Oletko koskaan ajautunut pettämään vahingossa vain siinä hetkessä elämällä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Älä höpötä. Seksin harrastaminen ei ikinä missään tilanteessa tapahdu vahingossa. Pelkästään siihen, että päästään riisumisvaiheessen tarvitaan jo kymmeniä tietoisia päätököksiä. Vahingossa ei kukaan mene toisen huoneeseen eikä ne vaatteet vahingossa putoa pois päältä jne. "

Lainaukset eivät taaskaan toimi.

Sinä ajattelet tässä nyt vähän turhan yksioikoisesti. Kyse ei tuossa ole mistään yksinkertaisesta nopeasti alkaneesta baaripettämisestä, vaan paljon hitaammin ja huomaamattomammin kehittyneestä tilanteesta, joka kehittyy pettämiseksi niin hitaasti, että ei ole mitään helposti määriteltävää kohtaa, jossa yhtäkkiä päätettiin pettää puolisoa.

Kuvittelepa vaikkapa, että sinun on lähetetty kauan kotoa puoleksi vuodeksi tai vuodeksi ulkomaille työkomennukselle. Olet paikassa, josta kotiin matkustami

Jos et edes tiedä, missä vaiheessa tilanne menee pettämiseksi, suosittelen ettet edes juttele yhdellekään naiselle. Ei noin heikoilla tunnetaidoilla saa aikaan kuin vahinkoa, jos on yhteydessä toisten ihmisten kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei missään nimessä. En koskaan ole "ajautunut" vieraan ihmisen kanssa mihinkään. Ei vaikka olisi kuinka mukava ihminen. En halua edes kätellä ketään. Rakastelu on sitä mitä tehdään rakastetun kanssa.

Ajattelet asiaa taas aivan liian lyhyellä aikavälillä ympäristössä, jossa sinulla on mahdollisuus viettää aikaa myös puolisosi kanssa.

Olisiko tilanne toinen, jos puolisosi ei ole paikalla ja käytännössä et voi välttää jatkuvia kohtaamisia samojen ihmisten kanssa?

Miksi se olisi toinen? Onko sinulla aina pakottava tarve panna kaikkia, joiden kanssa vietät aikaa ilman puolisoasi? Jos kyllä, mene hoitoon. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ne tilanteet vaan vie mennessään. Se, että päätyy toisen henkilön kanssa vällyjen väliin, vaatii jo aika monta harha-askelta. Ensimmäinen askel on se, että ylipäätään viettää aikaa vieraan naisen tai miehen kanssa, joka ei ole oma kumppani. Toinen askel on se, että jatkaa ajan viettämistä ja flirttailua toisen kanssa, vaikka tietää sen olevan väärin. Kolmas on se, että tietoisesti päättää olla toisen kanssa kahdestaan jossakin tilassa, jossa pettäminen mahdollistuu konkreettisesti. Monesti näissä on vielä mukana humalatila, joka sekin on tietoinen päätös. Toisin sanoen, aika monta väärää päätöstä pitää tehdä pettääkseen puolisoaan.

Sopivissa oloissa nuo voivat kaikki toteutua enemmän tai vähemmän omasta tahdosta riippumatta. Jos olet kuukausien komennuksella laivalla, syrjäisellä tutkimusasemalla tai

Ei tuollaisessa työssä ole pakko olla. Jos työpaikalla on jatkuva riski pettämiselle, niin ainakin itse vaihtaisin työpaikkaa tai olen vaikka työttömänä mieluummin. Parisuhde menee mulla aina työn edelle. Se on ihan omaa tyhmyyttä, jos valitsee tuollaisen työn.

Tuossahan on kyse siitä, että et etukäteen ymmärtänyt, että työssä joudut tilanteeseen, jossa on pettämisriski. Eihän riskiä ole, jos olet aivan varma siitä, että et ikinä missään tilanteessa voisi pettää puolisoasi. Eihän silloin ole mikään ongelma lähteä merille, lähteä tutkimusmatkoille tai ylipäätään töihin, joissa joutuu pitkille työkomennuksille. Et ehkä arvannut, että työnantajasi haluaa sinut vuodeksi ulkomaille hankkimaan kokemusta ja pesti on ylenemisen edellytys ja puolisosi ei halua lähteä mukaan, koska hänen uransa kärsisi tai teillä ei ole varaa siihen, että puolisosi lähtisi mukaan. Ja sitten kun joudut tuohon tilanteeseen, huomaankin, että asiat eivät menekään niin kuin olet aina kuvitellut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei missään nimessä. En koskaan ole "ajautunut" vieraan ihmisen kanssa mihinkään. Ei vaikka olisi kuinka mukava ihminen. En halua edes kätellä ketään. Rakastelu on sitä mitä tehdään rakastetun kanssa.

