Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle! 😍
Kaipuu jatkukoon!
Muut viestit omiin ketjuihinsa, jookos.
Kommentit (31398)
Vierailija kirjoitti:
Rakkaus tekee ihmisestä mielenvikaisen, ennalta arvaamattoman, herkästi loukkaantuvan ja joskus jopa surullisen, eikä aina osaa reagoida asioihin, niin kuin olisi viisainta tai järkevintä reagoida.
Sekin on täysin inhimillistä. Olet rohkea kun kerrot näin rehellisesti. Tämänhän voisi lukea vaikka somestakin, rohkeat uskaltavat kertoa rehellisesti ja avoimesti tunteistaan ja elämästään. Rehellisyys on viisautta ja tunteminen sekä ymmärrys syventää sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulta on kysytty niin monta kertaa elämässäni että mistä vedän juttuni ja miten ihmeessä olen aina niin hyväntuulinen, avulias, jaksava ja tyytyväinen. Se on kuulkaas niin että kun on sisäisesti hyvinvoiva ja onnellinen, se näkyy myös muille. Täytyy suhtautua hyvin ja sopeutua omaan elämään.
Olin ennen samanlainen. Nyt tuntuu että on vaikeampaa. Mutta voisit olla kaivattu.. hän on selkeästi sellainen.
Vaikeudet on tehty selätettäviksi. Älä alenna itseäsi vain siksi että nyt on vaikeaa. Aikansa kutakin. On myös viisasta muistaa että kaikkina aikoina kaikki ei olekaan samanlaista, nyt on vaikeaa ja suhtautuminen ja sopeutuminen hankalaa mutta sille on jokin syy, ei tämän tarvitse olla pysyvä tilanne.
Kiitos tästä. On syy ja asiat menee eteenpäin. Pitäisi vielä vaan jaksaa että voi taas yrittää olla se positiivinen tyyppi. Just nyt jokainen voimavara pitää tsempata ja jaksaa.
Kaivattu on saanut mut jotenkin ryhdistäytymään monella tavalla. Oon jotenkin saanut itsestä enemmän irti kuin aikoihin ja saanut tehtyä asioita, jotka ovat olleet jumissa vaikka kuinka kauan. Oon siitä tosi tyytyväinen.
Vierailija kirjoitti:
Rakkaus tekee ihmisestä mielenvikaisen, ennalta arvaamattoman, herkästi loukkaantuvan ja joskus jopa surullisen, eikä aina osaa reagoida asioihin, niin kuin olisi viisainta tai järkevintä reagoida.
Onko syy rakkaus? Entä jos ollaan jotenkin ylireaktiivisia toisistamme? Kuin kaksi kissanpentua aina toistensa kimpussa tavalla ja sillä toisella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pohdi siis mihin veri vetää? Jokaisella on omat kiinnostuksen kohteet.
Ei sillä ole merkitystä. En minä voi päättää mistään muusta kuin omista asioistani.
Sitä tässä meinasinkin, voi miettiä itseään ja olla rehellinen siitä mihin veri vetää. Se on suuntamerkkejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakkaus tekee ihmisestä mielenvikaisen, ennalta arvaamattoman, herkästi loukkaantuvan ja joskus jopa surullisen, eikä aina osaa reagoida asioihin, niin kuin olisi viisainta tai järkevintä reagoida.
Sekin on täysin inhimillistä. Olet rohkea kun kerrot näin rehellisesti. Tämänhän voisi lukea vaikka somestakin, rohkeat uskaltavat kertoa rehellisesti ja avoimesti tunteistaan ja elämästään. Rehellisyys on viisautta ja tunteminen sekä ymmärrys syventää sitä.
En ole kyllä kertonut hänelle rehellisesti tunteistani. Enkä taidakaan kertoa, koska en jostain syystä kestä ajatusta siitä, etten kelpaa hänelle. Mun toiminta voi vaikuttaa pitkälti siitä syystä aika ristiriitaiselta ja välttelevältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulta on kysytty niin monta kertaa elämässäni että mistä vedän juttuni ja miten ihmeessä olen aina niin hyväntuulinen, avulias, jaksava ja tyytyväinen. Se on kuulkaas niin että kun on sisäisesti hyvinvoiva ja onnellinen, se näkyy myös muille. Täytyy suhtautua hyvin ja sopeutua omaan elämään.
Olin ennen samanlainen. Nyt tuntuu että on vaikeampaa. Mutta voisit olla kaivattu.. hän on selkeästi sellainen.
Vaikeudet on tehty selätettäviksi. Älä alenna itseäsi vain siksi että nyt on vaikeaa. Aikansa kutakin. On myös viisasta muistaa että kaikkina aikoina kaikki ei olekaan samanlaista, nyt on vaikeaa ja suhtautuminen ja sopeutuminen hankalaa mutta sille on jokin syy, ei tämän tarvitse olla pysyvä tilanne.
Kiitos tästä. On
Näin se vain on. Sinusta ei ole tullut huonompi ihminen vaan sinä vahvistut vaikeuksiesi kautta.
Vaikka olisi kuinka optimistinen, positiivinen ja onnellinen ihminen, voi silti joutua sukeltamaan vaikka tosi tosi syvälle kokemaan kamaluuksia. Aina on kuitenkin turvassa ja suojeltuna.
