Miksi lopetit aikoinasi marjastamisen ja siennestyksen?
Kommentit (41)
Nyt alkoi syksy ja mustikat ylikypsiä. Sieniä tai puolukoita ei ole kerättäväksi asti.
Auto joutui romuttomalle eikä vara ostaa uutta saati pitää autoa. Ei ketään jonka kyydissä pääsisi, metsiin kuitenkin matkaa ja terveydellisiä rajoitteita niin ettei pyörälläkään voi mennä. Harmi!
Pitäisi varmaan aloittaa tuo harrastus, että sen voi lopettaa. Marjoja, en juurikaan syö ja sieniä en ainakaan.
Marjastin aiemmin sukumökin luona. Kun mökille menosta tuli liian vaikeaa sukulaisen takia, niin marjastaminen väheni reilusti. Nykyään marjastan torilla. Puolukoita vielä pitäisi saada pakkaseen.
Sieniä en juuri syö, niin en kerääkään. Viime kesänä olin siskon perheen kanssa sienimetsällä ja löysin yllättävän paljon sieniä
Vierailija kirjoitti:
Sienestäminen loppui Tsernobyliin.
Olisi tässä lähimetsä, mistä saisi mustikat ja kantarellit, mutta siellä on niin paljon punkkeja, että tänä vuonna en ole viitsinyt edes mennä..
Mökillä marjastin ja sienestin vielä kolme, neljä vuotta sitten, mutta enää en metsään lähtisi ilman koiraa. Karhut, sudet ja ilvekset nähtynä riistakameroissa tontin eri kulmissa. Varsinkin karhuja kulkee meidän metsätietä pitkin loppukesästä. Ja sudet vei kylältä kaksi koiraa tarhauksesta. Siksi.
Marjoja ei tule syötyä, niin ei viitsi kerätäkään. Kanttarelleja ja tatteja haen pariin ruokaan helposta paikasta.
Lapsena piti perheen kanssa mennä marjaan. Joskus opiskeluaikoina ajattelin huvikseni hakea piirakkatarpeet metsästä. Juuri ja juuri polvet ja selkä kestivät sen mukillisen verran kykkimistä mättäillä. Sen jälkeen olen vain ostanut torilta mustikat. Puolukkaa ja sieniä en syö. Puolukka on hapanta, sienet imevät maailmasta kaiken paskan. Käyn kyllä päivittäin metsässä koiran kanssa kävelylenkillä ja saatan sen verran kumartua, että napsin mustikan sieltä ja täältä suoraan suuhun, mutta mitään marjastamista en tee. Yksi syy on hyttyset ja hirvikärpäset, en voi sietää niitä.
Äitini maksoi aikoinaan 10 markkaa litralta mustikoista. Rahan ahneena tuli lapsena kökittyä mustikassa. Hyvä tienesti oli silloin. Enään en edes syö mustikoita ja sieniä en edes tunne, saati että edes söisin niitä.
Koirat söivät mustikat siitä mistä keräsin, enkä uskalla yksin mennä metsään marjastamaan, joten se on jäänyt. Sienien poimimisen lopetin, kun monen vuoden sienisaaliita rupesi löytymään pakkasesta syömättöminä. Sienisoosi ei ole hyvää ilman kuohukermaa enkä viitsi jatkuvasti syödä niin epäterveellistä ruokaa.
Suppilovahveroita käytän jonkun verran kuivattuna, käyn keräämässä noin kolmen vuoden satsin yhdellä reissulla ja kuivatan kuivurissa. Käytän niitä mausteena antamaan umamin makua eli ripottelen pieneksi murskattuna hieman ruuan joukkoon. Tänä vuonna en hae niitäkään, kun entisiä on vielä jäljellä, taitaa olla jo neljä vuotta, kun viimeksi kävin sienessä hakemassa supparit. Kuivattuna säilyy hyvin.
En ole edes aloittanut.
M59