Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Millä perusteella voit sanoa, ettei ennen syntymää ole ollut mitään tietoista tilaa?
30.08.2025 |
Moni sanoo, että kuoleman jälkeen ja ennen syntymää ollaan samanlaisessa tilassa, täydessä tiedottomuudessa. Lähinnä ihmettelen, että miten joku on niin varma siitä tiedottomasta tilasta. Eihän ihminen pysty muistamaan edes elämänsä alkutaivalta, vaikka on ollut jo silloin täysin tietoisuuden omaava olento. Jo tällä perusteellakin voi sanoa, että on absurdia olettaa, että ihminen voisi muistaa ajan ennen syntymäänsä.
Kommentit (16)
On tärkeää erottaa toisistaan kolme eri tasoa: biologinen kehitys, tietoisuus ja muisti. Näitä ei voida niputtaa yhdeksi kokonaisuudeksi, kuten alkuperäinen viesti tekee.
1. Tietoisuus ei synny heti hedelmöityksessä
Nykyisen neurotieteen ja kehitysbiologian mukaan ihmisen hermosto alkaa muodostua varhaisessa sikiövaiheessa, mutta varsinainen tietoisuuden kannalta keskeinen aivokuoren toiminta (mm. hermoverkkojen synkroninen aktiviteetti) ilmenee vasta raskauden loppupuolella. Ennen tätä hermoston rakenne ei yksinkertaisesti mahdollista subjektiivista kokemusta. Sikiö ei siis ole täysin tietoisuuden omaava olento varhaisvaiheessa, vaan se käy läpi pitkän neurobiologisen kehityksen.
2. Muisti edellyttää kypsynyttä hermoverkkoa
Episodinen muisti - kyky tallentaa ja palauttaa mieleen tiettyjä tapahtumia - on riippuvainen hippokampuksen ja siihen liittyvien aivoalueiden kehityksestä. Tämä järjestelmä kypsyy vasta useita kuukausia syntymän jälkeen. Tästä syystä varhaislapsuudesta ei ole säilyviä muistoja (ilmiö tunnetaan infantile amnesia). Ei siis ole totta, että jo silloin ihminen olisi ollut täysin tietoinen ja kyennyt muistamaan - muistimekanismi ei ollut vielä riittävän kehittynyt.
3. Kuolemaa edeltävä ja syntymää edeltävä tila eivät ole rinnastettavissa
Kuolema on biologisen toiminnan pysyvä loppuminen, kun taas syntymää edeltävä aika on vaihe, jossa hermosto vasta rakentuu. Syntymän edeltävään aikaan ei liity mitään aiempaa tietoisuutta, joka olisi voinut jatkua tai katketa, koska aivoja ei vielä ollut toimivassa muodossa. Vastaavasti kuoleman jälkeen ei ole biologista perustaa tietoisuuden jatkumiselle, mikäli kaikki hermotoiminta pysähtyy.
4. Miksi tiedottomuutta pidetään oletusarvona?
Kun arvioidaan tilaa, josta ei voi olla kokemuksellista todistusaineistoa, tieteellinen lähtökohta on tarkastella, mitä aivot kykenevät tuottamaan. Kaikki nykytutkimus viittaa siihen, että tietoisuus edellyttää toimivaa aivokudosta. Kun tätä ei ole - ennen hermoston kypsymistä tai kuoleman jälkeen - ei ole myöskään tietoisuutta. Tämä on metodologisesti vahvin johtopäätös, koska vaihtoehtoisille hypoteeseille (esim. tietoisuus ilman aivoja) ei ole havaintoaineistoa.
Joten yhteenvetona:
Väite, että sikiö olisi ollut täysin tietoinen olento jo varhaisessa vaiheessa, ei perustu neurobiologiseen näyttöön. Samoin väite, että muistamattomuus osoittaisi tietoisuuden olemassaolon, on virheellinen, koska muistijärjestelmä ei vielä ollut toiminnassa. Näin ollen ei ole loogista eikä tieteellisesti perusteltua rinnastaa ennen syntymää ja kuoleman jälkeistä tilaa samanlaiseksi tietoisuuden tilaksi. Todennäköisin ja tutkimuksella tuettu johtopäätös on, että molemmat edustavat tiedottomuutta - mutta eri syistä: ennen syntymää siksi, että aivot eivät olleet kehittyneet, ja kuoleman jälkeen siksi, että ne ovat lakanneet toimimasta.
