tukiryhmiä, niin kannattaa hyödyntää. Siellä voi kysyä jos ei tajunnut jotain. Läksyt kannattaa tehdä aina ja valita vain sen verran kursseja kuin jaksaa. 2-3 kurssia on aika maksimi töissä käyvälle. Sopiva määrä selviää kokeilemalla. Itsellä oli max 2 ok. Mulle äidinkielet oli kaikkein helpoimpia, ne meni kuin vettä vaan mutta monelle ne oli tuskaa. Keskiarvo oli kuulemma äidinkielessä luokalla seiskan luokkaa, mikä on toki jo ihan hyvä. Ei kannata vaatia itseltään liikoja. Mulla se suurin tuska oli pitkä matematiikka vaikka sekin meni hyvin.
Itselläni jäi opinnot kesken 20 vuotta sitten