Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mistä te muut akateemiset työttömät oikein etsitte töitä?
19.08.2025 |
Olen akateemisesti koulutettu, oman alan kokemustakin vuosikausia. Nyt ekaa kertaa työttömänä (yt:ssä ulos) ja ollut siis jo pidempään työtön. Kun kävi ilmi, että olen menettämässä työpaikkani, niin otin heti yhteyttä koko verkostooni ja yritin sitä kautta haarukoida uusia työmahdollisuuksia. No, se verkosto ja tutut ja puolitutut tuli siinä käytyä läpi, joten se kortti on jo katsottu. Tsemppiä sain ja monta kommenttia siitä, että kyllä me sut mielellään tänne otettas, mutta kun ei voida ottaa nyt ketään. Verkoston kautta ei siis löydy mitään enkä voi pommittaa niitä ihmisiä viesteillä uudelleen, se olisi jo häirintää. Lisäksi jo silloin kontaktoin avoimella hakemuksella kaikki alan firmat ja organisaatiot, joista ajattelin, että noin teoriassa voisi löytyä työmahdollisuuksia. Kaikista vastaus, että eivät voi tällä hetkellä palkata uusia työntekijöitä. Ja laitoin samalla kaikkiin tietämiini headhunter-firmoihin paperit sisään (niistä yksikään ei johtanut mihinkään). Eli mitä jää jäljelle? Työmarkkinatori, valtiolle.fi ja duunitori ym -sivustot, jonne tulee ilmoja vapaista työpaikoista. Katson ne joka päivä monta kertaa. Hyvin harvoin niihin tulee mitään mitä voisi hakea (eli osaamiseeni tai ammattiini jotenkin liittyvää). Kun tulee, niin alan heti räätälöimään hakemustani ja cv:täni niihin. Olen siinä niin rutinoitunut, että se on aika nopeasti tehty. Työnhakuun (eli työpaikkojen katsomiseen monta kertaa per pv) menee ehkä vartti päivässä vaikka miten yrittäisin hakea töitä. Niin harvoin tulee mitään mitä hakisi, niin hakemusten tekoon menee kuukaudessa vain jokunen tunti. Vaikka siis yritän hakea innokkaana kaikkia paikkoja, joista voisin kuvitella että edes ehkä teoriassa voisi palkata ihmisen minun taustalla ja osaamisella.
Mitä en ole tajunnut? Mistä muualta voisi hakea töitä? Olen todella turhautunut työttömyyteen. Siis todella pahasti.
Kommentit (102)
Vierailija kirjoitti:
Aikoinani listasin 50 yritystä, joihin soitin, että tulisin teille töihin. Numero 21 tärppäsi. kaikki alat on täynnä piilotyöpaikkoja.
Aikoinasi? Niin, ennen olikin. Nyt on toisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sama kokemus. On akateeminen tutkinto, hyvä tyokokemus ja nyt ensimmäistä kertaa työttömänä. Työnhaku on turhauttavaa, koska sopivia avoimia paikkoja on niin vähän. Ei niiden hakeminen mitenkään ole täysipäiväistä työtä.
Olen ehdottanut työvoimaviranomaiselle, että jos saisin opiskella yhden työllistymistäni edistävän kurssin tässä samalla aikani kuluksi avoimessa yliopistossa, mutta sitten ei katsottaisi enää työttömäksi ja menettäisin työttömyystuen. Opintotuet on jo käytetty tutkinto-opiskeluun eikä avoimeen yliopistoon saa opintotukea, joten opintotuki ei ole vaihtoehto, jos joku sitä ajattelee. Mutta jollain tässä on pakko elääkin, joten ei voi opiskellakaan mitään.
Eikö enää voi tehdä 5 op/kk ilman, että vaikuttaa työttömyysetuuteen?
Vierailija kirjoitti:
Sama kokemus. On akateeminen tutkinto, hyvä tyokokemus ja nyt ensimmäistä kertaa työttömänä. Työnhaku on turhauttavaa, koska sopivia avoimia paikkoja on niin vähän. Ei niiden hakeminen mitenkään ole täysipäiväistä työtä.