Terveisin neurotieteen ja kehityspsykologian rajapinnassa toimiva asiantuntija :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vietä uneton yö - ei sellainen missä et nuku vaan sellainen, missä et näe unia - ja saat hyvän simulaation tilasta ennen syntymää. Herättyäsi ei minkäänlaista muistikuvaa muusta kuin nukkumaanmenosta.
Millä perusteella tuon voi laittaa ajaksi ennen syntymää? Kerro mitä muistat vaikkapa 1-vuotissynttäreistäsi? Aivan, et mitään. Oletko nukkunut silloin 24/7? Aivan, et ole. Et muista, vaikka sinulla on ollut tietoista elämää ja et ole koko ajan nukkunut.
Ap
Vierailija kirjoitti:
On tärkeää erottaa toisistaan kolme eri tasoa: biologinen kehitys, tietoisuus ja muisti. Näitä ei voida niputtaa yhdeksi kokonaisuudeksi, kuten alkuperäinen viesti tekee.
1. Tietoisuus ei synny heti hedelmöityksessä
Nykyisen neurotieteen ja kehitysbiologian mukaan ihmisen hermosto alkaa muodostua varhaisessa sikiövaiheessa, mutta varsinainen tietoisuuden kannalta keskeinen aivokuoren toiminta (mm. hermoverkkojen synkroninen aktiviteetti) ilmenee vasta raskauden loppupuolella. Ennen tätä hermoston rakenne ei yksinkertaisesti mahdollista subjektiivista kokemusta. Sikiö ei siis ole täysin tietoisuuden omaava olento varhaisvaiheessa, vaan se käy läpi pitkän neurobiologisen kehityksen.
2. Muisti edellyttää kypsynyttä hermoverkkoa
Episodinen muisti - kyky tallentaa ja palauttaa mieleen tiettyjä tapahtumia - on riippuvainen hippokampuksen ja siihen liittyvien aivoalueiden kehityksestä. Tämä järjestelmä kypsyy vasta useita kuu
Miksi sitten lapsi muistaa synnyttyään kohdussa kuulemiaan ääniä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tärkeää erottaa toisistaan kolme eri tasoa: biologinen kehitys, tietoisuus ja muisti. Näitä ei voida niputtaa yhdeksi kokonaisuudeksi, kuten alkuperäinen viesti tekee.
1. Tietoisuus ei synny heti hedelmöityksessä
Nykyisen neurotieteen ja kehitysbiologian mukaan ihmisen hermosto alkaa muodostua varhaisessa sikiövaiheessa, mutta varsinainen tietoisuuden kannalta keskeinen aivokuoren toiminta (mm. hermoverkkojen synkroninen aktiviteetti) ilmenee vasta raskauden loppupuolella. Ennen tätä hermoston rakenne ei yksinkertaisesti mahdollista subjektiivista kokemusta. Sikiö ei siis ole täysin tietoisuuden omaava olento varhaisvaiheessa, vaan se käy läpi pitkän neurobiologisen kehityksen.
2. Muisti edellyttää kypsynyttä hermoverkkoa
Episodinen muisti - kyky tallentaa ja palauttaa mieleen tiettyjä tapahtumia - on riippuvainen hippokampuksen ja siihen liittyvien aivoalueiden kehityk
On totta, että vauvat voivat syntymän jälkeen reagoida kohdussa kuulemiinsa ääniin - esimerkiksi äidin ääneen tai tuttuun musiikkiin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kyseessä olisi samanlainen muisti kuin aikuisella, eikä se todista tietoisuuden olemassaolosta sikiön varhaisvaiheessa.
1. Kyse on oppimisesta, ei tietoisesta muistamisesta.
Sikiön hermosto on raskauden loppuvaiheessa jo siinä määrin kehittynyt, että se pystyy muodostamaan varhaisia sensorisia muistijälkiä (ääniärsykkeisiin liittyviä hermoyhteyksiä). Tämä on samaa mekanismia kuin refleksit tai ehdollistuminen, ei episodista eli tietoista muistia.
2. Kuulojärjestelmä kehittyy jo ennen syntymää.
Raskauden viimeisellä kolmanneksella sisäkorva ja aivorunko kykenevät käsittelemään ääniä, ja aivoihin alkaa muodostua hermoverkkoja, jotka reagoivat tuttuihin ärsykkeisiin. Tällöin vauva voi syntyessään tunnistaa esimerkiksi äidin äänen rauhoittavaksi, koska hermoyhteydet on vahvistettu kohdussa toistuvalla altistuksella.
