Suomen peruskouluissa ollaan matematiikan opetuksessa 2-3 vuotta jäljessä.
Ukrainalaiset peruskouluikäiset oppilaat olivat kotimaassaan käyneet jo jotain lukion laajan matematiikan sisältöjä ja Nigerialainen kahdeksasluokkalaisen ikäinen poika oli käynyt jo kotimaassaan meidän lukion laajan matematiikan puoleen väliin. Meillä yläkoululaiset eivät osaa enää kertotauluja ja päässälaskut eivät onnistu ilman kännykkää.
Pitäisiköhän tälle asialle tehdä jotain? Matematiikan vaatimustaso on liian alhainen ja sitä opiskellaan liian vähän. Nyt matemaattiset taidot jäävät niin heikoiksi, että toisella asteella rimaa joudutaan myös pudottamaan.
Kommentit (60)
On turha verrata motivoituneita ja lahjakkaita ulkomaalaisia suomalaiseen keskitasoon. Kyllä meiltäkin löytyy lahjakkaita, jotka voivat mennä arvostelemaan toisen maan keskitasoa. Yksilön osaaminen ei kerro mitään koko kansakunnasta. Sen sijaan kannattaa verrata menneisiin sukupolviin ja siinä saadaan kyllä hävetä.
Suomalaisessa peruskoulussa joutuu se lahjakaskin hidastelemaan. Joskus harvoin hänen annetaan opiskella lukion matematiikkaa, mutta se pitää sitten opiskella kokonaan yksin.
Vierailija kirjoitti:
Tasokurssit takaisin! Matematiikka ja kielet ovat sellaisia oppiaineita, että niitä ei vain yksinkertaisesti ole järkeä opettaa kaikille saman tasoisina.
Nuo kovasti kaivatut tasokurssit olivat käytössä vain muutaman vuoden. Veljelläni, joka oli peruskoulun ensimmäisiä vuosikertoja, ne olivat mutta minulla eivät. Kai ne olisivat edelleen olemassa, jos ne olisivat niin hyviä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä menee niin heikosti, että ollaan jäljessä kaikkia. Missä on meidän eu:n apupaketit ja kehitysapurahat, kun me ollaan niin heikkoa ainesta ja me ollaan täällä niin vaikeissa luonnonoloissa?
Kyl se on niin, että esimerkiksi Nigerian kehitysapu voitaisi siirtää Suomelle, koska ollaahan me niin paljon heikommassa asemassa ja syrjitty vähemmistö.
Mikä ihmeen syrjitty vähemmistö me ollaan? Kyllä mä suomalaisena Suomessa olen enemmistöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tasokurssit takaisin! Matematiikka ja kielet ovat sellaisia oppiaineita, että niitä ei vain yksinkertaisesti ole järkeä opettaa kaikille saman tasoisina.
Nuo kovasti kaivatut tasokurssit olivat käytössä vain muutaman vuoden. Veljelläni, joka oli peruskoulun ensimmäisiä vuosikertoja, ne olivat mutta minulla eivät. Kai ne olisivat edelleen olemassa, jos ne olisivat niin hyviä.
Ongelma oli siinä, että tasokurssit sai itse valita. Etenkin pojat valitsivat suppeita kursseja ihan vain laiskuuttaan, vaikka heillä olisi ollut kykyjä enempäänkin. Tasokurssien pitäisi määräytyä puhtaasti kykyjen ja osaamisen perusteella.
Vierailija kirjoitti:
On turha verrata motivoituneita ja lahjakkaita ulkomaalaisia suomalaiseen keskitasoon. Kyllä meiltäkin löytyy lahjakkaita, jotka voivat mennä arvostelemaan toisen maan keskitasoa. Yksilön osaaminen ei kerro mitään koko kansakunnasta. Sen sijaan kannattaa verrata menneisiin sukupolviin ja siinä saadaan kyllä hävetä.
