Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Suomen peruskouluissa ollaan matematiikan opetuksessa 2-3 vuotta jäljessä.

Vierailija
30.08.2025 |

Ukrainalaiset peruskouluikäiset oppilaat olivat kotimaassaan käyneet jo jotain lukion laajan matematiikan sisältöjä ja Nigerialainen kahdeksasluokkalaisen ikäinen poika oli käynyt jo kotimaassaan meidän lukion laajan matematiikan puoleen väliin. Meillä yläkoululaiset eivät osaa enää kertotauluja ja päässälaskut eivät onnistu ilman kännykkää.

 

Pitäisiköhän tälle asialle tehdä jotain? Matematiikan vaatimustaso on liian alhainen ja sitä opiskellaan liian vähän. Nyt matemaattiset taidot jäävät niin heikoiksi, että toisella asteella rimaa joudutaan myös pudottamaan.

 

Kommentit (60)

Vierailija
42/60 |
30.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kansa tyhmistyy kiihtyvää vauhtia, eikä edes oleteta että jollain voisi olla älliä pärjätä. Matematiikkaa ei arvosteta oppiaineena tarpeeksi, vaan Suomessa saattaa kuulla jopa lukiolaisen suusta, ettei tarvitse matematiikkaa mihinkään. Itäeuroopassa on pitkät perinteet matemaattisten aineiden vaalimisesta ja asennekasvatus matematiikkaan on aivan erilainen. Itäeuroopassa kukaan ei ala lässyttä, kuin Niilo-Petteri on todella lahjakas omalla tavallaan vaikka ei vieläkään hahmota miten kuution pinta-ala lasketaan. Itäeuroopassa tuo on oikeasti häpeällistä.

Jälleen kerran näissä keskusteluissa muistutan, että etenkin poikien kohdalla se suurin vaikuttaja on isä. Ja miksei isoisä. Itä-Euroopan suurkaupungeissa on ihan arkea, että siellä papat istuvat kahvilassa ja pelaavat shakkia. Taatusti opettavat siirrot jo pikkuskideille. Milloin olette Suomessa nähneet miehiä kahvilassa pelaamassa shakkia? Ei, istuvat lippikset päässä ja näpräävät kännykkää?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/60 |
30.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kansa tyhmistyy kiihtyvää vauhtia, eikä edes oleteta että jollain voisi olla älliä pärjätä. Matematiikkaa ei arvosteta oppiaineena tarpeeksi, vaan Suomessa saattaa kuulla jopa lukiolaisen suusta, ettei tarvitse matematiikkaa mihinkään. Itäeuroopassa on pitkät perinteet matemaattisten aineiden vaalimisesta ja asennekasvatus matematiikkaan on aivan erilainen. Itäeuroopassa kukaan ei ala lässyttä, kuin Niilo-Petteri on todella lahjakas omalla tavallaan vaikka ei vieläkään hahmota miten kuution pinta-ala lasketaan. Itäeuroopassa tuo on oikeasti häpeällistä.

Jälleen kerran näissä keskusteluissa muistutan, että etenkin poikien kohdalla se suurin vaikuttaja on isä. Ja miksei isoisä. Itä-Euroopan suurkaupungeissa on ihan arkea, että siellä papat istuvat kahvilassa ja pelaavat shakkia. Taatusti opettavat siirrot jo pikkuskideille. Milloin olette Suomessa nähneet miehiä kahvilassa pe

Miten selität sen, että itäeuroppassa tyttöjen ja poikien osaamiserot matematiikassa ovat pienemmät kuin Suomessa? Ja aivan varmasti Suomessa isät viettävät enemmän aikaa pienten lastensa kanssa kuin idässä. 

Vierailija
44/60 |
30.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sama juttu USAn koululaisiin verraten, puolentoista vuoden takamatkalla suomalaiset. 