3. Tietoinen muisti on eri asia.
Episodinen muisti (muistan tämän tapahtuneen) edellyttää toimivaa hippokampusta ja aivokuorta, jotka kypsyvät vasta syntymän jälkeen. Sikiön kohdussa kuulemien äänten tunnistaminen on siis implisiittistä muistia - samaa kategoriaa kuin aikuisten automaattiset taidot (esim. pyörällä ajaminen), joita voi käyttää ilman tietoista muistikuvaa oppimistilanteesta.
4. Ei siis ristiriitaa.
Se, että vauva tunnistaa tuttuja ääniä syntymän jälkeen, ei tarkoita että hän olisi ollut täysin tietoinen olento kohdussa. Kyse on aivojen kyvystä muodostaa varhaisia hermostollisia muistijälkiä, jotka ovat automaattisia ja tiedostamattomia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tärkeää erottaa toisistaan kolme eri tasoa: biologinen kehitys, tietoisuus ja muisti. Näitä ei voida niputtaa yhdeksi kokonaisuudeksi, kuten alkuperäinen viesti tekee.
1. Tietoisuus ei synny heti hedelmöityksessä
Nykyisen neurotieteen ja kehitysbiologian mukaan ihmisen hermosto alkaa muodostua varhaisessa sikiövaiheessa, mutta varsinainen tietoisuuden kannalta keskeinen aivokuoren toiminta (mm. hermoverkkojen synkroninen aktiviteetti) ilmenee vasta raskauden loppupuolella. Ennen tätä hermoston rakenne ei yksinkertaisesti mahdollista subjektiivista kokemusta. Sikiö ei siis ole täysin tietoisuuden omaava olento varhaisvaiheessa, vaan se käy läpi pitkän neurobiologisen kehityksen.
2. Muisti edellyttää kypsynyttä hermoverkkoa
Episodinen muisti - kyky tallentaa ja palauttaa mieleen tiettyjä tapahtumia - on riippuvainen hipp
Veditkö ihan itse tekoälyllä tekstit ulos?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tärkeää erottaa toisistaan kolme eri tasoa: biologinen kehitys, tietoisuus ja muisti. Näitä ei voida niputtaa yhdeksi kokonaisuudeksi, kuten alkuperäinen viesti tekee.
1. Tietoisuus ei synny heti hedelmöityksessä
Nykyisen neurotieteen ja kehitysbiologian mukaan ihmisen hermosto alkaa muodostua varhaisessa sikiövaiheessa, mutta varsinainen tietoisuuden kannalta keskeinen aivokuoren toiminta (mm. hermoverkkojen synkroninen aktiviteetti) ilmenee vasta raskauden loppupuolella. Ennen tätä hermoston rakenne ei yksinkertaisesti mahdollista subjektiivista kokemusta. Sikiö ei siis ole täysin tietoisuuden omaava olento varhaisvaiheessa, vaan se käy läpi pitkän neurobiologisen kehityksen.
2. Muisti edellyttää kypsynyttä hermoverkkoa
Episodinen muisti - kyky tallentaa ja palauttaa
En vedä mitään tekoälyllä ulos, vaan kirjoitan ihan itse. 😊 Olen tehnyt työtä aivotutkimuksen ja kehityspsykologian parissa jo reilut 15 vuotta, joten nämä asiat ovat aika tuttua aluetta. Siksi teksti voi ehkä kuulostaa tavallista akateemisemmalta, kun taustaa on tullut luettua ja opetettua paljon. Halusin vaan avata tämän mahdollisimman ymmärrettävästi, kun aiheesta liikkuu paljon vääriä oletuksia.
Mä uskon että raskauden aikana vauvalle syntynyt trauma voi jättää jäljen. Myöhemmin toimii tiedostomattomasti niin miten toimii kun on kokenut jotain stressaavaa jo ennen syntymää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se vastaa kysymykseen millään tavalla varmuudella, että luetellaan vaan, miten ihminen tässä elämässä kehittyy. Tuohan jo aloitus sen ilmi, että ihminen kehittyy ajansaatossa tässä elämässä. Miksi joku olettaa, että ihminen muistaisi sen, jos sielu on ollut esim eri tilassa ennen maanpäällistä syntymää. Jos jotain ei voi tieteellisesti todistaa, ei sitä kuitenkaan voi myöskään varmuudella kumota.
