Ostoslista lapsen muuttaessa pois kotoa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos talopesula niin pyykkikori tms. niiden pyykkien kuskailuun.

 

Lue aloitus.

Luin.

Jos on talopesula, siellä voi sekä pestä että KUIVATTAA lakanat ja pyyhkeet. Ei tarvitse ripustella ovien päälle jne.

Mun pyykit varastettiin. Se oli karmea tunne kun huomasin, että kaikki oli viety. //eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapseni täyttää 12 vuotta talvella ja ajattelin nyt jo ruveta keräämään hänelle astioita hiljalleen. Muutin itse pois kotoa nuorena, enkä saanut mukaani kuin sänkyni. Äiti itki ja valitti kuinka kehtaan muuttaa pois. Apua ei herunut. Tahdon todella tehdä toisin oman lapseni kohdalla.

En kyllä keräisi astioita, koska nuoret haluavat yleensä itse päättää millaisia haluavat. Maku muuttuu usein eikä 12-vuotias tiedä vielä mitä myöhemmin haluaa. Nuoren lähtiessä kotoa voi ostaa tai antaa mukaan muutaman välttämättömän astian alkuun. 

Voi kerätä jotain sellaista ajatonta perusastiaa, jolla pääsee alkuun ennen kuin on varaa ostaa ne, joita siinä vaiheessa haluaa. Omat lapseni valitsivat mummon perintöastioita mukaansa, ja vieläkin vuosikymmen myöhemmin on kaapissa joitakin teemamukeja, joiden pohjassa on kynsilakkamerkki muistona lapsen asuntola-ajasta. Ei he enää niitä lakanoita ottaneet, joita olivat toivoneet joululahjaksi 10-vuotiaina.

Anna lapsen itse hankkia kaikki tarvittava äläkä hössötä vieressä. Tavaroita ehtii kyllä hankkia pikkuhiljaa muuton jälkeenkin.

Vierailija kirjoitti:

Lapseni täyttää 12 vuotta talvella ja ajattelin nyt jo ruveta keräämään hänelle astioita hiljalleen. Muutin itse pois kotoa nuorena, enkä saanut mukaani kuin sänkyni. Äiti itki ja valitti kuinka kehtaan muuttaa pois. Apua ei herunut. Tahdon todella tehdä toisin oman lapseni kohdalla.

Älä ala keräilemään. Mun äitini toimi samoin, enkä pitänyt niistä astioista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse kiinnitin huomiota siihen, että muuttaa kaksioon. En niinkään siihen, mitä tavaroita sinne vie.

Ja siinä on mikä ongelma? Itse haki ja sai asuntonsa näytössä käytyään, ja maksaa vuokransa.

Ap

Ei mikään, ihmetyttää vain miten opiskelijalla on varaa maksaa vuokraa kaksiosta, kun itsellä ihan vakituisessa työssä olevana yksin asuvana ei olisi varaa kaksion vuokraan. Toki sijainnistahan se on kiinni. 

Mistä päättelit, että olisi (enää) opiskelija? Tai opiskelija jolla ei työtä?

Tämä ketju olisi oiva tutkimuskohde jollekulle siitä kuinka ihminen voi katkeroitua omien kokemustensa kautta ja läpileikkaus myös yhdestä perisynnistä nimeltä kateus.

Joillakin on mahdollisuus auttaa ja tukea kotoa pois muuttavaa lastaan, se, että se aiheuttaa kenessäkään mitään negatiivista reaktiota/tunnetta on oikeasti patologista, toki luonnollista ihmispsyykeen tietäen, mutta patologista silti.

Ja surullisinta on se, että kys kommentoijilla on todnäk omiakin lapsia sijaiskärsijöinä vanhempansa luonnevikaisuuden vuoksi.

Tosi hyvä, että vanhemmat tukevat kotoa lähtevää nuorta, mutta muistakaa, että se kämppä on sen nuoren. Minun äitini touhusi ja päsmäröi niinkuin omaansa olisi laittamassa.