Vierailija
45/60 |
30.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kansa tyhmistyy kiihtyvää vauhtia, eikä edes oleteta että jollain voisi olla älliä pärjätä. Matematiikkaa ei arvosteta oppiaineena tarpeeksi, vaan Suomessa saattaa kuulla jopa lukiolaisen suusta, ettei tarvitse matematiikkaa mihinkään. Itäeuroopassa on pitkät perinteet matemaattisten aineiden vaalimisesta ja asennekasvatus matematiikkaan on aivan erilainen. Itäeuroopassa kukaan ei ala lässyttä, kuin Niilo-Petteri on todella lahjakas omalla tavallaan vaikka ei vieläkään hahmota miten kuution pinta-ala lasketaan. Itäeuroopassa tuo on oikeasti häpeällistä.

Ennemmin näkee sitä, että ruotsin tunnilla tehdään matikan tehtäviä ja matikan osaamattomuus on noloa. Varsinkin lyhyeen matikkaan vaihtaminen nähdään häpeällisenä.

Vierailija
46/60 |
30.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Sama juttu USAn koululaisiin verraten, puolentoista vuoden takamatkalla suomalaiset. 

Silti kun se todellinen osaaminen testataan, niin suomalainen osaa tutkimusten mukaan paremmin.

Suomen koulussa on haasteita, mutta ne eivät johdu hitaasta etenemisestä matematiikassa. Suomessa etuna on nimenomaan se, että asia opetetaan kunnolla ja syvällisemmin. Ongelmat ovat perua ihan muista asioista.

Herkästi nyt unohtuu, että suomalaiset nuoret oli maailman toiseksi parhaita matematiikassa vuonna 2006. Silloin oppisisällöit olivat aivan samat kuin nyt, opetusmenetelmät ovat kokeneet muutokset - ei itsessään oppiainesisällöt.

Jos mennyttä menestystä haikailee on tarkasteltava mikä muuttui koulussamme. Matematiikassa edelleen opetetaan samat asiat kasiluokalla kuin 20v sitten! 

Yksi ero on, että perustehtäviä ei ole yhtä paljon matematiikan oppikirjoissa kuin ennen. Ennen opeteltiin perustehtävää kymmenen tehtävää ja pari soveltavaa. Nykyään kirjoissa on pari perustehtävää ja loput soveltavaa - tällä tavalla ei opi laskurutiinia. Taitavat opettajat poikkeavatkin oppikirjoista nykyään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/60 |
30.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos tyttöjen ja poikien osaamiserot ovat Itä-Euroopassa pienemmät kuin Suomessa, niin sehän nimenomaan osoittaa, että itäeurooppalaiset isät osaavat kannustaa poikiaan paremmin kuin suomalaiset.

Vierailija
48/60 |
30.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Naissotilaissa (tänään esitetty jakso) tykkimies / krenatööri rupesi laskemaan laskimella, mitä on prosentti 392:stä. Ei olisi tarvinnut kuin siirtää pilkkua pari pykälää vasemmalle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/60 |
30.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tasokurssit takaisin! Matematiikka ja kielet ovat sellaisia oppiaineita, että niitä ei vain yksinkertaisesti ole järkeä opettaa kaikille saman tasoisina.

Nuo kovasti kaivatut tasokurssit olivat käytössä vain muutaman vuoden. Veljelläni, joka oli peruskoulun ensimmäisiä vuosikertoja, ne olivat mutta minulla eivät. Kai ne olisivat edelleen olemassa, jos ne olisivat niin hyviä.

Ongelma oli siinä, että tasokurssit sai itse valita. Etenkin pojat valitsivat suppeita kursseja ihan vain laiskuuttaan, vaikka heillä olisi ollut kykyjä enempäänkin. Tasokurssien pitäisi määräytyä puhtaasti kykyjen ja osaamisen perusteella.

Minulla oli yläasteella ystävä (tyttö), joka ei ollut koulussa kovin hyvä, mutta opettaja siirsi hänet ylemmälle tasolle matematiikassa, koska siinä aineessa pärjäsi. Mutta ehkä sinun koulussasi pojat olisivat kieltäytyneet siirrosta. 