Olen ehdottanut työvoimaviranomaiselle, että jos saisin opiskella yhden työllistymistäni edistävän kurssin tässä samalla aikani kuluksi avoimessa yliopistossa, mutta sitten ei katsottaisi enää työttömäksi ja menettäisin työttömyystuen. Opintotuet on jo käytetty tutkinto-opiskeluun eikä avoimeen yliopistoon saa opintotukea, joten opintotuki ei ole vaihtoehto, jos joku sitä ajattelee. Mutta jollain tässä on pakko elääkin, joten ei voi opiskellakaan mitään.
Onko totta, että avoimen kurssi lasketaan työksi? Ei siltä ajalta saa t markkinatukea tai ansiosidonnaista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt tulee ymmärtää, että työmarkkinat ovat pääasiassa työpaikanvaihtajan markkinat kokeneiden akateemisten osalta. Työttömiä ei oikein ole vailla kukaan. Sillä avannolla rekrytoijat eivät juuri käy pilkillä etenkään näinä AI-rekryjen aikana.
On ikävä tosiasia, että monet, varsinkin jo keski-ikäisyyttä lähenevät, eivät työllisty enää koskaan muihin kuin ehkä epätyypillisiin hanttihommiin. Eivät aina edes niihin.
+ työkokeilu tai kuntouttava. Oon saanut joka ikisen työkokeilupaikan, jota oon elämässäni hakenut, oon 42- vuotias.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä pitäisi töitä hakea, kun on ammattisuoja ja Kela maksaa ansiosidonnaista? Tyhmä on se, joka ei ota, kun Kela maksaa.
Ei maksa loputtomiin, mutta jos sinä olet niin hyvässä asemassa, että saat työpaikan heti halutessasi, et kuulu tähän ketjuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen merkonomi. Näin ihan amiskoulutettuna, toki osaamistani kokoajan päivittänä ja AI-työkalujen käytön hallitsena sanon seuraavaa:
Kilpailun koventuessa yhä suurempi osa väestöstä luisuu köyhyyteen.
Noin muutenkin vakiotilanne on Pareton lain mukaan (80/20 -laki) se, että noin 20 %:a väestöstä ei pysty itsestään huolehtimaan erinäisistä syistä johtuen.
Mutta nyt ei enää riitä työhakemukset ja CV:t, vaan tarvitaan mieluiten liiketoimintasuunnitelma, joka osoittaa oman haettavan työroolin tuoton yritykselle ihan laskelmin ja järkevään liiketoimintalogiikkaan perustuen.
Ja sitten se melkein tärkein asia ymmärtää on sosiaalisten taitojen merkitys; kuka haluaa itselleen epämieluisan työkaverin?
Vierailija kirjoitti:
Itse olen merkonomi. Näin ihan amiskoulutettuna, toki osaamistani kokoajan päivittänä ja AI-työkalujen käytön hallitsena sanon seuraavaa:
Kilpailun koventuessa yhä suurempi osa väestöstä luisuu köyhyyteen.
Noin muutenkin vakiotilanne on Pareton lain mukaan (80/20 -laki) se, että noin 20 %:a väestöstä ei pysty itsestään huolehtimaan erinäisistä syistä johtuen.
Mutta nyt ei enää riitä työhakemukset ja CV:t, vaan tarvitaan mieluiten liiketoimintasuunnitelma, joka osoittaa oman haettavan työroolin tuoton yritykselle ihan laskelmin ja järkevään liiketoimintalogiikkaan perustuen.
Ja sitten se melkein tärkein asia ymmärtää on sosiaalisten taitojen merkitys; kuka haluaa itselleen epämieluisan työkaverin?
Aika monet akateemiset on opettajia, puheterapeutteja, kirjastovirkailijoita, tutkijoita, yhteiskuntatieteilijöitä, sosiaalityöntekijöitä jne. Eli työllistyvät kuntiin ja valtiolle. Ja nimenomaan työhön, joka ei tuota euroja. Miten sellaiset tekee työnhaun tueksi hakemaansa työpaikkaan jonkun liiketoimintasuunnitelman siitä, että mikä on oman työroolin tuotto organisaatiolle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aikoinani listasin 50 yritystä, joihin soitin, että tulisin teille töihin. Numero 21 tärppäsi. kaikki alat on täynnä piilotyöpaikkoja.