Aikoinaan en sitä niin tiedostanut, mutta jälkikäteen on katkeroittanut se, ettei omat vanhemmat juuri avustaneet alkuun. Opiskeluajan vuokrassa kyllä autettiin, kun siihen aikaan vanhempien tulot vaikuttivat vielä täysikäiselläkin. Muutoissa joskus autettiin. Mutta mitään ei asuntoon ostettu eikä autettu tekemään siitä kotia. En saanut mitään alkurahaa hankintoihin tai edes kunnollisia huonekaluja. Kotoa sain viedä jotain tarpeetonta vanhaa, mutta siinä se. Kavereilla oli asunnot viimeisen päälle samaan aikaan. Ymmärtäisin, jos meillä olisi ollut rahasta tiukkaa, mutta ei ollut. Ei vain kiinnostanut auttaa tai sitten se oli jokin outo periaate. 

Itse olen toiminut toisin, vaikkei rahaa ole paljonkaan. Silti olen auttanut ehkä liikaakin ja pitänyt huolen, että jälkikasvulla on asunnossa kaikki tarpeellinen, sellainenkin mikä ei ole hienoa ja kiinnostavaa, mutta tarpeellista ja turvallisuutta lisäävää, kuten ensiapuvälineet, flunssalääkkeet, palovaroittimet, sammutuspeite, työkalut, taskulamppu, vesikanisteri jne. Ei minulla ollut koskaan mitään tuollaisia eikä kukaan edes sanonut, että pitäisi olla. Onneksi mitään ei sattunut. Ekasta palkasta ostin pölynimurin ja kahvinkeittimen, edes niitä ei ollut vuosiin. Kyseinen imuri on muuten nykyään lapsellani. Ehkä olen mennyt vähän liiankin pitkälle, kun olen hommannut mätsäävät verhot, tyynyt, matot ym. mutta ainakin olen pyrkinyt varmistamaan hyvän alun ja sen tunteen, että edelleen välitetään.

Välittävä vanhempi osallistuu, tukee, auttaa ja mahdollistaa asioita lapselleen, myös sille joka muuttaa kotoa pois ja aloittelee omaa itsenäistä tietään maailmassa. 

Tai sitten voi olla vanhempi joka tuuppaisee jälkikasvunsa ovesta ulos todeten, että mene ja kipunoi, ei muuta.

Voi vain miettiä kumpaa vanhempaa se lapsi joskus tällä palstalla kritisoi katkerana.

Vierailija kirjoitti:

On se kiva nähdä, että on näitä curling-mammoja vielä olemassa. Itse jouduin hommaamaan täytteet kämppäni kun omilleni muutin.

Niin jouduin minäkin. Juuri siksi halusin auttaa omaa lastani, kun hän muutti kotoa pois. Miksi pistää vahinko kiertämään?

En ymmärrä astioiden keräilyä ellei lapsi itse toivo. Lapsen muuttaessa mentiin ostoksille. Lapsi osti, minä maksoin. Kaikki oli mieluista. 

Näemmä puuttuu oma elämä ja itsenäisyys, jos äitykkä vieläkin teki ostoslistan.

Turvalukko tai -ketju, palovaroitin ja sammutin.

Viherkasvi tai kukka. Oppii pitämään huolta jostain (esim. vanhemmaksi tuloa ajatellen) ja kuulemma vaikuttaa positiivisesti mieleen muutenkin yksin asuessa, kun on jotain, mitä hoitaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse kiinnitin huomiota siihen, että muuttaa kaksioon. En niinkään siihen, mitä tavaroita sinne vie.

Muuttaa kaksioon lasitetulla parvekkeella. Vanhemmat kai maksaa lystin? Vois kai se nuori jotakin itsekin hankkia? 

Joo, kyllä munkin tyttö muutti isoon kaksioon lasitetulla parvekkeella aloittaessaan opinnot yliopistossa. Hän maksaa ihan itse vuokransa. Ai millä? Rahoilla joita on säästänyt lapsesta asti ja pistänyt poikimaan rahastoissa sekä kesätöissä hankkimilla tuloilla. 

