Miten kiusaaminen vaikutti teihin?

"Vaalityö"...voi taivas. Piti kirjoittaa vakityö....

- Uskallan väittää, että nimenomaan on ollut vanhempieni valinta. Sillä minä olen tehnyt lasteni kanssa täysin erilaisia valintoja. Olen ottanut vastuun itsestäni ja omasta hyvinvoinnistani, omista teoistani. Kannan vastuuni. En lisääntynyt ennen kuin tiesin, etten jatka sitä samaa mitä itse lapsena koin ja jos olisin ollut koko elämäni epävarma, olisin jättänyt lisääntymättä. Kukaan ei pakota millään tavalla pahoinpitelemään ja kiduttamaan omia lapsia, se on aina tietoinen valinta. -

Lapset joko seuraavat vanhempiensa esimerkkiä tai tekevät päinvastoin. Onnittelen, jos sinä olet onnistunut jälkimmäisessä. 

Silti väitän, että eivät vanhempasi sinua olisi halunneet vahingoittaa, mutta he eivät olleet osanneet tai pystyneet tekemään muutosta. 

Sanoisin myös, että muutos vaatii huomattavasti enemmän energiaa kuin vallitsevan tilan jatkaminen. Kaikilla ei sitä energiaa ole, tai eivät ole havainneet muutoksen tarvetta ajoissa, tai saaneet apua sen tekemiseen.

Lapsen saaminen on jossain määrin kahden kauppa, ja myös se toinen osapuoli omine taustoineen vaikuttaa seuraavan sukupolven hyvinvointiin. 

Vierailija kirjoitti:

Ei mitenkään. Annoin luuvitosella palautteen keskelle naamataulua, niin loppui se vittuilu. 

 - - - -

👍

Itse jouduin odottelemaan oikeaa hetkeä, kun omalla kiusanhengellä oli melkein koko ajan kannattajansa ympärillä. Tyyppi erehtyi kuitenkin menemään kerran koulun vessaan umpiperään yksinään, jossa kävin sitten laittamassa kuulan punaiseksi kunnon litsareilla, ei tarvinnut laittaa kättä nyrkkiin kun 'mustan vyön vittuilija' ei sitten uskaltanut alkaa tappelemaan.   Mutta se häirintä loppui kuin veitsellä leikaten siihen!!



Suosittelen, jos vaan paukkuja riittää!

Vierailija kirjoitti:

- Uskallan väittää, että nimenomaan on ollut vanhempieni valinta. Sillä minä olen tehnyt lasteni kanssa täysin erilaisia valintoja. Olen ottanut vastuun itsestäni ja omasta hyvinvoinnistani, omista teoistani. Kannan vastuuni. En lisääntynyt ennen kuin tiesin, etten jatka sitä samaa mitä itse lapsena koin ja jos olisin ollut koko elämäni epävarma, olisin jättänyt lisääntymättä. Kukaan ei pakota millään tavalla pahoinpitelemään ja kiduttamaan omia lapsia, se on aina tietoinen valinta. -

Lapset joko seuraavat vanhempiensa esimerkkiä tai tekevät päinvastoin. Onnittelen, jos sinä olet onnistunut jälkimmäisessä. 

Silti väitän, että eivät vanhempasi sinua olisi halunneet vahingoittaa, mutta he eivät olleet osanneet tai pystyneet tekemään muutosta. 

Sanoisin myös, että muutos vaatii huomattavasti enemmän energiaa kuin vallitsevan tilan jatkaminen. Kaikilla ei sitä energiaa ole, tai eivät ole havainneet

Jos lukisit lastensuojelupapereitani ja nuorisopsykan papereitani, tajuaisit hyvin nopeasti, että ovat tehneet hyvinkin tietoisia valintoja. Eivät ole mitään olosuhteiden uhreja.

Tuolla logiikalla vankilat ovat täysin turhia ja Mikael Penttilääkin pitäisi vain ymmärtää. Ei hän oikeasti halua satuttaa ketään, vaan on vain olosuhteiden uhri. Samoin sarjahukuttaja, myrkkyhoitaja ja jopa Breivik. Uhreja kaikki vailla minkäänlaista tietoista tahtoa satuttaa, ovat vain yrittäneet parhaansa.

