Toukotoiveista totta 2009, vko 39

Jospa minäkin jotain kirjoittelisin. Eli sunnuntaina plussasin ja LA 25.5. Ei vielä juurikaan mitään oireita, ehkä hieman heikko olo hetkittäin ja kova väsymys myös ajoittain, joka tietysti voi liittyä myös vuodenaikaan. Ensimmäinen raskauteni sujui myös aika oireetta, tosin voimakkaita liitoskipuja loppupuolella ja synnytyksen jälkeenkin vielä.



Poika (3575g ja 52cm) syntyi 08/05. Toinen raskauteni päättyi 3/08 viikoilla 21+. Lapsivettä oli jostain tuntemattomasta syystä tihkuttanut pois ja keskiraskauden ultrassa lapsivettä oli todella vähän. Poikavauvan muu vointi oli hyvä, mutta koska veden määrä ei lisääntynyt ja vuoto jatkui, päädyin äitiyspolin kautta osastolle, jossa todettiin tulehdusarvojeni olevan koholla ja riskinä oli mm. kohtutulehdus. Tulehduksen ja koska poikamme ei olisi koskaan voinut ilman vettä kehittyä, edessä oli supistavien lääkkeiden aloittaminen ja näin ollen kesken jääneen keskenmenon (lääkärin diagnoosi) auttaminen loppuun...



Enkelimme tulee aina säilymään sydämissämme, mutta elämässä eteenpäin. Huomaan kyllä päivittäin miettiväni ja murehtivani, miten tässä raskaudessa käy. Ensimmäinen neuvola on vasta 17.10. Odottavan aika on pitkä, monessakin mielessä!



Nautitaan värikkäästä syksystä sekä mahan kasvusta! :D

Olen seuraillut jonkin aikaa tätä palstaa taustalla. Onnea kaikille uusille plussaajilla ja pahoittelut muutamille joukosta poistuneille!



Mulla on ollut todella väsynyt ja etova olo jo lähes kahden viikon ajan. Ruoka ei oikein maistu ja saa pakottaa itsensä syömään, koska jos ei syö, niin olo pahenee. Etovaa oloa on pitkin päivää ja välillä herään yölläkin siihen. Pienten välipalojen syönti ei aina töissä onnistu ja se ei ainakaan helpota oloa. Jotkut hajut tai ruoan näkeminenkin saa joskus aikaan huonon olon. Kertokaa millä te muut helpotatte pahaa oloanne ja mitkä ruoat maistuvat? Itselläni parhaiten maistuu jogurtit sekä mehukeitot, mutta jotain muutakin pitäisi syödä.



Vitsi, että odotan sitä päivää kun tämä äklötys loppuu. Väsymys myös on aivan uskomatonta. Aivan pakolliset kotityöt yritän hoitaa, mutta muuta ei jaksakaan. Nukun n. 9-11 tunnin yöunia ja töiden jälkeenkin illalla pienet nokoset (0,5-2 h). Menoja ja harrastuksia on ollut pakko karsia, koska ei jaksa lähteä töiden jälkeen mihinkään.



Pienellä jännityksellä tässä mennään eteenpäin päivä kerrallaan, koska mulla oli km 2,5 v sitten (rv 9, kasvu pysähtynyt 7+3). Sen jälkeen yritystä ollut, mutta vasta nyt tärppäsi. Uskon, että tällä kertaa kaikki hyvin koska raskausoireet ovat niin vahvat (ei muistaakseni ed. kerralla näin voimakkaita).



Eka neuvola ensi viikolla, jota odotan myös innolla. En tiedä missä vaiheessa meidän kunnassa pääsee ultraan.



Aurinkoista su päivää muillekin ja toivotaan, että loppuun asti mennään!



T: summer4, rv 8+1, la 9.5. (saattaa muuttua neuvolassa) :D

Moikka!



Mäkin taidan viimeinkin uskaltautua mukaan :) Oon reilun viikon verran lueskellut teidän muiden juttuja ja ajattelin et nyt vois itsekin kirjoittaa jotain... Plussasin ekan kerran puolitoista viikkoa sitten ja sen jälk. vielä tehnyt muutaman testin vielä kun on niin epäuskoinen olo. Plussahan sieltä on jokaikinen kerta tullut :) Ensimmäistä lasta odotan ja alkuvuodesta olin raskaana mutta se osottautui sitten suureksi suruksemme tuulimunaraskaudeksi 03/08 ja lääkkeellinen tyhjennys tehtiin. Nyt on tietenkin niin kauheen huolissaan, että myös tämä raskaus päättyy jotenkin huonosti... Tarkkailen kokoajan ihan hulluna raskausoireitani ja vaikea iloita asiasta vielä oikeastaan ollenkaan kun pelkää koko ajan vaan pahinta (TIEDÄN KYLLÄ ETTEI PITÄISI, mutta se on vaan niin vaikea uskoa)..



