Lue keskustelun säännöt.
Kertokaas, miten tekoäly korvaa koodarin?
25.08.2025 |
Kyllähän se koodinpätkän kirjoittaa kun pyytää, mutta pitää pyytää todella tarkasti yksityiskohdat selittäen ja sitten vielä korjata käsin ja testata. Koodi ei mitenkään edes yksin toimi, vaan pitää yhdistää koko siihen järjestelmään mihin se halutaan liittää. Toimimiseen vaikuttaa millaisilla parametreilla sitä ajetaan, onko sillä pääsyä tarvittavaan dataan jne
Vähän sama kuin moottorisaha korvaisi sahan ja metsurin. Ei edes Ponssen metsätyökone tee hommia itsekseen, mutta tehostaa hommaa kyllä paljon
Kommentit (34)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä uskaltaisi käyttää tekoälyn tekemää koodia tarkistamatta sitä itse ensin. Ja siihen tarkistamiseen menisi luultavasti enemmän aikaa verrattuna siihen että tekisin itse alusta loppuun.
Kyllä se itse tehtykin pitää tarkistaa ja testata. Tekoäly antaa lähtöpisteen, jota muokata. Ei tarvitse tyhjästä lähteä.
Itse tehdyn suunnilleen tietää, koskapa on itse tehnyt. Koneen tekemä koodi pitää ensin opetella ja jokainen koodari tietää miten hankalaa on perehtyä toisen käsialaan.
Oikeastaan pahin seikka tekoälyn käytössä on, että korjaus- tai paranteluvaiheessa se pystyy sössimään asiat todella irrallisten asioiden osalta. Ja näiden virheiden metsästämiseen palaa aikaa ja rahaa. Oikea ihminen ei koskaan tekisi näin tarkoituksella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se nyt kokonaan voikaan korvata, mutta uskoisin että tulevaisuudessa (ja jo nyt jossain määrin) tekoäly suorittaa rutiininomaiset toiminnot ja ongelmanratkaisut, kun koodarin tehtäväksi jää enemmän suunnittelu, ylläpito ja testaus.
Katso Julia McCoyn Tube-kanavalta. Hän on AI-asiantuntija ja on tehnyt mm. työpaikka-aiheista monia videoita.
Talouslehti Business Insider laati listan ammateista, joita tekoäly uhkaa eniten. Ykkösenä oli tällä listalla teknologia-ala (koodaajat, ohjelmistoinsinöörit, data-analyytikot). Iltasanomat teki aiheesta jutun:
https://www.is.fi/digitoday/art-2000009375323.html
Nuohan nyt sanovat ihan mitä vaan jotta saavat rahat sijoittajilta tietokonekeskustensa rakentamiseen. Tuossa kilpajuoksussa on kysymys siitä että kuka ensimmäisenä saa ihmistä älykkäämmän tekoälyn kehitettyä. Tätä pidetään vedenjakajana, että on se yksi kenellä se on ja sitten on ne muut luuserit, ihan niinkuin ne muutkin eivät lopulta saisi vastaavaa kehitettyä. Mitä koodaamiseen tulee, mielestäni nykyisiäkään tekoälyjä ei enimmäkseen osata käyttää vastaavalla ammattitaidolla kuin tavanomaisia työkaluja. Puuseppä ihan tasan tarkkaan tietää mitä ja miten pitää milläkin työkalulla työstää, vastaavaa petiittiä ei näiden kanssa vielä ole, vaan rapataan menemään ja toivotaan että jokin toimii. Kunhan opitaan kunnolla ja laajennetaan osaaminen tekoäly agentteihin joilla on koneoppimiskyky, niin nähdään ennalta arvaamattoman nopeaa kehittymistä koska tuollainen viritys pystyy ajamaan valtavan määrän simulaatioita löytääkseen parhaiten toimivia ratkaisuja. Tästä on käytännön esimerkkejä jo olemassa sotilaspuolelta. Jenkit ovat onnistuneet kouluttamaan tekoälyn lentämään fyysistä hävittäjää ihmistä paremmin, ensin valtava määrä simulaatioita ja lopulta oikean koneen puikkoihin.
Ainakin ChatGPT on mainio apu yksittäisen algoritmin, syntaksin ym. yksinkertaisen ratkaisun selvittämiseen. Huomattavasti nopeampaa kuin googlettaminen.
ihan lähitulevaisuudessa tekoäly ei taida kuitenkaan koodaria korvata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä uskaltaisi käyttää tekoälyn tekemää koodia tarkistamatta sitä itse ensin. Ja siihen tarkistamiseen menisi luultavasti enemmän aikaa verrattuna siihen että tekisin itse alusta loppuun.
Kyllä se itse tehtykin pitää tarkistaa ja testata. Tekoäly antaa lähtöpisteen, jota muokata. Ei tarvitse tyhjästä lähteä.
Itse tehdyn suunnilleen tietää, koskapa on itse tehnyt. Koneen tekemä koodi pitää ensin opetella ja jokainen koodari tietää miten hankalaa on perehtyä toisen käsialaan.
Oikeastaan pahin seikka tekoälyn käytössä on, että korjaus- tai paranteluvaiheessa se pystyy sössimään asiat todella irrallisten asioiden osalta. Ja näiden virheiden metsästämiseen palaa aikaa ja rahaa. Oikea ihminen ei
No jaa, dokumentoimaton muutos päivässä pitää leivässä.