Ajattelet asiaa taas aivan liian lyhyellä aikavälillä ympäristössä, jossa sinulla on mahdollisuus viettää aikaa myös puolisosi kanssa.

Olisiko tilanne toinen, jos puolisosi ei ole paikalla ja käytännössä et voi välttää jatkuvia kohtaamisia samojen ihmisten kanssa?

Mitä höpiset? Käytännössä kaikki aikuiset ihmiset ovat päivittäin 6-12 tuntia tekemisissä samojen ihmisten kanssa. Silti läheskään kaikille ei tule tarvetta pettää puolisoa. Itse olen työssä, jossa istun työparini kanssa samassa autossa 12 tunnin vuoron yhteen soittoon. Ikinä ei ole käynyt edes mielessä, että alkaisin paneskella parini kanssa. Töissä ollaan töissä, ei panemassa. 

t. eri

Hakeuduin suhteeseen ihan tarkoituksella. Ei ollut todellakaan vahinko vaan pitkän  suunnittelun tulos. Se yllätti, kuinka nopeasti asiat tapahtuivat.

Et ehkä arvannut, että työnantajasi haluaa sinut vuodeksi ulkomaille hankkimaan kokemusta ja pesti on ylenemisen edellytys ja puolisosi ei halua lähteä mukaan, koska hänen uransa kärsisi tai teillä ei ole varaa siihen, että puolisosi lähtisi mukaan. Ja sitten kun joudut tuohon tilanteeseen, huomaankin, että asiat eivät menekään niin kuin olet aina kuvitellut. 

///

Vaikka eivät menisi niin kuin olet kuvitellut, olet silti ihan itse tehnyt sen valinnan, että annat asioiden edetä pettämiseen saakka. Olisit voinut myös valita toisin. Mitään vahinkoa ei tuossa tapahdu, vaan sinä päätät tietoisesti antaa tilanteen kehittyä sänkyyn asti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ne tilanteet vaan vie mennessään. Se, että päätyy toisen henkilön kanssa vällyjen väliin, vaatii jo aika monta harha-askelta. Ensimmäinen askel on se, että ylipäätään viettää aikaa vieraan naisen tai miehen kanssa, joka ei ole oma kumppani. Toinen askel on se, että jatkaa ajan viettämistä ja flirttailua toisen kanssa, vaikka tietää sen olevan väärin. Kolmas on se, että tietoisesti päättää olla toisen kanssa kahdestaan jossakin tilassa, jossa pettäminen mahdollistuu konkreettisesti. Monesti näissä on vielä mukana humalatila, joka sekin on tietoinen päätös. Toisin sanoen, aika monta väärää päätöstä pitää tehdä pettääkseen puolisoaan.

Sopivissa oloissa nuo voivat kaikki toteutua enemmän tai vähemmän omasta tahdosta riippumatta. Jos olet kuukausien komennuksella laivalla, syrjäisellä tutkimusasemalla tai

Olen ollut 25 vuotta laivahommissa siten, että olen 3 viikkoa merillä ja 2 viikkoa maissa. Ikinä ei ole käynyt pienessä mielessäkään pettää puolisoani. Miksi ihmeessä niin tekisin? 

Kaikissa laivahommissa ei noudateta tuollaista rytmiä. Tuollaisia työaikajärjestelyjä on yleisesti esim. Itämeren liikenteessä, mutta merenkulkualalla on myös tehtäviä, joissa ollaan kerrallaan töissä jopa 4-6 kk. Esim. tutkimusalusten matkat voivat kestää kuukausia, eikä miehistöä välttämättä voida vaihtaa matkan aikana (ei tutkijoita eikä laivan miehistöä).

Vierailija kirjoitti:

delleenkään ei ole tarkoitus pettää, mutta se kiva työkaveri onkin huomaamatta muuttunut puolisoa tärkeämmäksi ja sitten tulee se päivä, kun puoliso, jota ei olla nähty kuukausiin, unohtuu.

