Lue keskustelun säännöt.
Olen yksinäinen
22.08.2025 |
Sairastin pahan burnoutin jokunen aika sitten ja nyt hiljalleen alan toipua siitä. Burnoutista toipuessa ihmissuhteet kärsivät, eikä minulla ole enää juuri yhtään ystäviä jäljellä. Ymmärrän hyvin, että mielenkiinto menee herkästi kun itse en ollut aloitteellinen tai innokas mihinkään pitkään aikaan, mutta nyt on musertavaa kun kukaan ei enää halua eikä ehdi näkemään ikinä. Usein ajattelen, että olisi vain kannattanut silloin jo päättää päivänsä. Mikään ei tunnu niin pahalta kuin täysi yksinäisyys.
Kaipaan vanhoja ystäviäni, yhteistä tekemistä ja keskusteluja. Enää minulla ei taida ollakaan ystäviä ja uusia on tässä iässä hankala enää saada. Kumppaniakaan ei ole. Olen etääntynyt kaikista entisistä tutuistani enkä enää edes tiedä, mihin suuntaan alkaisin elämääni rakentaa. Elämässä ei ole enää oikein mitään muuta iloa kuin ruoka ja tupakka. Muita samassa tilanteessa? Miten kestätte yksinäisyyttä?
Kommentit (39)
Vierailija kirjoitti:
Onhan tämä raadollista ja surullista. Hieman olen pettynytkin, että ystävänäni pitämät ihmiset jättävät heti, kun väsyn ja tarvitsen lepoa. Itse olen ollut rinnalla läpi erojen ja masennuksen. Ehkäpä minulla ei sitten ole ollut oikeita ystäviä.
Ap
Hyvin ymmärrettävää. Ja tuota tapahtuu monelle, minullekin. Vuosikausia jatkuneet ystävyydet katkeaa, kun elämässä tulee suuri kriisi tai ihan vaan joku yhdistävä asia, kuten harrastus tai työ päättyy.
Se aina yllättää, kuinka pysymättömiä merkittävätkin ihmissuhteet voi olla. Myönnän kyllä itsekin olevani huono pitämään tiuhaan yhteyttä ihmisiin, kenen kanssa ei enää ole noita säännöllisiä arjen kosketuspintoja. Se usein harmittaakin, etäännyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tämä raadollista ja surullista. Hieman olen pettynytkin, että ystävänäni pitämät ihmiset jättävät heti, kun väsyn ja tarvitsen lepoa. Itse olen ollut rinnalla läpi erojen ja masennuksen. Ehkäpä minulla ei sitten ole ollut oikeita ystäviä.
Ap
Hyvin ymmärrettävää. Ja tuota tapahtuu monelle, minullekin. Vuosikausia jatkuneet ystävyydet katkeaa, kun elämässä tulee suuri kriisi tai ihan vaan joku yhdistävä asia, kuten harrastus tai työ päättyy.
Se aina yllättää, kuinka pysymättömiä merkittävätkin ihmissuhteet voi olla. Myönnän kyllä itsekin olevani huono pitämään tiuhaan yhteyttä ihmisiin, kenen kanssa ei enää ole noita säännöllisiä arjen kosketuspintoja. Se usein harmittaakin, etäännyn.
Sepä se. Näin nuorena vielä usein käy niin, että ystävyyssuhteet päättyvät kun joku lähtee vaikkapa vaihtoon tai toiselle paikkakunnalle opiskelemaan. Sellaista sydänystävää kaipaisin. Olin jo lapsena todella yksinäinen, yksi kaveri oli eskarista kakkosluokalle asti ja hänen muutettua pois sain seuraavan kerran kavereita vasta lukion loppupuolella. En ole oikein ikinä esimerkiksi kyläillyt kenenkään luona enkä tehnyt mitään muitakaan "kaveriaktiviteetteja". Nyt sellainen ehkä onkin jo vähän lapsellista, mutta olisi mukava saada joskus esimerkiksi lenkkiseuraa tai käydä kahvilla jonkun kanssa, kuten aiemminkin ystävien kanssa silloin tällöin tein. Käytettiin vaikka porukalla jonkun koiraa lenkillä tms. Kovin suuria siis en edes toivo, ihan vain silloin tällöin jotain seuraa arki-iltoihin. SPR ystävätoimintaa olen myös miettinyt, jos sieltä saisi jonkun. Tai ehkä mieluummin itse vapaaehtoiseksi, niin tutustuisi laajemmin porukkaan..
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ap, toivon sinulle kaikkea hyvää syksyysi.
Kiitos, kuin myös!
Olen luonteeltani ehkä hieman kuivakan tai huumorintajuttoman oloinen alkuun, enkä ole mikään hirveän ilmeikäs. Luulen, että moni kokee seurassani olonsa alkuun jotenkin epämukavaksi koska en luontaisesti osaa esimerkiksi hymyillä. Kärsin siis "resting bitch facesta", vaikka oikeasti nauttisinkin seurasta ja olisi kiva fiilis. Naamalleenhan ei kukaan mitään mahda, mutta arvelen tämän ominaisuuden olevan yksi juurisyy ihmissuhdeongelmilleni. Annan nihkeän ensivaikutelman.