Älä viitsi.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen normaali tasapainoinen ja empaattinen ihminen mutta kiusasin kaverin kanssa ala-asteella luokan pienintä tyttöä joka oli ihan saatanan ärsyttävå kielikello ja ruikuttaja. Ansaitsi kaiken mitä sai 💪🏻

Kiusasitte toista ja kun tämä teki juuri niinkuin kuuluu, eli kertoi aikuiselle, olitte sitä mieltä että on ansainnut kiusaamisensa? 

Ette tainneet olla niitä luokkanne välkyimpiä 

Eerikan isä ja äitipuolikin yrittivät vain parhaansa. Eivät he oikeasti halunneet satuttaa Eerikaa, tyttö oli vain olosuhteiden johdosta aivan pakko kääriä muovipussiin tiara päässä ja tukahduttaa hitaasti hengettömäksi. Ovat vain halunneet tytölle kaikkea parasta ja tehneet vilpittömästi parhaansa. Sattui vain vähän hassusti, ilman että sitä olisi voinut yhtään millään tavalla odottaa. Kuka nyt voisi muka tajuta, että lapsen hengitysteiden teippaaminen kiinni voisi aiheuttaa tuollaista 🤷.

Minä uskon, että oman työttömyyden takana on se, että koulussa ja edellisessä työssä kiusattiin. Se alentaa itsetuntoa ja -luottamusta todella. Harjoittaa omakuvaa niin, ettei enää edes tiedä kuka on. Kehupa siinä sitten itseäsi...

Ajattelin pitkään olleeni koulukiusattu, mutta nyt aikuisena olen tullut tulokseen, ettei minua koskaan varsinaisesti kiusattu vaikka ystäviäni kiusattiin.  Mutta oma ujouteni, mahdollisesti diagnosoimaton mutismini, ja huono itsetuntoni oli syy miksi tunsin usein huonommuutta.  

Ja miksi minusta tuli tällainen? No varmasti oma luonteeni tukee tällaista käytöstä, mutta suurin ja todellinen kiusaajani oli isäni.  Hän latisti itsetuntoni ennen kuin se ehti koskaan syntymäänkään.  Minusta tuli varovainen, etten vain aiheuttaisi mitään naurun aihetta. Etten tekisi mitään väärää ilmettä, en tekisi virheitä enkä olisi virheellinen. 

Olen kärsinyt koko ikäni ahdistuksesta ja vainoharhaisuudesta.  Se on luonut omat ongelmansa elämään. 

Vierailija kirjoitti:

Arvatkaa kun tulin kiusatuksi täällä kolmekymppisenä moneen kertaan ja jätetty ulkopuolelle ja kaikki palautui mieleen.

Kaikki maailman vahvat ihmiset, narsistiset ihmiset, adhd ihmiset löytävät mua ja tykkävät nylkeä mua sanallisesti.

Tajusin ettei mussa ole mitään vikaa. Olen herkkä, kaunis ja todella kiva ihminen. Se vaa ärsyttää näitä vahvempia tyyppejä.

Apua, onko narsismi ja muut häiriöt muka vahvuutta, ei kannata luulla niin. :/

Haistan mulkerot jo pienistä vihjeistä, uusissa sosiaalisissa ryhmätilanteissa (työpaikat, kurssit, kavereiden kaverit jne) tiedän heti kuka on ikävä tyyppi. En tietty sano sitä ääneen mutta asettelen oman käytökseni sen mukaan.

Luultavasti myös pidän maailmaa pahana paikkana sen seuraamuksena, enkä pysty muodostamaan ihmissuhteita sellaisten kanssa jotka on eläneet suojattua elämää, vaikka olisivatkin muuten mukavia tyyppejä.

Vierailija kirjoitti:

Eerikan isä ja äitipuolikin yrittivät vain parhaansa. Eivät he oikeasti halunneet satuttaa Eerikaa, tyttö oli vain olosuhteiden johdosta aivan pakko kääriä muovipussiin tiara päässä ja tukahduttaa hitaasti hengettömäksi. Ovat vain halunneet tytölle kaikkea parasta ja tehneet vilpittömästi parhaansa. Sattui vain vähän hassusti, ilman että sitä olisi voinut yhtään millään tavalla odottaa. Kuka nyt voisi muka tajuta, että lapsen hengitysteiden teippaaminen kiinni voisi aiheuttaa tuollaista 🤷.