Jos noin pääsee käymään, se puoliso ei ole sinulle ikinä merkinnyt yhtään mitään. Ei kukaan oikeasti toista rakastava unohda puolisoaan vaikka olisi erossa pidemmänkin pätkän. Sinulla on nyt vain tarve selittää mustaa valkoiseksi ja yrität vääntää asiat päälaelleen. Olen itsekin ollut reissuhommissa, joten tiedän  tasan tarkkaan, että se puoliso ei minnekään unohtu ellei tietoisesti tee asioita sen eteen. 

Monille, ehkä suurimmalle osalle tuo ei olekaan mikään ongelma, mutta isoon määrään ihmisiä mahtuu aina myös aika erikoisia tapauksia. Ehkä suhteen puolisoon kuviteltiin olevan vakaammalla pohjalla kuin se oikeasti oli. Ehkä matkalla löytyikin ihminen, jonka kanssa suhde oikeasti on parempi kuin puolison kanssa. Ei niin usein käy, mutta joskus kyllä.

Kaikissa laivahommissa ei noudateta tuollaista rytmiä. Tuollaisia työaikajärjestelyjä on yleisesti esim. Itämeren liikenteessä, mutta merenkulkualalla on myös tehtäviä, joissa ollaan kerrallaan töissä jopa 4-6 kk. Esim. tutkimusalusten matkat voivat kestää kuukausia, eikä miehistöä välttämättä voida vaihtaa matkan aikana (ei tutkijoita eikä laivan miehistöä).

///

Niin? Sekö mielestäsi oikeuttaa pettämisen, jos työmatka kestää 3 viikon sijaan 3 kuukautta? Vai mitä yrität todistella?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on hyvä parisuhde, niin kyllä sitä pystyy kieltäytymään pettämisestä, vaikka joskus kiusaus oliskin.

Eipä pidä paikkaansa. Osa ihmisistä nauttii sek sistä niin paljon, ettei pettäminen ole mielestään väärin. Parisuhde voi olla loistava ja silti petetään koska sek si. 

Miksi sitoutua toiseen ihmiseen, jos haluaa kuitenkin elää irtosuhteissa? En ymmärrä tätä logiikkaa.

Osa meistä haluaa syödä ja säästää kakun. Lisäksi osalle seksi ei ole pyhä riitti, joka väärin harjoitettuna tuhoaa elämiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on hyvä parisuhde, niin kyllä sitä pystyy kieltäytymään pettämisestä, vaikka joskus kiusaus oliskin.

Eipä pidä paikkaansa. Osa ihmisistä nauttii sek sistä niin paljon, ettei pettäminen ole mielestään väärin. Parisuhde voi olla loistava ja silti petetään koska sek si. 

Miksi sitoutua toiseen ihmiseen, jos haluaa kuitenkin elää irtosuhteissa? En ymmärrä tätä logiikkaa.

Osa meistä haluaa syödä ja säästää kakun. Lisäksi osalle seksi ei ole pyhä riitti, joka väärin harjoitettuna tuhoaa elämiä.

No sellaisten on sitten syytä pariutua kaltaistensa kanssa, me toisinajattelevat kun emme halua puoliskoa, joka naiskentelee kenen kanssa sattuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vahingossa ei petetä, kyllä se on ihan päätös sillä hetkellä tehty.

No ei nyt tarvi saivarrella. Tiedät kyllä pointin, jos et ihan ameeba ole.

Pointti on tiedossa, mutta vahingossa se ei pahdu. Se on täysin oma valinta antaako sen tilanteen viedä vai ei. 

Mutta ameeboilla on ehkä tapana keksiä tuollaisia tekosyitä.

Minusta pettäminen on pettämistä vasta silloin jos etukäteen suunnittelee sen tai tarkoituksellisesti hakeutuu tilanteisiin, joissa kumppani voisi löytyä.  

Te saivartelette tuolla "vahingossa" -sanalla vaikka kaikki tietää mitä aloittaja tarkoittaa.

Ehkä paremmin muotoiltu aloitus olisi "oletteko parisuhteessa olevana päätyneet harrastamaan seksiä vieraan kanssa vaikka ei olisi ollut tarkoitus"?

Ole juhlissa, kaikki juo alkoholia, siinä vähän tanssia, ja suunnitelmatonta silmäpeliä hilpeällä mielellä. Siitä sitten ajautuu harrastamaan seksiä. Onko tuo vahinko, ei, mutta suunnittelematon ja juuri siihen tilanteeseen ja hetkeen sopivaa. 