Suomalaiset eivät tosiaan pärjää enää kansainvälisissä matematiikkaolympialaisissa, ja teknologia tarvitsee kuitenkin matematiikan huippuosaajia, jotta voidaan tehdä teknologisiakeksintöjä, jotka tuovat talouskasvun, ja joka luo työpaikkoja. Kauan aikaa sitten, kun talouskasvumme ei ollut banaanivaltion tasolla, ja työllisyystilanne oli hyvä, pärjäsimme hyvin kansainvälisissä matematiikkaolympialaisissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tasokurssit takaisin! Matematiikka ja kielet ovat sellaisia oppiaineita, että niitä ei vain yksinkertaisesti ole järkeä opettaa kaikille saman tasoisina.
Nuo kovasti kaivatut tasokurssit olivat käytössä vain muutaman vuoden. Veljelläni, joka oli peruskoulun ensimmäisiä vuosikertoja, ne olivat mutta minulla eivät. Kai ne olisivat edelleen olemassa, jos ne olisivat niin hyviä.
Ongelma oli siinä, että tasokurssit sai itse valita. Etenkin pojat valitsivat suppeita kursseja ihan vain laiskuuttaan, vaikka heillä olisi ollut kykyjä enempäänkin. Tasokurssien pitäisi määräytyä puhtaasti kykyjen ja osaamisen perusteella.
Nykyään vanhemmat vaatisivat lapsilleen korkeimmat tasokurssit, olisi niihin rahkeita tai ei. Niin kuin nykyään vaaditaan niitä hyviä numeroitakin suoraan opettajalta eikä lapselta.
Matematiikan ylioppilastehtävät ovat aasialaisissa kouluissa 9. luokan tehtäviä.
Vierailija kirjoitti:
Matematiikan ylioppilastehtävät ovat aasialaisissa kouluissa 9. luokan tehtäviä.
Aasiassakin on varmaan aika monta ja monentasoista koulua. Esimerkiksi Intiassa oppivelvollisuus loppuu jo 14-vuotiaana, joten heidän ysiluokkansa on jo seuraavan asteen koulutusta.
Mitä sitten? Ei se että lasketaan liian vaikeuta laskuja sitten niin mitenkään kerro miten hyvin niitä osataan soveltaa.
Ihan käsittämätöntä että on annettu laskea kännyllä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotona voi opettaa, kuka hullu nyt jättää nykykoulun varaan oman lapsen kehityksen ? Koulussa kun saateenkari liput ja aiheet menee matikan edelle.
Onnea vaan teille, joiden yläkouluikäiset lapset mukisematta istuvat kuuntelemassa, kun opetat pitkää matematiikkaa. Mun lapseni kyllä haistattaisi pitkät ja lähtisi kavereiden kanssa ulos.
Lapsen matematiikka ja muutkin numerot ovat kiitettäviä, mutta hän katsoo diiliin kuuluvan, että hän tekee koulussa parhaansa ja saa olla rauhassa vapaa-aikanaan. Itse katson olevani todella onnekas, että minulla on yläkouluikäinen poika, joka hoitaa koulun täysin itsenäisesti ja hyvin, enkä sitä venettä halua keikuttaa.
Siinä vaiheessa kun alat vasta tuon ikäistä lasta opettamaan, olet jo myöhässä, mutta sehän se on tapana, kasvatuskin aloitetaan liian myöhä
Yläkouluiässä kasvatus on jo tehty. Siinä iässä harjoitellaan päästämään irti ja antamaan lapselle vastuu omasta koulutyöstä. Ei todellakaan opeteta kotona pitkää matikkaa siksi, että mamma tai pappa haluaa lapsukaiselle etumatkaa muihin nähden.