Mun mielestä kamalinta tuossa on ollut vielä se, että olivat tehneet tuota käärimistä jo aiemmin. Että tyttö on viettänyt öitään joko tajuttomassa tilassa tai pakokauhussa, tietäen että seuraavan yönä saa saman kohtelun.

Sisuunnutti ja sai näyttämään että pärjään paremmin. Ja ole. pärjännytkin kaikilla mittareilla!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikea sano tarkemmin. Luultavasti inhoan kaikkia tietynlaisen ulkonäön omaavia ja tietyllä tavalla puhuvia ihmisiä. 

Joo, koen jännittyneisyyttä sellaisten ihmisten kanssa, jotka muistuttavat kiusaajiani. Ja kiusaamisesta on aikaa jo yli 20 vuotta.

Pascat niillä ole mitään väliä jollei ole jotain etulyöntiasemaa, että voi konkreettisesti vaikuttaa asioihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eerikan isä ja äitipuolikin yrittivät vain parhaansa. Eivät he oikeasti halunneet satuttaa Eerikaa, tyttö oli vain olosuhteiden johdosta aivan pakko kääriä muovipussiin tiara päässä ja tukahduttaa hitaasti hengettömäksi. Ovat vain halunneet tytölle kaikkea parasta ja tehneet vilpittömästi parhaansa. Sattui vain vähän hassusti, ilman että sitä olisi voinut yhtään millään tavalla odottaa. Kuka nyt voisi muka tajuta, että lapsen hengitysteiden teippaaminen kiinni voisi aiheuttaa tuollaista 🤷.

 

Mun mielestä kamalinta tuossa on ollut vielä se, että olivat tehneet tuota käärimistä jo aiemmin. Että tyttö on viettänyt öitään joko tajuttomassa tilassa tai pakokauhussa, tietäen että seuraavan yönä saa saman kohtelun.

Jep. Mutta ei, tuossa ei ollut yhtään tilannetta tehdä mitään tietoisia valintoja. Asiat vain mystisesti ajautuivat ilta toisensa jälkeen siihen, että tyttö käärittiin jätesäkkiin. Ilman että mihinkään olisi voinut vaikuttaa. Aivan yllättäen sattui kaikki. 

Mistähän se tulee, että kaikkien pitäisi saada koko ryhmän mielenkiinto ja hyväksyntä. Ei yhtään epärealistista. Voi itkettää vähemmän, jos tästä pääsee. Laatu ennen määrää.

Tein niin kuin neuvottiin, elin elämääni ja kehitin itseäni. Olen hyväpalkkaisessa työssä ja salilla sain treenattua pituuden sekä komeuden kuntoon. Minua motivoi tähän takaisinnäyttäminen kiusaajiani kohtaan. Onnistuin viettelemään useamman heistä vaimot ja tyttöystävät sänkyyn, tämän jälkeen laitoin nimettömänä viestiä itse kiusaajalle. Eroja tuli, perheitä meni, mutta oli sen arvoista.

Jos joskus saan lapsia, olen valmis puolustamaan heitä kiusaajia vastaan myös fyysisesti. Oppi-isäni Ray Velcoron oikeaoppinen koulukiusaamisen tehokas torjunta inspiroi minua: https://www.youtube.com/watch?v=JHOGs5x90PU

"Luottamus toisiin ihmisiin oli hyvin heikoilla pitkälle aikuisuuteen. Myöhemmin menestys työelämässä ja monet kutsut tytärorganisaation puolelta mukaan haluttuihin, maailmalla ja mantereilla kuljettaneisiin projektityöryhmiin kyllä palauttivat tilanteen. Kauan siinä kyllä meni...

Mutta maailmassa on vielä oikeudenmukaisuutta (kertonut ennenkin)  

1. Pahin koulukiusaaja, todellinen hormonisonni kouluaikoina kuoli viiskymppisenä sydäriin tukevasti alkoholisoituneena.

2. Toinen samaa sakkia ja yksi pahimmista kiusaajista sotki omat ja firmansa rahat pienen paikkakunnan suurimmassa yrityksessä ja sai kenkää johtopaikalta. Päätyi kirpparikauppiaaksi ja heitti veivinsä kuuskymppisenä spurguna ulkonäollisesti. Vieläkin ihmettelen, mikä taikavoima sai lauman samanhenkisiä seuraamaan mainittua kusipäätä kouailuaikana.