Vierailija kirjoitti:

Kaikissa laivahommissa ei noudateta tuollaista rytmiä. Tuollaisia työaikajärjestelyjä on yleisesti esim. Itämeren liikenteessä, mutta merenkulkualalla on myös tehtäviä, joissa ollaan kerrallaan töissä jopa 4-6 kk. Esim. tutkimusalusten matkat voivat kestää kuukausia, eikä miehistöä välttämättä voida vaihtaa matkan aikana (ei tutkijoita eikä laivan miehistöä).

///

Niin? Sekö mielestäsi oikeuttaa pettämisen, jos työmatka kestää 3 viikon sijaan 3 kuukautta? Vai mitä yrität todistella?

Ei kai tässä mistään oikeuttamisesta ole kyse, vaan siitä, voiko olla tilanteita, joissa pettämistilanne kehittyy vähitellen niin, että tuleva pettäjä ei huomaa tilanteen kehitystä. Väärinhän pettäminen tuollaisessakin tilanteessa on, mutta en pidä mahdottomana, että sopivissa oloissa pettämistilanne voi syntyä niin huomaamatta, että pettäjä huomaa menneensä liian pitkälle vasta jälkeen päin.

Ei siis ole kyse siitä, onko teko oikein vain väärin, vaan siitä, miten tilanne syntyi ja kehittyi. Kuvitellaan nyt vaikkapa pariskunta nainen n. 30 v. lupaava tutkija ja mies samanikäinen yrittäjä. Pari on ollut yhdessä useita vuosia, mutta heillä on selviä eroja vaikkapa arvomaailmassa. Pariskunnan naiselle tarjotaan mahdollisuutta osallistua puolen vuoden mittaiselle tutkimusmatkalle, jossa majoitutaan pienelle tutkimusasemalle syrjäisellä saarella, jonne ei ole säännöllistä liikennettä ja tietoliikenneyhteydetkin ovat epävarmoja. Retkikuntaan kuuluu kymmenen jäsentä eri maista. Yksi muista retkikunnan jäsenistä on suunnilleen samanikäinen mies, erittäin pätevä alallaan ja muutenkin fiksu ja miellyttävä. Nainen ja mies ovat yleensä työpari eli he tekevät pitkiä työpäiviä yhdessä. Onko aivan mahdotonta kuvitella, että he ystävystyvät, juttelevat paljon myös muista kuin työasioista ja vähän kerrassaan heidän välilleen syntyy tunteita ja suhde, jota päätetään jatkaa myös tutkimusretken jälkeen. Tuo on ilmiselvää pettämistä, mutta tuloksena on vanhan suhteen katkeaminen ja uuden syntyminen, eikä mikään yhden yön pettäminen. Syntyikö pettämistilanne tarkoituksella vai ajauduttiinko siihen osittain siksi, että naisella ja uudella kumppanilla on paljon enemmän yhteistä kuin naisella ja vanhalla kumppanilla? Muuttaisiko tulkintaa jotenkin se, että matkan aikana nainen ja mies eivät harrasta seksiä, mutta heti matkan jälkeen nainen ilmoittaa kotona olleelle puolisolleen eroavansa. Kummassakin tapauksessa vanha suhde päättyy ja uusi alkaa.

En tiedä, onko tuollaista tapahtunut, mutta luultavasti on, koska ihmiset ovat sellaisia kuin ovat. Minun mielestäni pettämiseen voi ajautua vahingossa, jos olosuhteet ovat sopivat. Suhde vanhaan puolisoon voi sopivissa oloissa hiipua huomaamatta ja uusi suhde syventyä niin paljon, että kun tulee varsinaisen fyysisen pettämisen aika, ei  enää ole mitään pettämispäätöstä tehtävänä, koska vanha suhde on katkennut ja uusi alkanut. Pettämistähän tuo silti on. Ei siis ole kyse mistään matkan aikaisesta romanssista, jonka jälkeen palataan kotiin kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei missään nimessä. En koskaan ole "ajautunut" vieraan ihmisen kanssa mihinkään. Ei vaikka olisi kuinka mukava ihminen. En halua edes kätellä ketään. Rakastelu on sitä mitä tehdään rakastetun kanssa.

Ajattelet asiaa taas aivan liian lyhyellä aikavälillä ympäristössä, jossa sinulla on mahdollisuus viettää aikaa myös puolisosi kanssa.

Olisiko tilanne toinen, jos puolisosi ei ole paikalla ja käytännössä et voi välttää jatkuvia kohtaamisia samojen ihmisten kanssa?