Raskausoireita mulla on ollut jo jonkin verran: etovaa oloa, väsymystä, rinnat jonkin verran arat, ajoittaista kipua alavatsalla, kaikki hajut tuntuu voimakkailta, paleltaa... Ja eiks nää kuitenkin kaikki ole aika tavallisia oireita, vai?



Koska te muut olette ajatelleet kertoa sukulaisille/ystäville että odotatte lasta? Vai oletteko kertoneet jo?

Mä en ole vielä kertonut kenellekään muulle, paitsi miehelleni ja terveydenhoitajalle. Ajattelin odottaa ainakin siihen asti kunnes eka ultra on tehty tai tod.näk. ihan siihen asti kunnes suurin keskenmenoriski on ohitettu, eli sinne suurinpiirtein viikolle 12.



Mulla on eka neuvola jo tulevana perjantaina ja neuvolalääkäri jo seuraavan viikon torstaina, sillon olis tarkotus kans ultrata. Vähänkö jo jännittää..! Sillon on viikkoja "vasta" 7+0, pitäisikö syke näkyä jo sillon..? Muuten tuntuu melkeen vähän turhalta mennä sinne ultrattavaks jo noin aikaisin jos ei siitä mitään vielä oikein pysty sanomaan..



Hyttynen80: muistan sut kevään keskusteluista! Mullakin olis ollut la lokakuussa, niinkuin vissiin sullakin? Ihana kuulla, että oot taas raskaana! Onnea matkaan!!



Jep, hauskaa sunnuntaipäivän jatkoa kaikille! Pidän peukkuja kaikille, että loppuun asti mennään!!



T:riikka 5+3, la 25.5??

Heippa Riikk@82!!! Mäkin muistan sut!! Meillä taisi vielä olla tyhjennys samana päivänä, hurjaa että nytkin näytetään menevän samoilla "päivillä", eli mulla myös LA 25.5., tänään rv 6+0, jeij, täys viikko!!! Säkin voit siis laskea viikoiksesi 6+0 tänään, aiemmassa laskussasi liian vähän viikkoja :O)!



Tää itsensä kyttääminen on totta tosiaan raastavaa, mä en tiedä mistä olen saanut päähäni, että mulla nyt tuulimunaraskaus kyseessä, vaikka oireita kyllä on, etomista, ajoittain suorastaan oksettaa, mikään suuhunpantava ei maistu, ällöttää vain, hajut, väsymys jne. mutta silti epäusko on valtava, että tämä raskaus voisi vielä päätyä synnytykseen!! Saako kysyä riikka, minkälaisia oireita sulla oli tm-raskaudessa?



Huh, ylihuomenna ultra, tuntuu että alkaa epäusko tiivistymään, kuluisipa nämä vuorokaudet ja tunnit pian :O)!!!!



T. Hyttynen ja Hunni 6+0

Kirjoitan nyt tähän viimeviikkoiseen ketjuun, kun en uutena tohtinut vielä uutta aloittaa;) Eli joukkoonne liittyy jälleen uusi toukokuisen vauvan odottaja, joka on jonkun verran lueskellut teidän juttujanne ja nyt päätti kantaa kortensa kekoon. Meille odotetaan kolmatta lasta syntyväksi toukokuun lopulla, la tulee olemaan tod.näk. 28.5. eli nyt mennään huikeita viikkoja 5+4:) Raskausoireita on ollut jonkin verran, lähinnä etovaa olo joka tulee ja menee. Lisäksi on ollut varsinkin plussauksen tienoilla aika kovaakin alavatsan vihlontaa ja valitettavasti enenevässä määrin nyt myös väsymystä. Aamupäivät ovat pahimpia kun olo on välillä aika huono, ruoka ei meinaa maistua ja siitä seuraa huimausta ja heikkoa oloa. Lepoa kahden lapsen kanssa on vaikea ottaa silloin kun siihen olisi tarvetta, joten ei tässä auta muu kuin sinnitellä silmät sirrissä:) Syömäänkään ei aina pääse vaikka olisi kuinka pakottava tarve tahansa, joten täytyy vissiin alkaa kantaa mukana aina pientä purtavaa pahimman öllötyksen ja heikotuksen hetkiä varten



Kiva tulla teidän kanssanne jakamaan tätä erityistä ja ihanaa aikaa elämässämme!