Vierailija
50/60 |
30.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Maailmalla oppilaiden menestys on usein kiinni heidän matemaattisista taidoistaan ja matematiikan osaaminen on osa perussivistystä. Meille se on tylsä pakkopulla. 

Sori että tuon pakkoruotsin tähän keskusteluun, mutta ei ole ihme, jos tässä maassa matematiikka on vähäarvoisempaa kuin maailmalla, kun sitä jatkuvasti verrataan ruotsin kielen opiskeluun. Tarkoitan nyt niitä toistuvia mielipiteitä, joissa pakkoruotsia puolustellaan, koska "onhan meillä pakkomatematiikkakin". Ei ole mitään järkeä nähdä kyseisiä aineita tasa-arvoisina. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/60 |
30.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meidän yläasteelle tuli oppilas Itä-Euroopasta. Hänet laitettiin tekemään lukion matikkaa heti.

Vierailija
52/60 |
30.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Silloin kun olin koulussa niin matematiikka oli nimenomaan ala-asteella aivan liian helppoa. Koko kirjan tehtävät teki parissa viikossa. Sitten ne piti kumittaa pois, että olisi jotain tekemistä.

Ala-asteelaiset on vielä innokkaita. Ylä-asteella tein kaikki matematiikan tunnit jotain muuta. Sain silti kaseja. Tyypillinen alisuorittajatapaus siis. Meitä on Suomen koululaitos kasvattanut paljon. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
53/60 |
30.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tasokurssit takaisin! Matematiikka ja kielet ovat sellaisia oppiaineita, että niitä ei vain yksinkertaisesti ole järkeä opettaa kaikille saman tasoisina.

Nuo kovasti kaivatut tasokurssit olivat käytössä vain muutaman vuoden. Veljelläni, joka oli peruskoulun ensimmäisiä vuosikertoja, ne olivat mutta minulla eivät. Kai ne olisivat edelleen olemassa, jos ne olisivat niin hyviä.

Ongelma oli siinä, että tasokurssit sai itse valita. Etenkin pojat valitsivat suppeita kursseja ihan vain laiskuuttaan, vaikka heillä olisi ollut kykyjä enempäänkin. Tasokurssien pitäisi määräytyä puhtaasti kykyjen ja osaamisen perusteella.

Sitten olisin minäkin sellaiselle joutunut, mutta kun en viitsinyt mitään tehdä matikantunnilla. Mitä hyötyä siitä olisi ollut? 

Vierailija
54/60 |
31.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tasokurssit takaisin! Matematiikka ja kielet ovat sellaisia oppiaineita, että niitä ei vain yksinkertaisesti ole järkeä opettaa kaikille saman tasoisina.

Nuo kovasti kaivatut tasokurssit olivat käytössä vain muutaman vuoden. Veljelläni, joka oli peruskoulun ensimmäisiä vuosikertoja, ne olivat mutta minulla eivät. Kai ne olisivat edelleen olemassa, jos ne olisivat niin hyviä.

Tehtiin muutos vain muutoksen vuoksi, haluttiin tasapäistää oppilaat.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
55/60 |
03.09.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kansa tyhmistyy kiihtyvää vauhtia, eikä edes oleteta että jollain voisi olla älliä pärjätä. Matematiikkaa ei arvosteta oppiaineena tarpeeksi, vaan Suomessa saattaa kuulla jopa lukiolaisen suusta, ettei tarvitse matematiikkaa mihinkään. Itäeuroopassa on pitkät perinteet matemaattisten aineiden vaalimisesta ja asennekasvatus matematiikkaan on aivan erilainen. Itäeuroopassa kukaan ei ala lässyttä, kuin Niilo-Petteri on todella lahjakas omalla tavallaan vaikka ei vieläkään hahmota miten kuution pinta-ala lasketaan. Itäeuroopassa tuo on oikeasti häpeällistä.

