Eivätkö koululaiset muka enää valitse itse pesisjoukkueita?

Joo ei voi joukkueita valita eikä kukaan saa voittaa eikä hävitä, voi tulla paha mieli, pumpulissa pitää kasvaa.

Vierailija kirjoitti:

Aina oli ne samat luuserit viimeisinä. Eivät tehneet mitään, laiskottelivat vain ja ihmettelivät kun muut olivat vihaisia. Lajista riippumatta, aina samat kuvotukset olivat lorvimassa. Jotain todella pahasti päässä viellä noilla yksilöillä.

Epäilen viimeisenä valituksi tulemista vain epäonniseksi seuraukseksi siitä että on ollut epäsuosittu tai jopa kiusattu, ja/tai ei ole ollut hyvä siinä lajissa tai urheilussa miuten. Ja toisaalta joku on aina viimeinen. Ei siis laiskottelusta, ainakaan omassa tapauksessani, ole ollut kyse. Vaikka en tykännyt koululiikunnasta osallistuin silti omien taitojeni mukaan ihan yhtälailla peleihin.  Jalkapallossa pääsin epäurhelullisena joskus jopa yllättämään lajin harrastajia ja vein pallon ja sain maalin. Ne urheilua harrastavat itseasiassa laiskottelivat enemmän, mutta opettaja katsoi sitä läpi sormien ( "pojat on poikia" ja teinejä ei koulu muutenkaan kiinnosta -tyyliin) ja antoi heille kymppejä vain harrastuneisuuden vuoksi.

Miten joukkueet nykyään valitaan!?

Ainakin meillä ope käskee lapset riviin ja siinä siirtelee heitä mielensä mukaan, niin että kaverukset varmasti päätyvät eri joukkueisiin. Sen jälkeen jako kahteen. Kaikkien kanssa on opittava tulemaan toimeen. Tätä olen koulunkäynninohjaajana seurannut ja entisenä hyljeksittynä oppilaana hyväksi havainnut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina oli ne samat luuserit viimeisinä. Eivät tehneet mitään, laiskottelivat vain ja ihmettelivät kun muut olivat vihaisia. Lajista riippumatta, aina samat kuvotukset olivat lorvimassa. Jotain todella pahasti päässä viellä noilla yksilöillä.

Ai että kun olisi saanut valita ryhmätyöt samalla tavalla. Olisin valinnut muut akateemisesti lahjakkaat eikä olisi tarvinnut raahata huonojen oppilaiden älyllistä alisuoriutumista mukanaan. 

Tämä. Tein yksin kaiken.

Onneksi ei. Ihmettelen, miten omassa nuoruudessa tosiaan painoi vaakakupissa eniten se, kuka oli suosittu ja ketä haluttiin kiusata. Olin siis aina viimeisten valittujen joukossa, ellei viimeinen, sillä minua kiusattiin. Olin pelaajana ihan parhaiden joukossa, mutta pärjääminen joukkueena pelissä ei näköjään ollut niin tärkeää, kiusaaminen vain.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä nykypäivästä. 2000-2010-luvuilla vaihteli, joskus valittiin itse joukkuelajien joukkueet (ja jäin aina viimeiseksi) ja joskus opettaja valitsi (ja joukkueisiin oltiin pettyneitä) tai joskus opettaja vaan jakoi rivin kahteen (mikä ei hirveästi itse valituista eronnut koska kaverukset seisoivat aina vierekkäin).

Kun rivi jaettiin kahteen, vierekkäin seisovat kaverukset päätyivät eri joukkueisiin. Paitsi silloin, jos rivi oli pituus-, aakkos- tai jossakin muussa opettajan määräämässä järjestyksessä. Kun itse olin jakamassa joukkueita, jako laitettiinkin kolmeen tai neljään. Oppilaat ei koskaan tienneet, millainen jako tuli ja tuliko samaan joukkueeseen ykköset ja neloset, toiseen kakkoset ja kolmoset vai miten meni.

Vierailija kirjoitti:

Miten joukkueet nykyään valitaan!?

Yleensä jollakin muulla tavalla kuin oppilaitten valitsemana. Se on aina huono tapa, olipa valitsijan paras pelaaja tai se, joka jäisi aina viimeiseksi. Jälkimmäistä kokeilin joskus opettajana ollessa. Silloin kävi niin, että valitsijaksi päässyt valitsi joukkueeseensa kavereitaan ymmärtämättä vähääkään pelitaidoista. Sillä tavalla muodostui kaikkein epätasaisimmat joukkueet, kun toinen osasi valita ensimmäisenä sellaisen hyvän pelaajan, jonka kanssa saivat valituksi parhaat.