Ekaksi, OuMamalle pahoittelut ikävien uutisten johdosta! Mun kohdalla esitettiin samoja epäilyksiä mutta onneksi kääntyivät toiseen suuntaan.



En viitsinyt kirjoitella vanhaan pinoon enempää kun jäin odottelemaan sitä lääkäriaikaa 19.9. Silloin piti selviämän että onko kyseessä varmasti kohdunsisäinen raskaus. Kyseessähän oli siis sterilisaation jälkeen alkanut raskaus, joten hiukan erikoinen tapaus :) Noh, polilla olikin eri lääkäri kuin yleensä ja hän ei jotenkin oikein vaivautunut ultraamaan kunnolla, pyöräytti vain anturia vähän ja sanoi että sikiöpussi näkyy muttei muuta. Päätti sitten että otetaan vielä hCG-näytteitä samana päivänä ja maanantaina 22.9. että sitten näkee onko arvo noussut.



No hyvä, kävin verikokeissa ja sain soittoajan tiistaille 23.9. Kyseisenä päivänä sitten tämä lääkäri joka mua yleensä oli hoitanut, soittaa hädissään että "nämä arvot ovat yli 20 000 ja 40 000, että nyt se raskaus on nähtävä kunnolla ultralla tai meidän täytyy lähteä päivystyslaparoskopiaan. Että nyt heti tänne polille syömättä ja juomatta ja varauduttava päivystysleikkaukseen..." Itku kurkussa soitin miehelle että kiireesti kotiin... paniikissa säntäsin sitten sairaalalle. Lääkäri tutki ensin perusteellisen sisätutkimuksen ja alkoi sitten ultraamaan (hän haluaa aina ensin katsoa itse). Sitten jännästi hymyillen kysyi multa että haluatko nähdä? Sönkkäsin siinä että kyllä kiitos, jos siellä vaan jotain nähtävää on... Lääkäri käänsi monitorin ja esitteli tarkaan että "tässä on kohdunkaulan kanava, tästä nähdään että ollaan kohdun sisällä ja katsos, tässä on tämä sikiöpussi ja tässä tämä 4 millin mytty ja katsos tässä näkyy syke..." Kyllä siinä kyynel vierähti kun katselin sitä pikkuista tuiketta siinä kuvaruudulla.



Viikkoja oli siis silloin 6+2. Laskettu aika sen perusteella olisi siis 18.5. Käväisin samalla varaamassa np-ultran ja kyllä tutut kätilötkin hiukan nikottelivat kun tiesivät mun käyneen siellä sterilisaatiossa :) Np-ultra on sitten 24.10.



Neuvolankin tilasin ja se onkin jo tämän viikon torstaina.



Pahoinvointi on melkoisen kamala. ja aiemmista raskauksista poiketen tähän ei oikein mikään tunnu tepsivän. Ei syöminen eikä juominen. Mikään ruoka ei oikein maistu eikä oikein mitään tee mieli... Mutta eiköhän tämä tästä.



Joku kirjoitteli mahtavasta vatsan turpoamisesta, samaa täälläkin. Alavatsaa turvottaa ja farkut puristaa niin että meinaa taju lähteä. Samalla kun syö jotain turpoaa ylävatsakin ja hetkittäin näytän kuin viikkoja olisi jo yli 20... vielä ei kukaan ole huomautellut mitään paisumisesta. Kavereille jouduin tunnustamaan olotilani kun jätin viikonloppuvierailulla viinit ja oluet väliin (oltiin yökylässä joten en voinut vedota edes autolla-ajoon). Herätti hämmästystä heissäkin...



Mukavaa viikkoa kaikille toukokuisille!