Eiväthän kaikki todellakaan tarvi. Olen 57-vuotias ja elämässäni olen tarvinnut vain yhteen- vähennys- ja prosenttilaskua. Kertotaulujakaan en koskaan oppinut kunnolla. Jos tarvii niitä, otan sen kännykän. Siis oikea elämähän ei ole teknologiaa eikä logiikkaa. Ihan OK että jotkut niitä harrastaa, mutta suurimmalle osalle ihmisiä laskeskelu on hyvin marginaalista hommaa. Ainoastaan veroasioissa kaivataan sitä.

Vierailija
56/60 |
03.09.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maailmalla oppilaiden menestys on usein kiinni heidän matemaattisista taidoistaan ja matematiikan osaaminen on osa perussivistystä. Meille se on tylsä pakkopulla. 

Sori että tuon pakkoruotsin tähän keskusteluun, mutta ei ole ihme, jos tässä maassa matematiikka on vähäarvoisempaa kuin maailmalla, kun sitä jatkuvasti verrataan ruotsin kielen opiskeluun. Tarkoitan nyt niitä toistuvia mielipiteitä, joissa pakkoruotsia puolustellaan, koska "onhan meillä pakkomatematiikkakin". Ei ole mitään järkeä nähdä kyseisiä aineita tasa-arvoisina. 

No kyllä ne ovat. Itse olen tarvinnut ruotsia huomattavasti enemmän kuin matematiikkaa.

Vierailija
57/60 |
03.09.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

"Nigerialainen kahdeksasluokkalaisen ikäinen poika oli käynyt jo kotimaassaan meidän lukion laajan matematiikan puoleen väliin."

 

Kyllä kyllä, Nigeriasta näkyy maana että siellä lukiossa rakennellaan jo fuusioreaktoreita oppilaiden harjoitustöinä. Fuksit tekevät miehitettyjä avaruusraketteja.

Se, onko maalla varaa taikka halua investoida noihin, on eri asia kuin se, onko siellä olevilla ihmisillä älyllinen kyky ja osaaminen tehdä niin. Harmittaako, että nigerialainen on oppinut ja osaa enemmän paremman opetustason vuoksi. Ei niitä Suomessakaan osaajien rahoilla rakenneta - tulevaisuudessa näköjään ukrainalaisten ja nigerialaisten osaamisella.

Vierailija
58/60 |
03.09.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin on ollut silloinkin, kun Suomi oli PISA:n huipulla, joten voidaan myös pohtia sitä vaihtoehtoa, että liian varhainen formaali opetus ei edistä kuitenkaan lasten ja nuorten syvällistä oppimista. Suomen opetussuunnitelmassa ei ole koskaan ns. hötkyilty. Muualla maailmassa panostetaan herkästi pintaoppimiseen.

Vuoden 2022 pisa tutkimuksessa matematiikan osaaminen oli laskenut, mutta edelleen yli OECD maiden keskiarvon ja edellä mm. äsken mainittua Ukrainaa sekä mm. Saksaa, Norjaa, USAa. Itse oppiainesisällötkään eivät ole muuttuneet huomattavasti vuodesta 2006, vaan enemmänkin suomalaisnuoret ovat kärsineet opetuksen digitalisaatiosta ja älypuhelinta lisääntyneestä käytöstä. 

Se että opetellaan varhaisemmin monimutkaisempia asioita ei takaa huippuosaamista aiheessa kuitenkaan.

Kouluumme tulleet ukrainalaiset oppilaat ihmettelivät alkuun, miten meidän koulumme on niin helppoa. Olivat tottuneet vaativampaan tasoon.

Kyllä kyllä, Vasili kuin Vasili kääntää ihan jo esikoulusta alkaen integraalit päässä ja taskutkin siinä sivussa. 

 

Vierailija
59/60 |
03.09.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Matematiikkaa ei kyllä opiskella mitenkään vähän. Yläkoulussa sitä on viikottain 3-4 tuntia, luokka-asteesta riippuen. Esim. englantia opiskellaan vain kaksi viikkotuntia.

Vierailija
60/60 |
03.09.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mitä väliä matematiikan osaamisella on, kun töitä on vain hoiva-avustajille?

Osaa toimia jos joku laskee alleen.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän kuusi seitsemän