Yle: Kaksi vanhempaa perustelee, miksi puhelimettomat koulupäivät eivät sovi kaikille
"Pirkanmaalla yhdeksättä luokkaa käyvän nuoren äiti pyysi lapsensa luokanvalvojalta, ettei nuorelta kerättäisi puhelinta pois koulupäivän ajaksi.
Nuorella on neuropsykiatrisia haasteita, ja hän kokee usein koulupäivän aikana ahdistusta, minkä takia nuori saattaa poistua oppitunneilta tai kokonaan koulusta.
Suurin huoleni koskee sitä, että nuori on ahdistustilassa jossain, mistä kellään aikuisella ei ole tietoa. Haluan, että nuori pystyy ilmoittamaan minulle, mihin hän on mennyt, ja että pystyn tarkistamaan hänen vointinsa, äiti kertoo.
Äiti kertoo, että nuoren tilanne ymmärrettiin koulussa. Nuoren kanssa sovittiin, että hän saa pitää puhelimen omassa hallussa koulupäivän ajan, mutta käyttää sitä ainoastaan hätätilanteissa.
Koulusta on myös yritetty löytää nuorelle sopivaa ja rauhallista paikkaa, jonne vetäytyä ahdistuksen tullessa, mutta tuloksetta. Myös monet palvelut, kuten terveydenhoitaja tai koulusihteeri, ovat usein pidemmän matkan päässä eivätkä välttämättä joka päivä nuoren tavoitettavissa."
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Jos tuo yksi saa niin muidenkin on saatava. Kyllä nuoren pitää vain oppia hoitamaan ahdistuksensa. Ei vain voi lähteä luokasta somettamaan kesken tunnin.
Ei kukaan ole lähtenytkään. Mistä keksit näitä tarinoita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nepsylapselle voi opettaa myös muita keinoja turvallisuuden tunteen lisäämiseen. Ei puhelin ole mikään uniikki väline siihen. Jos olisi, niin puhelin olisi ce hyväksytty lääkinnällinen laite ja maksaisi sen 5 tonnia vähintään.
Ei puhelin sinälläkään olekaan, mutta esimerkiksi paniikkikohtauksen yllättäessä lapsi tai nuori saa sillä yhteyden esim äitiin, joka auttaa litanteen yli ja koulupäivää voi jatkaa. Ei aina ole kyse riippuvuudesta puhelimeen. Ei asiat ole ihan yksioikoisia.
Totta. Ja koulunkäynti on niin tärkeää, että kaikki konstit pitää käyttää, jos nuoren elämässä on ohimeneviä haasteita. Soitto äidille tai terapeutille tai tukihenkilölle on tosi iso apu paniikkikohtauksen yllättäessä. Terapiassa yleensä sovitaan näistä toimintatavoista ja apukeinoista. Useinhan tu
Eikö tuossa tilanteessa pitäisi mennä jonkun aikuisen puheille koulussa? Koulupsykologi? Opettaja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tuo yksi saa niin muidenkin on saatava. Kyllä nuoren pitää vain oppia hoitamaan ahdistuksensa. Ei vain voi lähteä luokasta somettamaan kesken tunnin.
Ei kukaan ole lähtenytkään. Mistä keksit näitä tarinoita?
Nuorella on neuropsykiatrisia haasteita, ja hän kokee usein koulupäivän aikana ahdistusta, minkä takia nuori saattaa poistua oppitunneilta tai kokonaan koulusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nepsylapselle voi opettaa myös muita keinoja turvallisuuden tunteen lisäämiseen. Ei puhelin ole mikään uniikki väline siihen. Jos olisi, niin puhelin olisi ce hyväksytty lääkinnällinen laite ja maksaisi sen 5 tonnia vähintään.