Ap
Tänne saa muutkin tulla jakamaan kokemuksiaan ja voidaan jakaa yhdessä ideoita yksinäisyyden lievittämiseen :')
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä ei tuo lainaus taaskaan toimi.. Itsekin olen ollut koulussa yksinäinen ja kiusattu, varmasti osin vaikean perhetaustan takia. Tiedostan että siitä on itselleni jäänyt jonkinlainen oletus ja kaava, että menen uuteen porukkaan aina ulkopuolisena.
Olen varuillani, en usko ihmisten hyvyyteen ja väsyn nopeasti. Ei kovin otollinen lähtökohta ystävyyden löytymiselle. Joskus on minulle sanottukin, että enkö halua olla tekemisissä. Se herätti huomaamaan, että oma epävarmuus voi näyttäytyä muille torjuvana.
Ehkä terapiasta olisi apua. Jos siihen olisi aikaa, rahaa ja resursseja. Työelämä kuormittaa kovasti minunlaistani traumapesäkettä.
Niin ja monet ihmiset todella eivät ole hyviä. On kateutta, kyräilyä, kaikenlaista tunnemoskaa aikuiset kaataakin toistensa päälle. Tätä olen päässyt töissä todistamaan läheltä, kun olen sellainen neutraali henkilö siellä. Minun läsnäollessa voidaan puhua muista todella ikäviä, kun tiedetään että keskityn työhön, enkä juorua mitään eteenpäin.
Onneksi on hyviäkin ihmisiä, kenellä on selvästi tahtotila ymmärtää muita ja kyky käsitellä se oma tunnemoska omana. Voi olla väsynyt tai ärsyyntynyt kohdistamatta sitä muihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ollaan niin rikkaita, että jokaisella on varaa asua omassa ainakin pienessa asunnossa, niin väkisinhän siinä yksinäistyy.
Köyhissä maissa ja Suomessakin ennen koko perhe isovanhempineen saattoi asua ainakin maalla samassa talossa tai mökissä, ei ollut yksinäistä.
Mulla ainakin kävi niin, että korona-aikaan ei enää tavattu useinkaan ystäviä ja tuttavia ja sukulaisia ja lopulta siihen tottui, ja puhelutkin harvenivat.
Oikeastaan ainoastaan sukulaisten kanssa on jonkinlaista yhtydenpitoa vielä.
Olen kyllä alkanut tottua omaan hyvään seuraani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voe helevettiläinen. Minäki kaipaan jotaki kaveria, jonka kans tehdä jotain. Tktokkiin oon tehny videoita, mutta ei siellä taho saada näkyvyyttä. Vai oonko vaan tylsä penteles. Lähtekää johonki toiselle kanavalle, kyllä sitä seuraa löytyy. Mie haluaisin tehä pölhöjä videoita, mutta tsrttis ideoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En mitenkään vähättele kokemaasi, mutta on myös meitä, joilla ei ole koskaan ollutkaan ystäviä. Niin voisitko jotenkin yrittää ottaa yhteyttä niihin ystäviisi ja yrittää selittää, että sinulla on ollut tosi vaikeaa ja halaisit palata takaisin yhteyksiin?
Hyvää Syntymäpäivää sinulle yksinäinen!
Osta huomenna itsellesi kukkia ja keitä kahvit. Ota korttitarpeet esille ja leikkaa liimaa itsellesi kortti.
Mitä tulee tuohon, ettei tule otettua yhteyttä kehenkään ainakaan soittamalla niin olen totuttanut itseni taas lähettämään kortteja ystäville, joita vähän kaipaan.
Kiitosviesti yleensä tulee, sekin piristää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen luonteeltani ehkä hieman kuivakan tai huumorintajuttoman oloinen alkuun, enkä ole mikään hirveän ilmeikäs. Luulen, että moni kokee seurassani olonsa alkuun jotenkin epämukavaksi koska en luontaisesti osaa esimerkiksi hymyillä. Kärsin siis "resting bitch facesta", vaikka oikeasti nauttisinkin seurasta ja olisi kiva fiilis. Naamalleenhan ei kukaan mitään mahda, mutta arvelen tämän ominaisuuden olevan yksi juurisyy ihmissuhdeongelmilleni. Annan nihkeän ensivaikutelman.
Ap
Oih olet juuri semmoinen unelmatyyppi, joka on haaste saada luottamaan ja vielä mahtavampaa saada kunnolla nauramaan.
Tätä ei ehkä saa sanoa mutta olen saanut terapiasta apua yksinäisyyteen ainakin vähän. On yksi ihminen, jonka kanssa voi puhua. Kyllähän tämä maksaa mutta mielelläni maksan.
Vielä huonommin menee niillä, jotka kokevat oikeudeksseen poistaa kaikki asialliset keskutelut monille tärkeistä asioista, koska voivat,
Ryyppää kunnolla,huikkaa vaan loppuelämän ajan..helpottaa..hakeudu baariporukoihin..
Vierailija kirjoitti:
Ryyppää kunnolla,huikkaa vaan loppuelämän ajan..helpottaa..hakeudu baariporukoihin..
En juo alkoholia enkä kaipaa mitään ryyppyporukoita. En ole yhtään "bilettäjätyyppiä". Minua kiinnostaa luonnossa liikkuminen ja esimerkiksi lemmikit.
Ap
Ap, toivon sinulle kaikkea hyvää syksyysi.