T: Oskupauli ja Aleksanteri rv 7+1

Tai iltahan jo melkeen on, mutta kun olin yövuorossa, niin mulle tää on aamu.. Mulla on kanssa turvotusta jotenkin ihan hirveesti. Varsinkin yövuoron lopussa maha oli kuin ilmapallo! :/ Onneks on väljä työasu, ettei kukaan pääse vielä sitä näkemään.. Töissä on muutenkin nyt tosi kiva olla, kun hoitelen työkseni vastasyntyneitä. Oon huomannu leperteleväni pikkuisille enemmän, kohta joku kyl huomaa jo siitä mun tilan.. :) Nyt on vähän töttöröö olo, mutta en oo huomannu muuten vielä, että olisin yhtään väsyneempi kuin aiemmin. Ja sehän tietysti huolestuttaa.. Ärsyttää tää oireiden vähyys! Haluisin, että olis edes jotakin oiretta enemmän, että vois oikeesti tuntee olevansa raskaana!! Ja anteeks, mä tiedän, että tää kuulostaa tosi hirveeltä teidän korvaan, jotka kärsitte hirveistä pahoinvoinneista. Ottaisin ihan mielelläni osan teiän huonosta olostanne!



Meitähän onkin tullut jo muutama, jolla on sama la 25.5, kivaa! Ja hassua vielä se, että kun Hyttysen kanssa oli samanlainen tausta ja sama la, niin Riikka@82:llakin on samanlaista taustaa ja sama la!! Onpa erikoista! Toivottavasti meille kaikille käy hyvin tällä kertaa!



Nyt täytyy lähteä kauppaan, jotta olisi jotain syötävääkin kotona.. Jos vähän ostais jotain herkkua tasaraskausviikon kunniaks.. :)



Sinikellonen 6+0

OuMammalle onnea uuteen yritykseen! Hienoa, että selvisit ilman leikkausta!



Tervetuloa mukaan heitukka ja myym ja kaikki muutkin! :) Meitä touko-odottajia onkin tosiaan koossa jo aivan valtava määrä!



Kuinkas AngaT voi? Entäs toukohippu? Millaisia tuntemuksia ja fiiliksiä sulla on nyt?



tulppa, mä myös välttelen kaikkia klöntti-ruokia, kun niiden oksentaminen on niin kamalaa ja siinä tyhjenee hetkessä koko vatsalaukku. :( Mehut, jugurtit, kiisselit ja keitot ovat siis suosiossa täällä. Onnittelut pojan ensiaskeleistal teidän poikanenhan lähti ajoissa kävelemään! :) Meidän poika (06/07) otti ekat askeleet n. 11 kk:n ikäisenä, mutta seuraavia odoteltiinkin sitten melki 4 kuukautta, jolloin lähtikin sitten suoraan juoksemaan. :)



Hyttynen80 kyseli tulevien isovanhempien hyysäyksestä... Mun anoppi (jonka kanssa EI tulla toimeen erityisen hyvin, enkä jaksa enää yrittääkään...) oli yllättävän rauhallinen viime raskaudessa, vaikka normaalisti on tosi kova hössöttämään. Saa nähdä kuinka tässä raskaudessa käy, kun poika tosiaan oli niin pienikokoinen ja jostain kumman syystä anoppi sai päähänsä, että pojan pienikokoisuus johtui siitä, etten syö punaista lihaa... Hohhoijaa, enpä aio sitä lihaa nytkään syödä, eikä sillä ihan oikeasti mitään vaikutusta vauvan kokoon ole! :) Pojan kanssa anoppi onkin sitten hössöttänyt niin paljon, että itsellä meinaa nousta savu korvista joka tapaamisella.. Tästäkin olisi miljoona esimerkkiä, mutta taidan säästää teidät nyt niiltä! ;)



Pikku-Ruu, älä siirry huhtikuisiin! Minä ainakin pidän sinut täällä mielelläni mukana, kun olet toiveilupuolelta jo "tuttu"! :)



hannatyttoe, munkin äiti on nuori mummu (pari vuotta sun äitiä vanhempi)! :) On kyllä ihanaa kun omat vanhemmat ovat vielä niin nuoria, niin ovat jaksaneet auttaa esikoisen kanssa aivan valtavasti ja välillä ovat valvoneet öitäkin hänen kanssaan, jotta me ollaan miehen kanssa saatu nukuttua kunnolla. Miehen vanhemmat ovat reilusti yli 60-vuotiaita, eivätkä he kyllä jaksa samanlailla touhuta pojan kanssa ollenkaan... Anoppi varsinkin on niin sairastava tapaus ja voivottelee aina jalkaa/kättä/selkää, joten ei tee mielikään jättää poikaa heille hoitoon, kun tuntuu etteivät he itsekään usko meidän supervilkkaan pojan kanssa pärjäävänsä... Toki vanhemmatkin isovanhemmat ovat varmasti avuksi, yksilöitähän me kaikki olemme! :)



summer4, voimia pahoinvointiin! Toivottavasti kaikki menee tällä kerralla hyvin! :)