Ei puhelin sinälläkään olekaan, mutta esimerkiksi paniikkikohtauksen yllättäessä lapsi tai nuori saa sillä yhteyden esim äitiin, joka auttaa litanteen yli ja koulupäivää voi jatkaa. Ei aina ole kyse riippuvuudesta puhelimeen. Ei asiat ole ihan yksioikoisia.
Totta. Ja koulunkäynti on niin tärkeää, että kaikki konstit pitää käyttää, jos nuoren elämässä on ohimeneviä haasteita. Soitto äidille tai terapeutille tai tukihenkilölle on tosi iso apu paniikkikohtauksen yllättäessä. Terapiassa yleensä sovitaan näistä toimintatavoista ja apukeinoista. Useinhan tu
Soitto äidille?! Siihen riittää yleisöpuhelin käytävälle. Tunnilla ei soitella kenellekään.
Lapsi on oppinut sen aikaisemmin, että saa kätevästi koulussakin ruutu aikaa, kun hieman ahdistuu ja "karkaa" tunnilta. Nyt ei saakkaan pitää puhelinta niin ei luonnistu tällä tavalla hommattu ruutuaika.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsittämätöntä, että tämä porsaanreikien kaivelu alkoi saman tien. Vähän kun ahdistaa, niin täytyy saman tien saada puhelin ja päästä eri paikkaan hengittelemään. Ja nämähän tietysti toteutetaan! Nepsyhaasteet ja ahdistus ovat valitettavasti päivän sanoja. Näistä kärsivät saavat aina erityiskohtelua ja pyörittävät aikuisia mielensä mukaan, miltä nyt vain sattuu itsestä sillä hetkellä tuntumaan.
Tämän jatkuvan ahdistuneisuuden juurisyyt pitäisi kaivella esiin perinpohjaisesti, eikä uhmata tätä uutta, erittäin tarpeellista lakia sen vuoksi, että nyt tuntuu vähän ikävältä. Valitettavasti veikkaan, että syy ahdistukseen ovat nimenomaan älypuhelimet, mutta sitähän kukaan ei voi myöntää ääneen.
Tällä kommentilla tarkoitat varmaan että eri sairauksia potevilta pitäisi kieltää lääkkeet, vai?
Vähättelet nuoren ahdistusta.Saavat kuul
Miksi vertaat kännyköitä lääkkeisiin? Kännykän käyttö ei paranna mitään sairautta. Se vain ajaa nämä ahdistuneet pahemmin omaan kuplaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tuo yksi saa niin muidenkin on saatava. Kyllä nuoren pitää vain oppia hoitamaan ahdistuksensa. Ei vain voi lähteä luokasta somettamaan kesken tunnin.
Ei kukaan ole lähtenytkään. Mistä keksit näitä tarinoita?
Nuorella on neuropsykiatrisia haasteita, ja hän kokee usein koulupäivän aikana ahdistusta, minkä takia nuori saattaa poistua oppitunneilta tai kokonaan koulusta.
Selkokielellä: Ei kukaan ole lähtenytkään somettamaan. Mistä keksit näitä tarinoita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nepsylapselle voi opettaa myös muita keinoja turvallisuuden tunteen lisäämiseen. Ei puhelin ole mikään uniikki väline siihen. Jos olisi, niin puhelin olisi ce hyväksytty lääkinnällinen laite ja maksaisi sen 5 tonnia vähintään.
Ei puhelin sinälläkään olekaan, mutta esimerkiksi paniikkikohtauksen yllättäessä lapsi tai nuori saa sillä yhteyden esim äitiin, joka auttaa litanteen yli ja koulupäivää voi jatkaa. Ei aina ole kyse riippuvuudesta puhelimeen. Ei asiat ole ihan yksioikoisia.
Totta. Ja koulunkäynti on niin tärkeää, että kaikki konstit pitää käyttää, jos nuoren elämässä on ohimeneviä haasteita. Soitto äidille tai terapeutille tai tukihenkilölle on tosi iso apu paniikkikohtauksen yllättäessä. Terapiassa yleensä sovitaan näistä
Ja ei varmasti yksikään terapeutti kirjoita avuksi kesken koulupäivän kännykkää.
