miksi jotkut naiset eivät voi mennä ruokakauppaan lasten kanssa ilman että mies mukana?

haluavat tulla mukaan, olla perheensä kanssa senkin ajan??

Kolmen lapsen kanssa tilanne kaupassa oli loppujen lopuksi se, että kaikki halusivat omat pikkukärryt, joiden kanssa sitten juoksivat kuka minnekin, törmäilivät muihin asiakkaisiin ja keräsivät kärryt täyteen tavaraa jota ei todellakaan ollut ostoslistalla...

Ei ollut sillä kertaa kivaa kellään siellä kaupassa...

Kai tämä sitten on laiskuutta, mutta olkoon. Ei kai kotitöistä tarvitse nauttia ollakseen hyvä ihminen. Meillä kotityöt tehdään, mutta hampaat irvessä:) Jos jotenkin voidaan niitä helpottaa, niin varmasti helpotetaan. Ollaan jopa harkittu siivoojan käyttöä silloin tällöin. Ja kumpikin osallistutaan kotitöihin yhtä lailla. Ei ole minulta avuttomuutta, että mieheni tekee yhtä paljon kuin minä, vaan se on itsestäänselvyys, että kotityöt kuuluu molemmille.

ja jos en olisi vaimona mukana- mies toisi kilon appelsiineja-

niinkin on käynyt-

4 h perhe siis...

Mä ainakin otan kaupassa käynnin ihan rauhassa, enkä kiireellä. Viikon ostokset tehdään kerralla ja yleensä niin, että meen ajankuluksi (oon kotiäiti) tuttavan kanssa kävellen kauppaan, hoidetaan rauhassa ostokset ja mies tulee meidät kaupasta noutamaan suoraan töistä tultuaan! Vilkkaat lapset mullakin, mut osaavat käyttäytyä ja kun ei hätäisesti mennä niin eivät stresaannukkaan!

Toisinaan käyn yksin tuttavan kanssa ja mies lasten kanssa kotona tai jompikumpi menee vaikka yhden lapsen kanssa kauppaan. Usein käydään ihan koko perheen voiminkin tai mies menee lapsien kanssa.



Lapset 4v ja 2v kolmas kohta tulollaan.

minä käyn lapsen kans rattailla kaupsassa päivällä kun mies on töissä ja olen viimeisilläni raskaana, eikä ole ollenkaan hankalaa. elämästähän saa just niin hankalan ku haluaa!!

Lapsia on 4, ikähaarukalla 2v-9v, eikä oikeasti huvita niitä ottaa yleensä mukaan. Joskus otan nuorimman mukaan, koska se viihtyy hyvin kärryssä, mutta muuten asiat hoituu paljon reippaammin kun pääsee ihan itsekseen. Miestä en ota ikinä mukaan...



Toisaalta minulle se on myös tavallaan näitä kivoja " omaa aikaa " juttuja, kun töiden, opiskelun ja perheen yhteensovittaminen jättää äärimmäisen vähän aikaa vaan omalle olemiselle.

Miksi ihmeessä pitäisi? Olen ihan ulalla mitä ap ajaa takaa? Jos jonkun asian voi tehdä helposti ja mukavasti, mikse sitä sitten tee niin? Ja totta kai vaimolla on oikeus nauttia miehestään ja miehellä vaimostaan. Ei kyse ole siitä, ettenkö selviä ilman miestäni. Totta kai selviän. Mutta kun minulla kerran on mies, joka haluaa nostella painavat kassit autoon ja ylipäätään haluaa käydä kanssani koko perheen voimin kaupassa - niin totta kai onnellisella mielellä olen samaa mieltä. Ei ole tullut mieleenkään, että joku tuijottelee perhettämme ja ihmettelee " avuttomuuttani" ja kenties säälii miestäni, jonka toive itseasiassa on, että käymme yhdessä kaupassa.

siis sellainen pätijä, ei voi mennä kauppaan ilman miestä ettei kukaan vaan luulisi ettei hänellä ole miestä. Meillä jätän mukulat iskän hoiteisiin ja lähden yksin kerran viikossa isoon markettiin. Jos jollekin lapsista täytyy ostaa jotain, mikä vaatii sovituksen, lähtee koko rimppala mukaan.