Se oli silloin se. Olen itse it-alalla, muutama vuosi sitten yhteydenottoja tuli siihen tahtiin ettei tarvinnut itse liikuttaa evääkään haastatteluun päästäkseen. Kun minuun otettiin yhteyttä LinkedIn profiilin perusteella joskus monta kertaa viikossakin. Nyt ovat nämä ns. kylmäsoitot täysin nollassa, jos nyt saisin kenkää niin veikkaan että hiljaista olisi työnhakurintamalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen merkonomi. Näin ihan amiskoulutettuna, toki osaamistani kokoajan päivittänä ja AI-työkalujen käytön hallitsena sanon seuraavaa:
Kilpailun koventuessa yhä suurempi osa väestöstä luisuu köyhyyteen.
Noin muutenkin vakiotilanne on Pareton lain mukaan (80/20 -laki) se, että noin 20 %:a väestöstä ei pysty itsestään huolehtimaan erinäisistä syistä johtuen.
Mutta nyt ei enää riitä työhakemukset ja CV:t, vaan tarvitaan mieluiten liiketoimintasuunnitelma, joka osoittaa oman haettavan työroolin tuoton yritykselle ihan laskelmin ja järkevään liiketoimintalogiikkaan perustuen.
Ja sitten se melkein tärkein asia ymmärtää on sosiaalisten taitojen merkitys; kuka haluaa itselleen epämieluisan työkaverin?
Aika monet akateemiset on opettajia, puheterapeutteja, kirjastovirkailijoita, tutkijoita, yhteiskuntatieteilijöitä, sosiaalityöntekijöi
Noin yleisesti työroolin tuotto muodostuu julkisella sektorilla palvelun tuottamista verotuotoista, joita voidaan jollain logiikalla odottaa muodostuvan tulevaisuudessa. Puhutaan taloustieteessä käsitteellä dynaamiset vaikutukset.
Toinen pääkomponentti tuotossa on saavutetut säästöt. Toisin tässä on usein eturistiriita työntekijöiden ja veronmaksajien välillä. Eli hyvä ratkaisu veronmaksajien kannalta voi merkitä oman työpaikan menettämistä.
Toisaalta taas, jos on, anteeksi anglismi "Growth Mindset", niin korkeasti koulutettu henkilö voi suunnitella jonkun projektin tai hankkeen julkiselle taholle ja sitten työllistyä toteuttamaan sitä. Tämä tosin taitaa olla työvoimaviranomaisten säännöissä kiellettyä, mutta joissain vanhoissa tuomarin ohjeissa taisi lukea, että se mikä ei ole oikeus, eikä kohtuus, ei voi olla lakikaan.
Lisäksi, akateemisella henkilöllä on tieteellisten metodien koulutus, niin perustelut hankkeen järkevyydestä tulisi perustaa niihin. Tähän taas anglistmi "Lingo", eli pitää pystyä samaa keiltä kuin viestin vastaanottaja, jotta viesti menisi perille. Ja se on viestin lähettäjän vastuulla, jos siis haluaa tuloksia, eli työllistyä.
Mutta julkinen sektori tosiaan toimii käytännössä varsin erilaisella logiikalla kuin liiketoiminta, enkä ole tässä parhaimmillani, mutta nämä asiat tuli mieleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt tulee ymmärtää, että työmarkkinat ovat pääasiassa työpaikanvaihtajan markkinat kokeneiden akateemisten osalta. Työttömiä ei oikein ole vailla kukaan. Sillä avannolla rekrytoijat eivät juuri käy pilkillä etenkään näinä AI-rekryjen aikana.
On ikävä tosiasia, että monet, varsinkin jo keski-ikäisyyttä lähenevät, eivät työllisty enää koskaan muihin kuin ehkä epätyypillisiin hanttihommiin. Eivät aina edes niihin.
+ työkokeilu tai kuntouttava. Oon saanut joka ikisen työkokeilupaikan, jota oon elämässäni hakenut, oon 42- vuotias.