3. Yksi kiusanhengistä päätyi kirkkomaalle ajettuaan hurjaa vauhtia kallioleikkaukseen. Epäilen itse aiheutetuksi muistokirjoituksen perusteella.

Yhtä kaikki, yksikään sen ajan koulukiusaajista ei menestynyt elämässään ja pahimmat päätyivät montuun elämässään epäonnistuneina ja hyvin ennenaikaisesti.

#hymynkare"

Itse olen vähän kahden vaiheilla. Olenko huono (tai vähemmän arvokas) ihminen, jos toivon pahaa kiusaajille? Tai olen iloinen, jos kuulen jotain tapahtuneen heille? En tiedä. En osaa vastata tuohon. Lähtökohtaisesti pitäisin sitä huonona asiana, mutta tunneasiat ja traumat ovat ihan oma lukunsa. Niitä ei oikein järjellä pysty käsittelemään.

Omalla kohdalla toi on tosin teoreettista. En ole ollut missään tekemisissä käytännössä yhdenkään kiusaajani kanssa sen jälkeen kun koulusta pääsin. Saattavat olla jo haudassa kaikki. Ei oikeastaan kiinnosta, mitä heille tapahtui. Lähinnä mietin, että pystynkö pitämään malttini, jos joskus tulevat jossain vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- Uskallan väittää, että nimenomaan on ollut vanhempieni valinta. Sillä minä olen tehnyt lasteni kanssa täysin erilaisia valintoja. Olen ottanut vastuun itsestäni ja omasta hyvinvoinnistani, omista teoistani. Kannan vastuuni. En lisääntynyt ennen kuin tiesin, etten jatka sitä samaa mitä itse lapsena koin ja jos olisin ollut koko elämäni epävarma, olisin jättänyt lisääntymättä. Kukaan ei pakota millään tavalla pahoinpitelemään ja kiduttamaan omia lapsia, se on aina tietoinen valinta. -

Lapset joko seuraavat vanhempiensa esimerkkiä tai tekevät päinvastoin. Onnittelen, jos sinä olet onnistunut jälkimmäisessä. 

Silti väitän, että eivät vanhempasi sinua olisi halunneet vahingoittaa, mutta he eivät olleet osanneet tai pystyneet tekemään muutosta. 

Sanoisin myös, että muutos vaatii huomattavasti enemmän energiaa kuin vallitsevan tilan jatkaminen. Kaikil

En puolusta pahoja tekoja, mutta ymmärrän, että meillä kaikilla on taustamme. Toisinaan se tausta on saanut niin peruuttamatonta tuhoa aikaan, että ainoa keino on sulkea henkilö ulos yhteiskunnasta vankilaan.

Harvoissa tapauksissa pahantekijöiden aivoissa saattaa olla rakenteellisia poikkeavuuksia, mutta ovatko ne silloinkaan synnynnäisiä? Vai muovautuneet ympäristön seurauksena?

Yritän sanoa sitä, että lapsi ei perhettään valitse. Olisiko Penttilä toisenlaisissa olosuhteissa kasvamalla voinut tulla kuuluisaksi jostain muusta kuin sarjakuristamisesta? Olivatko hänen tekonsa hänen vapaa tahtonsa, vai sittenkin onnettoman tapahtumaketjun tulosta? Mitä olisi vaadittu, että ne olisivat jääneet tekemättä?

En voinut ymmärtää miksi joku on aina kimpussa eikä kukaan tee mitään. Se laajeni ja uudet ihmiset liittyivät kiusaajan leiriin. Pian tajusin että kiusaamista pidetään omana vikanani, aikuisetkin. Siitä lähtien olen ollut paniikissa ihmisten seurassa, eikä se parane. Peli menetettiin. 

Kiusatun oletetaan oleva pyhimys joka ei kanna kaunaa tai toivo kiusaajalle kostoa. Hänen on kestettävä kaikki.

Kiusaajan taas ei edes odoteta pystyvän hillitsemään kiusaamishalujaan.