Tekoäly vaikuttaa koodaukseen ja laadunvarmistukseen niin, että koulun penkiltä valmistuneille on entistä vähemmän töitä. Tekoälyä ohjaamaan ja kontrolloimaan tarvitaan nimenomaan kokeneita IT-ammattilaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käytä niitä parempia agentteja. Ne kyllä osaa jo koko softan vääntää. Ei siinä ihmisellä ole kustannusten ja aikataulun suhteen mitään jakoa.
Oikeastaan...
Jos ajatellaan, että halutaan tekoälyn tuottavan ihmisen kirjoittaman kuvauksen pohjalta halutun lopputuloksen, niin prosessin pitää olla (riittävän) deterministinen ja annetun kuvauksen (riittävän) yksiselitteinen. Joku yleiskielinen vähän sinnepäin hutaisu ei riitä vaan tarvitaan ehkä jonkinlainen formaalimpi notaatio.
Sitten voisikin seuraavaksi kysyä, että miten tämä periaatteellisella tasolla eroaa periteisemmästä ohjelmoinnista esim. jollain korkean tason kielellä ja miten generatiivisen AI:n rooli olisi tässä merkittävästi erilainen kuin kääntäjän? Tai toisaalta miksi ei suoraan käytetä korkean tason luotettavia kieliä ja niiden kääntäjiä (sekä riittävän fiksua kehitysympäristöä reaaliaikaisella koodin tulkinnalla)?
Taidan itse ainakin jatkaa Scala-taitojen hiomista yhä paremmiksi, OCaml:n opettelua - ja ehkä jatkossa Haskelliin tutusminenkin voisi olla edessä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysyin teköälyltä
Miten tekoäly voi "korvata" koodaria tai osan hänen työstään:
1. Automaattinen koodin generointi
Tekoäly (kuten minä tai GitHub Copilot) voi kirjoittaa:
funktioita, komponentteja, testejä
yksinkertaisia ohjelmia tai skriptejä
Koodari toimii enemmän ohjaajana ja tarkistajana kuin mekaanisena kirjoittajana.
2. Refaktorointi ja dokumentointi
Tekoäly osaa selittää koodia, lisätä kommentteja, nimetä muuttujia järkevämmin, jne.
Tämä nopeuttaa kehitystä ja ylläpitoa.
3. Testien generointi
AI voi generoida yksikkö- ja integraatiotestit automaattisesti.
Vähemmän aikaa tylsien testien naputtamiseen käsin.
4. Bugin metsästys ja korjaaminen
Tekoäly voi ehdottaa, mistä virhe johtuu ja miten sen voi korjata.
Debuggaus nopeutuu mutta kriittinen ajattelu on silti tärkeää.
🧠 Mitä tekoäly EI vielä tee hyvin:
Suunnittelu ja arkkitehtuuri
Hyvän ohjelmiston rakenne vaatii ihmisen ymmärrystä, kokemusta ja kommunikointia asiakkaiden kanssa.
Kommunikointi sidosryhmien kanssa
Koodari toimii usein sillanrakentajana käyttäjien, bisneksen ja tekniikan välillä.
Monimutkaisten järjestelmien hahmottaminen
Pitkän aikavälin ylläpito, optimointi ja turvallisuus edellyttävät syvempää ymmärrystä.
🧩 Tekoälyn vaikutus koodarin työhön:
AsiaEnnenNyt (tekoälyn kanssa)
Koodin kirjoitusManuaalistaPuoliautomaattista
DebuggausHidas, käsipelilläNopeampi AI-avulla
DokumentointiTyölästäGeneroitu tekoälyllä
Roolin painopisteTekniikkaSuunnittelu, valvonta, integraatio
Korvaako tekoäly koodarit kokonaan?
Ei todennäköisesti. Mutta:
Junior-tason roolit voivat vähentyä, jos peruskoodaus automatisoituu.
Arvo siirtyy yhä enemmän:
ongelmanratkaisuun
kommunikaatioon
tuotteen ymmärtämiseen
eettiseen harkintaan
💡 Yhteenveto:
Tekoäly ei korvaa koodaria, vaan muuttaa roolin painopistettä. Tulevaisuuden koodari on enemmän:
suunnittelija
integraattori
ongelmanratkaisija
tiimipelaaja
kuin pelkkä rivikoodin kirjoittaja.
Jos haluat, voin kertoa millaisia taitoja kannattaa nyt kehittää, jotta pärjää tekoälyn muovaamassa IT-alassa.
https://www.helpnetsecurity.com/2025/08/07/create-ai-code-security-risk…
AI can write your code, but nearly half of it may be insecure
While GenAI excels at producing functional code, it introduces security vulnerabilities in 45 percent of cases, according to Veracodes 2025 GenAI Code Security Report, which analyzed code produced by over 100 LLMs across 80 real-world coding tasks.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Googlen Gemini ei ainakaan uhkaa kenenkään työpaikkaa. Siellä on ilmennyt niin huonoa suomea kuin ymmärtämättömyyttäkin.
Itse käytän chatgpt:tä yksinkertaiseen peliohjelmoitiin kuten .lua ja python-kieliin. Niissä se on todella lyömätön.
Lisäksi se ymmärtää hyvin rajapinnat kun asiasta kysyn. Tosin eräässä pelissä hakkasin viikon ajan päätä seinään kunnes erään toisen ongelman yhteydessä huomasin että olin tehnyt viikon ajan turhaa työtä ja jutellut chatgpt:n kanssa.
Itse tehdyn suunnilleen tietää, koskapa on itse tehnyt. Koneen tekemä koodi pitää ensin opetella ja jokainen koodari tietää miten hankalaa on perehtyä toisen käsialaan.