Vierailija kirjoitti:
Ei se vastaa kysymykseen millään tavalla varmuudella, että luetellaan vaan, miten ihminen tässä elämässä kehittyy. Tuohan jo aloitus sen ilmi, että ihminen kehittyy ajansaatossa tässä elämässä. Miksi joku olettaa, että ihminen muistaisi sen, jos sielu on ollut esim eri tilassa ennen maanpäällistä syntymää. Jos jotain ei voi tieteellisesti todistaa, ei sitä kuitenkaan voi myöskään varmuudella kumota.
Ymmärrän mitä ajat takaa - se on totta, ettei tiede voi lopullisesti todistaa etteikö mitään tietoisuutta olisi olemassa ennen syntymää tai kuoleman jälkeen. Tiede ei yleensä väitäkään sellaista varmuudella. Mutta tieteessä mennään aina sen mukaan, mihin on havaittavaa näyttöä.
Se, mitä voidaan tutkia ja mitata, kertoo selvästi että tietoisuus ja muisti edellyttävät toimivaa hermostoa. Kun aivot eivät ole vielä kehittyneet (ennen syntymää) tai kun ne ovat pysyvästi lakanneet toimimasta (kuoleman jälkeen), ei ole mekanismia, joka voisi ylläpitää kokemusta. Tämän takia tiede pitää oletusarvona tiedottomuutta.
Sielu-kysymys taas kuuluu enemmän filosofian ja uskonnon alueelle. Tiede ei voi sitä todistaa eikä kumota - se yksinkertaisesti rajautuu tutkimusmenetelmien ulkopuolelle. Siksi kun sanotaan ihminen on tiedottomassa tilassa ennen syntymää ja kuoleman jälkeen, se on paras johtopäätös, jonka tieteellinen näyttö tällä hetkellä tukee. Jos taas puhutaan sielusta, ollaan jo eri keskustelun puolella, jossa jokaisella on oikeus omaan uskomukseensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle tuli joskus maalla (tai metsässä) ollessani sellanen tunne, että ihan niinkuin olisin ollut joskus täällä, tietyssä paikassa (tai tilanteessa) ennenkin. deja vu. Mutta, miten oisin voinut olla siellä, kun ennen ollut edes syntynyt???
Eikä edes vanhemmat/isovanhemmat olleet syntyneet; ja vielä sellanen paikka, missä koko suku ei koskaan ole käynyt???
(juu, en popsinut sieniä enkä ollut kännissä).
Ihminen ei ole elänyt henkenä ennen maallista taivaltansa.
Elämme vain tämän yhden elämän ja sitten poistumme ruumiista henkenä.
Näin on tieto tullut oppailtani minulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tärkeää erottaa toisistaan kolme eri tasoa: biologinen kehitys, tietoisuus ja muisti. Näitä ei voida niputtaa yhdeksi kokonaisuudeksi, kuten alkuperäinen viesti tekee.
1. Tietoisuus ei synny heti hedelmöityksessä
Nykyisen neurotieteen ja kehitysbiologian mukaan ihmisen hermosto alkaa muodostua varhaisessa sikiövaiheessa, mutta varsinainen tietoisuuden kannalta keskeinen aivokuoren toiminta (mm. hermoverkkojen synkroninen aktiviteetti) ilmenee vasta raskauden loppupuolella. Ennen tätä hermoston rakenne ei yksinkertaisesti mahdollista subjektiivista kokemusta. Sikiö ei siis ole täysin tietoisuuden omaava olento varhaisvaiheessa, vaan se käy läpi pitkän neurobiologisen kehityksen.
2. Muisti edellyttää kypsynyttä hermoverkkoa
Episodinen muisti - kyky tallentaa ja palauttaa mieleen tiettyjä tapahtumia - on riippuvainen hippokampuksen ja siihen liittyvien aivoalueiden kehityk
Maksimissaan tunnistaa niitä aikansa, tämä on sitä muistamista. Aivot käyttöön.
Alue: Aihe vapaa
Vietä uneton yö - ei sellainen missä et nuku vaan sellainen, missä et näe unia - ja saat hyvän simulaation tilasta ennen syntymää. Herättyäsi ei minkäänlaista muistikuvaa muusta kuin nukkumaanmenosta.