Mielipaha ja tylsistyminen ovat nykyään hengenvaarallisia asioita joita erityisesti monet vihervasemmistolaiset naiset vaativat poistettavaksi kaikkialta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nepsylapselle voi opettaa myös muita keinoja turvallisuuden tunteen lisäämiseen. Ei puhelin ole mikään uniikki väline siihen. Jos olisi, niin puhelin olisi ce hyväksytty lääkinnällinen laite ja maksaisi sen 5 tonnia vähintään.
Eihän tuossa siitä ollut kysymys, että puhelin olisi jokin turvariepu. Vaan nuori lähtee koulusta pois kesken koulupäivän eikä saa puhelinta mukaansa. Ja siksi äiti ei tavoita lastaan eikä tiedä minne lapsi on mennyt, kun ei voi soittaa ja kysyä.
Ongelma on siis äidin päässä, ja äiti vaatii puhelinta lapselle kouluun.
Lapselle kunnon seuraus tunnilta poistumiseen. Äidin tulee oppia ettei lapsi ole tavoitettavissa joka hetki.
Juuri tämä. Mietin, että miten ennen pärjättiin, kun ei ollut kännyköitä
Tuokin äiti voisi miettiä, että onko hänen lapsensa nepsyys puhelinriippuvuuden aiheuttamaa.
Uskomatonta millaisia kädettömiä vanhempia sitä onkin.
En tiedä onko ollut tässä tai muissa asiaan liittyvissä ketjuissa esillä, mutta joillakin diabeetikoilla voi olla verensokerin seuranta puhelimen avulla. Toivon mukaan heille sallitaan puhelimen mukana olo koko koulupäivän. On tärkeää tietää verensokeri. Joillakin voi olla vaikeahoitoinen diabetes ja sokerit heittelee.
Ja kyllä, näitä lapsia ei ole useita, mutta varmasti ymmärsitte mun pointin siitä, että joillekin se puhelin voi olla oikeasti elintärkeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kummasti ennen pärjättiin ilman puhelimia ja suurempaa ahdistusta . Eikä kaikki koulusta tykännyt mutta oli pakkopullaa .Ennen joutu sietämään epämukavuutta .
Pärjättiin ilman antibiootteja, syöpälääkkeitä, hammaslääkäreitä ym. Siten kuin pärjättiin.... Ja oppivelvollisuuden suorittamisesta vapautettiin enenvanhaan tuhansia lapsia vuosittain. Jäivät kokonaan vaille koulutusta.
Niin? Ja nyt asia käännetään niin päin, että se yksi häirikkö saa vapaasti sikailla ja luokan loput 15 oppilasta jää kokonaan vaille opetusta, kun tämä yksi pitää omaa showtaan?
Vierailija kirjoitti:
Nyt tulee vanha kääkkä olo kun sanon tämän: Nykynuorten pitää oppia kestämään epämukavuutta.
Kivittäkää minut!
Kyllä suurin osa varmasti kestääkin.
Omassa lapsuudessani kaikki lasten tunteet ohitettiin ja mitätöitiin täysin.
Sellainen normaali keskitie tässäkin asiassa on parasta.
Vierailija kirjoitti:
Osalla ihmisistä ei käsityskyky riitä ymmärtämääm esim.aloituksessa kerrottua tarinaa.
Aivan oikein että tuolla lapsella on lupa käyttää tarvittaessa puhelinta.
Kaikilla pitää olla lupa käyttää puhelinta hätätilanteessa, ei vain erityistapauksilla.
Kyllä se asia pitää hoitaa siellä koulussa eikä soittaa äidille. Eikö äiti ole töissä? Aika kestämätöntä, mutta luonnoton riippuvuus tietysti on luotu jo lapsuudessa.