Santtu05n enkelivauva sai silmät kyyneliin... :( Onneksi tuollainen on niin harvinaista, että tuskinpa sama tilanne uusiutuu tässä raskaudessa. Ymmärrän kyllä, että mietit ja murehdit kuinka tällä kerralla käy! Itse jo kovasti pelkään loppuraskautta ja sitä, kasvaako vauva tällä kerralla kunnolla, vai onko loppuraskaus taas yhtä sairaalassa makaamista ja sydänkäyrien tutkimista.



Riikka, me kerrotaan varmaankin sukulaisille ja ystäville vasta ekan ultran jälkeen, eli rv13+. Itse haluaisin jo kertoa, mutta mies haluaa odottaa... Parhaalle kaverilleni kyllä kerroin jo, sillä hän lähti vuodeksi vaihtoon toiselle puolelle maapalloa ja ajattelin, että on reilua kertoa ihan kasvotusten, että meitä onkin sitten 4 kun hän tulee takaisin! :)



Oskupaulin yllätysvauva on tosiaan erikoinen tapaus, taisi Aleksanteri haluta maailmaan sterilisaatiosta huolimatta! ;) Juu ja vatsaa turvottaa täälläkin, en saa läheskään kaikkia housuja enää kiinni (tai saisin, mutta ovat NIIN epämukavat), joten kaivoin jo vanhat raskausvaatteet esiin. Huh, on se kumma kun täytyy jo tässä vaiheessa siirtyä mammafarkkuihin! :)



Sinikellonen, sulle voisin osan pahoinvoinnistani antaa oikein mielelläni! :) Yritä iloita hyvästä olostasi, se on todellakin sen arvoista! Esikoista odottaessani olin ihan oireeton ja oikein toivoin pahoinvoinnin alkamista.. Voi, nyt tuntuu kyllä ihan tyhmiltä nuo toiveet!



Oma olo on siis edelleen ihan kamala. Viime viikolla sain nauttia kahdesta oksennusvapaasta päivästä, mutta sitten se alkoi taas... :( Nyt tasan 6 viikon aikana, olen ollut 4 päivää oksentamatta, eli alkaisi kyllä jo vähitellen riittämään.. Huoh. Se hyvä puoli tässä tosin on ollut, että esikoinen on oppinut leikkimään yksin äidin maatessa sohvalla.

Ultraan on vielä 4 viikkoa aikaa, eli ikuisuus! :) Onneksi nämä viikot kuluvat nopeasti, joten kohta täytyykin jo metsästää pojalle hoitajaa ultran ajaksi - sinne kun ei lapsia saa mukaan ottaa.



Mulle on tullut tosi paljon kaikkia mielihaluja, nyt tekee ihan älyttömästi mieli tomaatti-mozzarella-piirakkaa (eikös kotimaista mozzarellaa saa syödä, varsinkin kun se paistetaan uunissa?). Viime raskaudessa mun teki mieli ihan jatkuvasti muroja, mutta ainakaan vielä en himoitse niitä..



Äh, nyt leijuu ikkunasta sisään tupakan savu, joten täytyy siirtyä sulkemaan ikkunat! :(



Miimi, 9+2

Hei taas,



Hyttynen, kyselit minkälaisia raskausoireita mulla oli tm-raskauden aikana. Väsymystä oli ja rinnat oli arat ja turvoksissa, hajut tuntu jotenkin voimakkaamilta ja pientä vihlontaa alavatsalla sillon tällön. Pahoinvointia EI siis ollut. Terveydenhoitaja sanoi sillon, että oireiden perusteella ei pysty sanomaan onko normaali- vai tm-muna raskaus kyseessä, molemmissahan voi olla raskausoireita, mutta ei välttämättä ole mitään. Eli oireita tarkkailemalla ei kai kukaan pysty sanomaan onko normaaliraskaus vai ei kyseessä... Otetaan vaan päivä kerrallaan ja yritetään olla murehtimatta liikaa, jooko? Mutta Hyttynen, kerro sitten heti miten sun ultra meni kun oot siellä käynyt! Toiv. kaikki on kunnossa!!



