Lue keskustelun säännöt.
miksi jotkut naiset eivät voi mennä ruokakauppaan lasten kanssa ilman että mies mukana?
05.04.2007 |
tuntuu että jotkut ovat niiiin avuttomia ilman miestä, ei osaa sitä eikä tätä, ei voi noin tehdä eikä tuota jne. Kai nyt voi mennä lähes joka paikkaan jos lapset ovat hyvin kasvatettuja ja tietää että he eivät ulvo siellä kuin susi tai ryömii lattialla kun joku hullu. Itse olen jopa 6 lasten kanssa tehnyt viikonloppuostokset ilman kaaosta. Nykyään enää vain 1 yleensä mukana, ja onhan se HELPPOA (mutta kuka on sanonut että sen pitäisi helppoa olla).
Kommentit (41)
on töissä. Miksei jotkut miehet kerää kaikkia mukuloita mukaan, kun lähtevät kauppaan? Eilenkin illalla mies kävi pääsiäsiruokaostoksilla kaupassa klo 20 jälkeen. Minä jäin laittamaan mukuloita nukkumaan. En minä ainakaan tieten tahtoen näiden kanssa lähde kauppaan ostoksille. Käymme nimittäin kerran viikossa kaupassa ja siinä menee tovi, kun kaikki saadaan kerättyä. Eikä se paljon kasvatuksesta ole kiinni, kuinka 0-3 vuotias käyttäytyy. Luulisi jokaisen äiti-ihmisen sen verran ymmärtävän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eli jos mies on kerrankin kotona, niin emme todellakaan lähde erikseen sinne tai tänne. Silläkään uhalla, että joku ajattelee mun olevan avuton.
paljonkin, mihin kasvatus vaikuttaa. Ihme väite!
En totta vieköön lähde hänen kanssaan enää mihinkään yksin! En, vaikka mulle maksettais. Joka kerta sama härdelli.
Ja kyllä, lapselle on laitettu rajat ja annettu rakkautta. Jossain on sitten kai tehty virhe, kun ei enää saada poikaa kuriin millään.
Joten jos lapset (eli tää poika ja vauva) on mukana kaupassa, niin silloin on myös mies. Toinen lykkää kärryjä vauvoineen ja toinen huolehtii että poika pysyy aisoissa.
Mieluiten kyllä käyn kaupassa yksin/vauvan kanssa, sillä se on mulle hermolomaa tästä kaameasta kotisirkuksesta.
Ja tätäkin kirjoittaessa olen joutunut viedä pojan jäähylle, kun hyökkäsi yhtä äkkiä mun kimppuun...
joka on tehnyt 3,5-vuotiaasta " hirviön" .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä voin ihan hyvin käydä kaupassa kaikkien kolmen lapsen kanssa ilman miestä ja usein niin teenkin kun mies on työn takia paljon poissa.
mutta mä en ymmärrä miksi pitäisi käydä jos ei ole pakko. Mä ainakin nautin siitä että voin käydä ihan yksin ja rauhassa katsella mitä itse haluan. Käyn itsekin töissä ja monesti töiden jälkeen on itse niin väsynyt että haluaa hoitaa kauppareissun yksin jotta pääsee nopeammin kotiin. Kyllä mulla ainakin menee enmmän aikaa kun kaikki kolme laittaa istumaan ensin kärryihin (2 istuu ja 1 kävelee). Sen jälkeen kaikki ostokset kassiin samalla vahtien ettei nuorin vain nouse seisomaan kärryissä. Autoon vielä kaikki kassit ja lapset turvavöihin, niin kyllä sitä aikaa hukkuu rutiineihin vaikka lapset käyttäytyisivätkin nätisti.
Mulla on auto, mun lapset on isolla ikäerolla ja osaan miettiä itsekin mitä ostan kaupasta.
Joskus kuitenkin on ihan kiva mennä tälläseen " ostoshelvettiin" koko perheen kanssa. Tai yleensä silloin ostetaan muutakin kuin ruokaa, vaatteita lähinnä, sisustustekstiilejä tai jotain tollasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos se on mukana se on kuin kolmas lapsi. Nuo kaksi oikeaa lasta menevät ihan mukavasti mukana - joskus paremmin joskus huonommin. Mutta jos mies sattuu mukaan sillä huonommalla kerralla niin se se vasta on rasittavaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saadaan molemmat sellaista ruokaa, mistä tykätään.. Toinen muistaa juttuja, joita toinen on unohtanut kirjata listaan.. Isot ostokset on helpompi kantaa kahdestaan.. Onhan niitä syitä!
Kumpikin meistä tosin on kykeneväinen käymään kaupassa itsekseenkin, ja käydäänkin pari kertaa viikossa täydentämässä maitovarastoja jne ihan ilman kaveria.