Miksi haluat viedä/ottaa lapseltasi  pois itsenäistymisen ja oman pesän rakentamisen ilon  ja onnistumisen riemun. 

Miksi et luota lapseesi?  Vaan mieluummin kyselet tietoja jostakin keskustelupalstalta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapseni täyttää 12 vuotta talvella ja ajattelin nyt jo ruveta keräämään hänelle astioita hiljalleen. Muutin itse pois kotoa nuorena, enkä saanut mukaani kuin sänkyni. Äiti itki ja valitti kuinka kehtaan muuttaa pois. Apua ei herunut. Tahdon todella tehdä toisin oman lapseni kohdalla.

En kyllä keräisi astioita, koska nuoret haluavat yleensä itse päättää millaisia haluavat. Maku muuttuu usein eikä 12-vuotias tiedä vielä mitä myöhemmin haluaa. Nuoren lähtiessä kotoa voi ostaa tai antaa mukaan muutaman välttämättömän astian alkuun. 

Voi kerätä jotain sellaista ajatonta perusastiaa, jolla pääsee alkuun ennen kuin on varaa ostaa ne, joita siinä vaiheessa haluaa. Omat lapseni valitsivat mummon perintöastioita mukaansa, ja vieläkin vuosikymmen myöhemmin on kaapissa joitakin teemamukeja, joiden po

Miten nuori voi asua jossakin taloyhtiössä/okt:ssa, jos ei osaa edes astioita valita/ostaa? 

Voi vain kuvitella, miten koettelee naapureiden hermoja, kun noin avuton. Osaako viedä edes roskia tai pestä lattiakaivoa. 

Tässä taas jokaisen taloyhtiön asukkaiden pahinpainajainen, kun mamma höösää aikuisen lapsen asumisessa. 

Varmaan sama tilanne koulussa tai työpaikalla ja nuori katsoo vain sivusta. 

Vierailija kirjoitti:

Välittävä vanhempi osallistuu, tukee, auttaa ja mahdollistaa asioita lapselleen, myös sille joka muuttaa kotoa pois ja aloittelee omaa itsenäistä tietään maailmassa. 

Tai sitten voi olla vanhempi joka tuuppaisee jälkikasvunsa ovesta ulos todeten, että mene ja kipunoi, ei muuta.

Voi vain miettiä kumpaa vanhempaa se lapsi joskus tällä palstalla kritisoi katkerana.

Näin mammoja tosiaan riittää, jotka "tukevat ", kun äiti varaa ajan jopa ehkäisyneuvolaan ja kyselee nuoren puolesta ja änkeää lääkärin huoneeseen, täysiikäisen lapsensa kanssa ja joskus on tarvittu jopa vartijoita, kun kukaan ei ole saanut suun vuoroa, kun mamma elää elämäänsä lapsen kautta.  Ja toinen terrorismi kohde on koulu ja työpaikka. Ei hetken rauhaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Airfryer on näppärä ruoanlaittoon yhdelle.

Yllättävän monessa asunnossa on jo kiertoilma uuni.

 

Airfryer kuluttaa huomattavasti vähemmän sähköä kuin perinteinen uuni, koska se on pienempi ja kypsentää ruoan nopeammin keskitetyn lämmön avulla. Uunin esilämmitys voi kuluttaa jopa enemmän sähköä kuin airfryerin koko paistokerta, ja airfryerin lyhyt kypsennysaika vähentää kokonaiskulutusta. Airfryer on energiatehokas valinta erityisesti pienille annoksille ja nopeaan ruoanvalmistukseen.

 

Airfryer vie tilaa keittiön tasolla. Lisäksi nämä uudet kiertoilmauunit ja induktioliedet eivät vie paljon sähköä. 

Kuinkahan monella eka kämpässä on nuo mainitut? Omalle pojalle ostin airfyerin ja perustyökalut mitä kotona tarvitaan,kotoa sai liinavaatteet astiat ja muut tarpeelliset näin aluksi. Ja tottakai omasta huoneestaan sängyn,telkkarin,tietsikan.