Miksi se olisi toinen? Onko sinulla aina pakottava tarve panna kaikkia, joiden kanssa vietät aikaa ilman puolisoasi? Jos kyllä, mene hoitoon. 

On vähän eri asia puhua normaalielämästä, jossa puoliso on samalla paikkakunnalla ja jonka luokse palataan joka ilta kuin poikkeuksellisesta tilanteesta, jossa ollaan kuukausia aivan eri puolella maailmaa kuin puoliso, eikä voida tavata ollenkaan poissaolon aikana ja muutkin yhteysmuodot voivat olla vain rajallisesti käytössä (esimerkiksi siksi, että yhteyskapasiteetti on rajallista ja se pitää jakaa monen muun kanssa).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei missään nimessä. En koskaan ole "ajautunut" vieraan ihmisen kanssa mihinkään. Ei vaikka olisi kuinka mukava ihminen. En halua edes kätellä ketään. Rakastelu on sitä mitä tehdään rakastetun kanssa.

Ajattelet asiaa taas aivan liian lyhyellä aikavälillä ympäristössä, jossa sinulla on mahdollisuus viettää aikaa myös puolisosi kanssa.

Olisiko tilanne toinen, jos puolisosi ei ole paikalla ja käytännössä et voi välttää jatkuvia kohtaamisia samojen ihmisten kanssa?

Mitä höpiset? Käytännössä kaikki aikuiset ihmiset ovat päivittäin 6-12 tuntia tekemisissä samojen ihmisten kanssa. Silti läheskään kaikille ei tule tarvetta pettää puolisoa. Itse olen työssä, jossa istun työparini kanssa samassa autossa 12 tunnin vuoron yhteen soittoon. Ikinä ei ole käynyt edes mielessä, että alkaisi paneskella parini kanssa. Töissä ollaan töissä, ei panemassa. 

Sinä puhut normaalista työstä, jossa palataan kotiin vuoron päätteeksi eli ero perheestä kestää tunteja tai muutamia päiviä. Minä taas puhun tilanteista, joissa ollaan kuukausikaupalla yhdessä niiden työkavereiden kanssa sekä työssä että vapaa-ajalla, eikä omaa perhettä ja muita ystäviä (tai edes muita ryhmän ulkopuolisia) voida tavata kuukausiin. Harva ihminen on ollut tuollaisissa oloissa, joten aika vaikea kenenkään on sanoa varmasti, miten toimisi noissa oloissa.

Mitä arvelette - onko tässä tapahtunut pettäminen ja luottamuksen menettäminen?

Kahden naisen loukku. Miten pitäisi ratkaista? Miehellä on tapetilla kaksi naista. Toinen on raskaana ja hänen pitäisi tehdä vammaisabortti josta ei osaa päättää ja jota on vaikea edes ajatella. Tulee joku riita johon mies soittaa jonkun toisen naisen paikalle muka joksikin 'uhkaukseksi'. Mikä uhkaus ja uhkaus mistä? (Jos sinä et minusta välitä niin jollekin toiselle kelpaan???) Naisen tiedot olivat miehen puhelinkirjassa. Naiselle selviää että toinen nainen on raskaana, mutta 'jää ympyröihin' pyörimään ja pariskunnan suhteessa tapahtuu vielä pahoinpitelykin raskausaikana ja abortti tehdään. Sitten mies on 'maanalla' viitisen kuukautta, mutta ilmestyy sitten kosimaan ja saa rukkaset. Kuluu jotain viitisen vuotta niin mies menee tuon paikalle soitetun naisen kanssa naimisiin ja perustaa perheen. Mitä tämmöisestä pitäisi ajatella - tuleeko jotain ajatuksia mieleen? Tämmöisiä ihmissuhdesotkujako ihmisillä oikeasti on?

 

Vierailija kirjoitti:

Minusta pettäminen on pettämistä vasta silloin jos etukäteen suunnittelee sen tai tarkoituksellisesti hakeutuu tilanteisiin, joissa kumppani voisi löytyä.  

No mutta kun sitä seksiä ei voi vahingossa harrastaa, ei niin mitenkään. Sitä on täällä jo loputtomasti jankattu, mutta jankkaan edelleen: seksin harrastaminen on aina tietoinen päätös. Ihan riippumatta siitä, oletko etsimällä etsinyt panokunppanin, vai törmännyt häneen sattumalta. Kun ne housut pysyy kyllä jalassa, jos ei niitä riisu. Jos siis olette kuitenkin ihmisiä, eikä eläimiä..