Niin, ja mun mies on herrasmies: hänen mielestään naisen työ ei ole kantaa raskaita ostoskasseja!
Että joillakin ihmisillä on sairauksia, jotka estävät esim yksin kauppaan menemisen. Paniikkihäiriö on yksi tällainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei..hyvin kyllä sujuu kaupassa käynti lasten kanssa ihan ilman miestäkin. Ja kaikki muutkin asioimiset.
Ehkä se on vaan sitä että jos on mahdollisuus käydä miehen kanssa ja kokee sen helpommaksi niin tekee.
Jos taas ei ole mahdollisuutta niin tilanteeseen sopeutuu eikä siinä edes huomaa mitään ongelmaa.
Kyllähän parisuhde tavallaan lamaannuttaa naisen ja pistää turvautumaan mieheen vähän kaikessa. (Perustuu lähinnä tuttavapiirini pariskuntiin..varmasti on poikkeuksiakin)
Mutta eihän siinä mitään pahaa ole..pääasia että perhe on onnellinen :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse laitan ruokaa huomiseksi ja jotain ruokatarvikkeita jäi puuttumaan ja mies kaappasi lapsukaiset kainaloon ja lähti noutamaan puuttuvat ainekset.
Kyllä meillä käydään kaupassa niin, että voidaan maksimoida yhdessäoloaika ja minimoida pakollisten arkirutiinien osuus. Useasti mies menee kauppaan minun laittaessani lapsia nukkumaan ja herkut käymme lasten kanssa ostamassa päivällä kotona ollessamme ja tulossa esim. harrastuksista.
töiden jälkeen kauppareissulle. Meillä on koko päivä aikaa hoitaa sekin velvollisuus. Tottakai ilman lapsia kaupassa on helpompaa, mutta ei siitä voi ottaa liikaa stressiä. Joskus lapset kiukuttelee tai on tottelemattomiakin, mutta se on vaan elämää ja yritän säilyttää omat hermoni.
Jos miehen kanssa ostosten teko on helpompaa kuin yksin, niin miksi ei voi niitä ostostentekoja ajoitaa niin, että mieskin on apuna?
En ymmärrä, mikä ihmettelyn aihe tuo nyt on.
Ja juu: meillä teen yleensä ostokset joko niin, että mies vahtii lapsia kotona tai sitten menen lasten kanssa. Mutta kieltämättä on helpompaa ostaa isot ruokamäärät, jos mies on mukana ja voimme a) hajaantua hakemaan kukin tahollaan jotakin (ja toinen lapsista toisen mukana) tai b) toinen on kärry- ja lapsivahtina ja toinen voi singahdella noutamassa tavaroita. VARSINKIN ruuhka-aikana yksin lasten kanssa tungoksessa kulkeminen on aika vaikeaa, sen verran pääkköjä lapsetta liikkuvat ovat marketeissa kärryineen.
olen hoitovapaalla eli lasten kanssa päivät kotona joten käyn lasten kanssa päivällä kaupassa niin voidaan sitten viettää illat ja viikonloput koko perheen kanssa. Mies ei nauti kaupassa käymisestä ja mielummin minäkin teen koko perheen kanssa jotain muuta kun ruokaostoksia....
Jo ennen lapsia kävimme yhdessä kaupassa, sillä halusimme olla yhdessä. Nyt lapsia on kolme, joista vanhin täytti juuri neljä. Käyn heidän kanssaan välillä kaupassa ilman miestä, mutta ei se aina herkkua ole, jos ovat väsyneitä. Ihan hyvin siinä menisi kolme vanhempaa mukulaa mukana ja heistä olisi jo jotain apuakin.
Meillä on ihan mukavaa kun käydään kaupoilla, yhdessä! Katsellaan siinä sivussa sitten kaikkea mahdollista jne. Käydään kerran viikossa isommassa kaupassa ja " kulutetaan" aikaa.... Tehdään sellaisia ostoksia joita ei ehkä tulisi yksin tehtyä.
siitä syystä että on niin paljon helpompi tehdä suuret ostokset yksin kun saa kaksin käsin kantaa kauppakasseja autoon. Nuorimmainen kun on vielä ihan vauva. Mutta kun on vähemmän ostettavaa niin käyn ihan ilokseni kaupassa kolmen lapsen kanssa. Asumme maalla ja minusta on kiva lähteä yksin kaikkien lasten kanssa kaupunkiin vaateostoksillekin. On meille kaikille mukavaa vaihtelua ja elämystä..... Ja sit päästää syömään hampurilaisiakin, kun on meille niin harvinaista " herkkua" .