Vierailija kirjoitti:
Kaivattu on saanut mut jotenkin ryhdistäytymään monella tavalla. Oon jotenkin saanut itsestä enemmän irti kuin aikoihin ja saanut tehtyä asioita, jotka ovat olleet jumissa vaikka kuinka kauan. Oon siitä tosi tyytyväinen.
Itselle kävi viime vuonna ihan sama. Valtavasti voimaa jaksaa. Kun ei olla nähty se voimakin ollut pienempi. Voi kun näkisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pohdi siis mihin veri vetää? Jokaisella on omat kiinnostuksen kohteet.
Ei sillä ole merkitystä. En minä voi päättää mistään muusta kuin omista asioistani.
Sitä tässä meinasinkin, voi miettiä itseään ja olla rehellinen siitä mihin veri vetää. Se on suuntamerkkejä.
Veri vetää kaivatun suuntaan, mutta kuka sanoo, onko kaikki viettien viemää tunteet siinä kuorrutteena? No, kyllä tämä on hyvin kokonaisvaltaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakkaus tekee ihmisestä mielenvikaisen, ennalta arvaamattoman, herkästi loukkaantuvan ja joskus jopa surullisen, eikä aina osaa reagoida asioihin, niin kuin olisi viisainta tai järkevintä reagoida.
Onko syy rakkaus? Entä jos ollaan jotenkin ylireaktiivisia toisistamme? Kuin kaksi kissanpentua aina toistensa kimpussa tavalla ja sillä toisella.
Kirjoitan miehelle, mutta kyllä joo ehkä. Tai sitten se on sitä kuuluisaa yksipuolista rakkautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakkaus tekee ihmisestä mielenvikaisen, ennalta arvaamattoman, herkästi loukkaantuvan ja joskus jopa surullisen, eikä aina osaa reagoida asioihin, niin kuin olisi viisainta tai järkevintä reagoida.
Sekin on täysin inhimillistä. Olet rohkea kun kerrot näin rehellisesti. Tämänhän voisi lukea vaikka somestakin, rohkeat uskaltavat kertoa rehellisesti ja avoimesti tunteistaan ja elämästään. Rehellisyys on viisautta ja tunteminen sekä ymmärrys syventää sitä.
En ole kyllä kertonut hänelle rehellisesti tunteistani. Enkä taidakaan kertoa, koska en jostain syystä kestä ajatusta siitä, etten kelpaa hänelle. Mun toiminta voi vaikuttaa pitkälti siitä syystä aika ristiriitaiselta ja välttelevältä.
Pääasia on että olet itsellesi rehellinen, sinä kuitenkin elät itsessäsi ja itsesi kanssa ja kaikki sinussa vaikuttaa sinuun ja sinun elämääsi aina jatkossakin.
Tiedät itse sen jos kannattaa kertoa toisellekin tunteistansa.
Vierailija kirjoitti:
Kaipaan opettajaani. Kaipaan tarinoitasi, ääntäsi, nauruasi. Naiselta
Onko kyseessä mies vai naisope?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pohdi siis mihin veri vetää? Jokaisella on omat kiinnostuksen kohteet.
Ei sillä ole merkitystä. En minä voi päättää mistään muusta kuin omista asioistani.
Sitä tässä meinasinkin, voi miettiä itseään ja olla rehellinen siitä mihin veri vetää. Se on suuntamerkkejä.
Veri vetää kaivatun suuntaan, mutta kuka sanoo, onko kaikki viettien viemää tunteet siinä kuorrutteena? No, kyllä tämä on hyvin kokonaisvaltaista.
Enpäs osaakaan tähän vastata mutta sen tiedän että elämää tule elää ja kaikki mokaavat joskus kun elävät. Elämä on myös riskejä, itse täytyy punnita se miten niitä ottaa. Toisinaan on järkevää laittaa itsensä likoon ihan huolella.
Vierailija kirjoitti:
Mistä olet saanut päähäsi, ettet kelpaisi? Melkein suutun, kun kelpaat 110-prosenttisesti.
Tämä ei varmaan mulle ole, mutta ehkä se ikäero vaikuttaa eniten ja en ehkä ole ulkonäöllisesti mitä hän hakee. Luulen, että hänen tyyppiään on enemmän sellainen semi pitkä tummahko nuori nainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pöljä asia, jonka vain sinä ja minä tiedämme: Mikä oli se eräs ja tietty päivä, kun katseemme kesti ainakin kaksi sekuntia? 👀 Olisin katsonut pitempäänkin, mutta sinä käänsit silmäsi toisaalle. Jos kerrot päivän, saat pusun. Selviää sekin, haluatko pusua.
Amatöörit. Kokeilkaa 20ntä sekuntia. Ja vielä moneen otteeseen. Sen jälkeen saa miettiä tosissaan mistä on kyse, kun kyseiset tilanteet ei taivu sen selvittämiseen.
Joskus jotkut on liian nopeita jaloistaan.
Mä olen joskus miettinyt että olinko. Poistuinko liian nopeasti viimeisellä kerralla kun olin hämilläni siinä tilanteessa. Mutta samaan aikaan tuntui siltä, että hän halusi minut pois, joten 🤷.
Aina ei voi voittaa, ei edes joka kerta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos joka toinen päivä vihaa, joka toinen rakastaa, lopputulos on _____.
Mistä vois johtua?
Ei osaa enää luottaa? Jos palstasta kyse, niin ominut vääriä tai trollit sumuttaneet?
Varmasti kysyit?