On todella vaikeaa käydä ilman apua kaupassa, mutta valitettavasti niinkin pitää tehdä, koska toinen on välillä muualla komennushommissa.

Koska mulla ei ole ajokorttia ja asutaan maalla. Että silleen

Olen liian laiska menemään lasten kanssa kauppaan ilman miestä. Mulla on 2 lasta, toinen alle vuoden ja toinen alle kaksi vuotta. On liian työlästä yksin, jos jommallekummalle tai kummallekin tulee nälkä tai kakat, en viitsi raahautua yksin kaikkien niiden kamojen kanssa syöttämään tai pesulle. Mies on kassinkantajana tai apurina hyvä olla mukana, kun asiat voi niinkin järjestää, että mies lähtee mukaan.

Siis: ainakin mulla on syynä LAISKUUS JA MUKAVUUDENHALU.

Ja muuten en saisi ostoksia kotiin, rattailla pitäis tehdä monta keikkaa. Ja meille siitä on tullut tapa, mä kerään ruokia, mies ja lapset katselee muuta ja pyörivät ihan muualla.



Tapa sopii meille, haittaako sua oikeesti noin paljon??

Kaupassa ei ole kaksosten kärryjä ja kaksien kärryjen työntäminen yksi on " vähän" hankalaa. Kelpaako selitykseksi?

Yleensä yksin mutta joskus lapsen kanssa ja joskus saatan minäkin lähteä mukaan. Inhottava yleistys ja olettamus, että naisten ikään kuin pitäisi käydä kaupassa.

Ensinnäkin mulla menis hermot näiden vilkkaiden lasten kanssa kaupassa. Puolet ostoksista jäis tekemättä kun pitäis juosta muksujen perässä. Toiseksi ostetaan viikon ruuat kerralla joten kantoapu (kassit ja muksut autoon ja autosta pois) on enemmän kuin tervetullutta. Kolmanneksi mies maksaa ostokset. Ja neljänneksi jos pistän miehen kauppaa ostoslistan kanssa niin osa ostoksista unohtuu ja osa on jotain ihan muuta kuin listalla on. Että eiköhän tässä ole ihan tarpeeksi syitä siihen miksi käymme kaupassa koko perheen voimin :)

Äsken erittäin hyviä esimerkkejä kaupassa. " äiti...äiti...ÄITI!!!!!!!!!!!!!" " Äiti saadaaks me Mikon kaa Kinderit? No höh, miksei??" Äidillä meni kaikki energia siihen, että tavasi ääneen eri jugurttien hintoja...

Lasten perässä ei tarvitse juosta ympäri kauppaa, jos lapset ovat tottuneet siihen, että kun ollaan kaupassa käyttäydytään nätisti (kuten monessa muussakin paikassa).



Jos tekosyynä on se, että mies maksaa, niin eikö olisi helppoa joko a) miehen laittaa ruokarahaa tilille b) maksaa visalla, jonka mies sitten maksaa c) yhteistili, johon kummallakin on oikeus.



Aivan eri asia on se, jos ihmiset olisivat kommentoineet, että on KIVA tehdä arkisiakin asioita yhdessä! Me teemme lasten kanssa päivisin ostokset (aamulla kun ei ole ruuhkia) noin kerran viikossa (vaunuihin mahtuu valtavat määrät tavaraa) ja sitten viikonloppuna voimme mennä yhdessä stressittömästi hoitamaan asioita perheen kanssa jos niin haluamme. Yleensä emme kuitenkaan mielellämme mene yhdessä kauppaan koska siinä tärveltyy kaikkien aika vaan tehdään sitten jotain kivaa yhdessä.

Miksi jotkut naiset on aina siellä huudattamassa lapsiaan yksinään ja tukkimassa käytävät?

Se käy joka ehtii.