Jos lapsella ei yläkouluikäisenä ole omaa tahtoa, on hän hukassa täysi-ikäisenä. Tietenkin joku lapsi saattaa tahtoa opiskella matematiikkaa itsenäisesti, mutta silloinkin kyllä palkkaisin ennemmin opettajan kuin opettaisin itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotona voi opettaa, kuka hullu nyt jättää nykykoulun varaan oman lapsen kehityksen ? Koulussa kun saateenkari liput ja aiheet menee matikan edelle.
Onnea vaan teille, joiden yläkouluikäiset lapset mukisematta istuvat kuuntelemassa, kun opetat pitkää matematiikkaa. Mun lapseni kyllä haistattaisi pitkät ja lähtisi kavereiden kanssa ulos.
Lapsen matematiikka ja muutkin numerot ovat kiitettäviä, mutta hän katsoo diiliin kuuluvan, että hän tekee koulussa parhaansa ja saa olla rauhassa vapaa-aikanaan. Itse katson olevani todella onnekas, että minulla on yläkouluikäinen poika, joka hoitaa koulun täysin itsenäisesti ja hyvin, enkä sitä venettä halua keikuttaa.
No meidän perheessä ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin hoitaa luonnontieteelliset oppiaineet erinomaisesti, tai itkeä ja hoitaa ne erinomaisesti. Ennen kaikkea matematiikan tasosta ei jousteta yhtään, ja opetetaan päälle vielä ekstraa. Meillä ei lapset haistattele. Huomaa kyllä, että aika monella nykynuorella on juuri tuollainen kasvatus kuin teillä. Hienoa, että tiedostat itsekin lapsesi käyttäytyvän huonosti jos opettaja palleroltasi jotain vaatii.
Vierailija kirjoitti:
Näinhän se on. Ollaan matikassa noin 2-3 vuotta jäljessä. Tarkkaa eroa ei osata laskea kun ollaan niin huonoja
Peruskoulun ja lukion matematiikka on vielä helppoa. Yliopistossa opetuksen pitäisi alkaa aivan eri tasolta mutta nykyään monelle joudutaan antamaan tukiopetusta kun vaatimustaso on laskenut viime vuosikymmenten aikana.
Nykykoululaiset eivät osaa keskittyä opiskeluun vaan aina kaiken pitäisi olla helppoa ilman että ajattelee. Vanha muistisääntö Teknillisen korkeakoulun ajoista on että laskemaan oppii laskemalla.
Vierailija kirjoitti:
On turha verrata motivoituneita ja lahjakkaita ulkomaalaisia suomalaiseen keskitasoon. Kyllä meiltäkin löytyy lahjakkaita, jotka voivat mennä arvostelemaan toisen maan keskitasoa. Yksilön osaaminen ei kerro mitään koko kansakunnasta. Sen sijaan kannattaa verrata menneisiin sukupolviin ja siinä saadaan kyllä hävetä.
Taisi mennä pointti ohi niin että hujahti? Suomessa ne lahjakkaatkaan eivät saa saman tasoista opetusta, mitä vaikkapa Ukrainassa vaaditaan keskimäärin. Harvassa ovat yksilöt, jotka alkavat kahdeksannella luokalla kahmia pitkän matematiikan sisältöä. Syynä ihan yksinkertaisesti se, ettei kukaan haastetta edes ehdota vaan hymistellään tyytyväineä kun lahajas opiskelija napsii matikasta kymppejä tekemättä mitään.
Mun mielestäni alakoulun matematiikka on nykyään vaikeampaa kuin silloin peruskoulun kultaisina vuosina. Samat kertotaulut päntätään kuin silloinkin, mutta lisäksi kokeissa on aivan hiivatin vaikeita päättelytehtäviä. Omana kouluaikanani oli mekaanisia laskuja ja sitten jokunen sanallinen. Tosin lapseni ovat opiskelleet ylöspäin eriytetysti, mutta eivät millään matikkaluokalla, vaan kyseessä ovat olleet ihan tavallisen kirjasarjan ns. vaikeammat kokeet.