Kyllä firmat miellellään ottavat ilmaista orjatyövoimaa. Kuka tahansa kelpaa. Täysin eri asia on sitten, kun kyseessä on osaaminen ja siitä kunnolla maksaminen. Kokeilut eivät johda mihinkään, jos koulutettua pakotetaan mitättömiin hommiin. Tämä ei ole mitään muuta kuin nöyryytystä.
Kun töitä ei ole, pitää satsata osaamisen kehittämiseen ja hakea töitä vain sen verran kuin on pakko. Muuten on kohta cv:ssä iso aukko, sinne kun ei oikein voi kirjoittaa työnhakua meriitiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt tulee ymmärtää, että työmarkkinat ovat pääasiassa työpaikanvaihtajan markkinat kokeneiden akateemisten osalta. Työttömiä ei oikein ole vailla kukaan. Sillä avannolla rekrytoijat eivät juuri käy pilkillä etenkään näinä AI-rekryjen aikana.
On ikävä tosiasia, että monet, varsinkin jo keski-ikäisyyttä lähenevät, eivät työllisty enää koskaan muihin kuin ehkä epätyypillisiin hanttihommiin. Eivät aina edes niihin.
+ työkokeilu tai kuntouttava. Oon saanut joka ikisen työkokeilupaikan, jota oon elämässäni hakenut, oon 42- vuotias.
Siitäpä vaan vapaasti. Itselleni työ on keino hankkia rahaa elämiseen, joten etsin OIKEITA, ELI PALKALLISIA TÖITÄ, enkä ilmaispaZkaa kuten työkokeilut ja kuntouttavat, joille ei pitkän asiantuntija- ja johtotehtäväuran jälkeen ole terveellä ja raittiilla miehellä edes tarvetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama kokemus. On akateeminen tutkinto, hyvä tyokokemus ja nyt ensimmäistä kertaa työttömänä. Työnhaku on turhauttavaa, koska sopivia avoimia paikkoja on niin vähän. Ei niiden hakeminen mitenkään ole täysipäiväistä työtä.
Olen ehdottanut työvoimaviranomaiselle, että jos saisin opiskella yhden työllistymistäni edistävän kurssin tässä samalla aikani kuluksi avoimessa yliopistossa, mutta sitten ei katsottaisi enää työttömäksi ja menettäisin työttömyystuen. Opintotuet on jo käytetty tutkinto-opiskeluun eikä avoimeen yliopistoon saa opintotukea, joten opintotuki ei ole vaihtoehto, jos joku sitä ajattelee. Mutta jollain tässä on pakko elääkin, joten ei voi opiskellakaan mitään.
Selvitä tuota lisää. Noita avoimen kursseja on aiemmin saanut tehdä tiettyyn opintopistemäärään saakka!
Opiskella saa harrastusmielessä alle 5 op/kk! Suuremmissa kokonaisuuksissa katsotaan vuoden keskiarvoa, jonka mukaan opintoja on alle 5 op/kk suoritettuina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama kokemus. On akateeminen tutkinto, hyvä tyokokemus ja nyt ensimmäistä kertaa työttömänä. Työnhaku on turhauttavaa, koska sopivia avoimia paikkoja on niin vähän. Ei niiden hakeminen mitenkään ole täysipäiväistä työtä.
Olen ehdottanut työvoimaviranomaiselle, että jos saisin opiskella yhden työllistymistäni edistävän kurssin tässä samalla aikani kuluksi avoimessa yliopistossa, mutta sitten ei katsottaisi enää työttömäksi ja menettäisin työttömyystuen. Opintotuet on jo käytetty tutkinto-opiskeluun eikä avoimeen yliopistoon saa opintotukea, joten opintotuki ei ole vaihtoehto, jos joku sitä ajattelee. Mutta jollain tässä on pakko elääkin, joten ei voi opiskellakaan mitään.
Eikö enää voi tehdä 5 op/kk ilman, että vaikuttaa työttömyysetuuteen?
Tee alle 5 op/kk.
Vierailija kirjoitti:
Katsokaa metsään! Siellä sitä työtä on!
MITÄ
Alue: Aihe vapaa
Niin... aikoinaan. Niinä aikoina, kun töitä oli.