Sitten taas yläkoululaisilla näyttäisi olevan helpompaa kuin minun aikanani. Tosin yläkoululaisen kirjoja tai tehtäviä en ole niin paljon katsellut, ja kokeita ei enää saakaan kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin on ollut silloinkin, kun Suomi oli PISA:n huipulla, joten voidaan myös pohtia sitä vaihtoehtoa, että liian varhainen formaali opetus ei edistä kuitenkaan lasten ja nuorten syvällistä oppimista. Suomen opetussuunnitelmassa ei ole koskaan ns. hötkyilty. Muualla maailmassa panostetaan herkästi pintaoppimiseen.
Vuoden 2022 pisa tutkimuksessa matematiikan osaaminen oli laskenut, mutta edelleen yli OECD maiden keskiarvon ja edellä mm. äsken mainittua Ukrainaa sekä mm. Saksaa, Norjaa, USAa. Itse oppiainesisällötkään eivät ole muuttuneet huomattavasti vuodesta 2006, vaan enemmänkin suomalaisnuoret ovat kärsineet opetuksen digitalisaatiosta ja älypuhelinta lisääntyneestä käytöstä.
Se että opetellaan varhaisemmin monimutkaisempia asioita ei takaa huippuosaamista aiheessa kuitenkaan.
Kouluumme tulleet ukrainalaiset oppilaat ihmettelivät alkuun, miten meidän k
Ja silti suoriudumme keskiverrosti kuitenkin heitä paremmin kansainvälisillä mittareilla katsottuna. Siinäpä vasta dilemma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotona voi opettaa, kuka hullu nyt jättää nykykoulun varaan oman lapsen kehityksen ? Koulussa kun saateenkari liput ja aiheet menee matikan edelle.
Onnea vaan teille, joiden yläkouluikäiset lapset mukisematta istuvat kuuntelemassa, kun opetat pitkää matematiikkaa. Mun lapseni kyllä haistattaisi pitkät ja lähtisi kavereiden kanssa ulos.
Lapsen matematiikka ja muutkin numerot ovat kiitettäviä, mutta hän katsoo diiliin kuuluvan, että hän tekee koulussa parhaansa ja saa olla rauhassa vapaa-aikanaan. Itse katson olevani todella onnekas, että minulla on yläkouluikäinen poika, joka hoitaa koulun täysin itsenäisesti ja hyvin, enkä sitä venettä halua keikuttaa.
No meidän perheessä ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin hoitaa luonnontieteelliset oppiaineet erinomaisesti, tai itkeä ja hoitaa ne erinomaisesti. Enne
En tiedä ikääsi, mutta selvästikään sinun kasvattajasi eivät ole olleet ajan tasalla. Koulussa sinua ei ole opetettu ymmärtämään lukemaasi ja kotona sinua ei olla opetettu käyttäytymään kauniisti tuntemattomia kohtaan.Mukavaa viikonloppua kaikesta huolimatta, jospa kukaan ei joutuisi itkemään kovin paljon.
Kansa tyhmistyy kiihtyvää vauhtia, eikä edes oleteta että jollain voisi olla älliä pärjätä. Matematiikkaa ei arvosteta oppiaineena tarpeeksi, vaan Suomessa saattaa kuulla jopa lukiolaisen suusta, ettei tarvitse matematiikkaa mihinkään. Itäeuroopassa on pitkät perinteet matemaattisten aineiden vaalimisesta ja asennekasvatus matematiikkaan on aivan erilainen. Itäeuroopassa kukaan ei ala lässyttä, kuin Niilo-Petteri on todella lahjakas omalla tavallaan vaikka ei vieläkään hahmota miten kuution pinta-ala lasketaan. Itäeuroopassa tuo on oikeasti häpeällistä.
Alussa lasketaan liikaa palloja ja kerrataan samaa, konkreettista diipadaapaa.
Ukrainalaiset osaa paljon ulkoaopettelua, koulu on erilainen.