Sinikellonen: niin sullakin on sama la! Kiva :) Missä sä synnytät? Sorry, en muista sitä tuolta esittelysivulta... Pidän peukkuja sullekin!



Miimi: sullahan on tosi voimakasta toi pahoinvointi ja oksentelu :/ Toivottavasti pian helpottaa! Muista kuitenkin yrittää huolehtia riittävästä nesteen- ja ravinnon saannista...



ON: Nyt on mullakin sitten pahoinvointi yltynyt. Heräsin viime yönä pahaan oloon ja nälkään, pakko oli sit yöllä vetästä naamaan yks banaani. Nytkin ällöttää :( Mulla on sillee jännästi, että pahoinvointi vaivaa eniten sillon ku alkaa olee nälkä ja kuitenkin tekee melkeen koko ajan mieli kaikkia ihmeellisiä ruokia. Eilenkin illalla tuli yhtäkkiä mieleen, et mun ON PAKKO saada intialaista ruokaa, vaikken ole koskaan aiemmin edes syönyt intialaista ruokaa! :) :)

Väsymys on kans aika voimakasta, nukun 10-11 h yössä aina kun on vaan mahdollista ja siltikin väsyttää ihan vietävästi päivällä... Päikkäreitäkin oon alkanut nukkumaan, vaikka ennen en ikinä tehnyt sellasta. Kun laitan vaan pään tyynyyn, nukahdan kun tukki alle 5 minuutissa. :)



Sellasta tällä kertaa.

Pitäkää huolta itsestänne!

-riikka-

Riikka, nyt MUN alkoi tekemään mieli intialaista ruokaa, vaikken minäkään ole sitä aiemmin tainnut syödä. Mausteita ja etenkin tulisuutta tekee mieli! Tooosi kummallista! :)



Juu, ja huolehdin kyllä syömisestä&juomisesta hyvin, siis syön&juon jatkuvasti, kun on koko ajan kova nälkä ja jano. Vaikka oksennan ihan hirveän paljon, niin painoa ei ole lähtenyt kuin pari kiloa, eli ilmeisesti syön ihan tarpeeksi. Vähän jänskättää, että kuinka osaan lopettaa tämän tankkaamisen sitten kun pahoinvointi joskus loppuu.. ;)



Miimi

Heippa kaikille!



Elikkäs kolmatta pienokaista odoteltais meidän perheeseen ja tällä hetkellä LA olis 19.5 mut saa nähdä miten ultra taas muuttaa sitä, kahdesta edellisestä on viikot vähentyneet....



Etovaa oloa podetaan täällä ja väsyttää tooosi paljon :_I

Kummastakin edellisestä raskaudesta mul oli pahoinvointia aikast kiitettävästi joten katotaan jos nyt menis pikkasen vähemmällä ;)



Joo mut yritän lueskella teiän vanhoja juttuja ja päästä mukaanki jotenki ;)

Niin ja viikot olis nyt 7+0 tasan :x

Pitääkin ihan kysäistä teiltä muilta, missä vaiheessa olette kertoneet tai aiotte kertoa raskaudesta? Mietin itse kovasti kertoako jo kohta vai odottaako np-ultraa.



Päätettiin miehen kanssa että tässä raskaudessa teetetään kaikki seulonnat, aiemmin olen jättänyt seerumiseulan väliin. Mutta kun noita lapsia on ennestään jo kolme niin ehkäpä vammaisen lapsen saaminen voisi olla pikkuinen katastrofi. Joten jos seuloissa jotain häikkää on niin istukkabiopsiaan mennään ja siksi tässä kovasti mietin että kertoisko jo sukulaisille vai ei.



Joku tuolla aiemmin mietti mozzarellan syömistä, mun käsityksen mukaan listeria ei selviä hengissä kypsennyksestä (keittäminen ja paistaminen).



Ihan vähän sekavaa tämä teksti ehkä, väsy vaivaa... meillä nuorimmainen (nyt 8 kk) on ihan julmetussa flunssassa ja yöt on sen takia olleet toista viikkoa melko vähäunisia.



Mietin tässä kun nää pinot venyy ja kasvaa, että pitäisköhän meidän ottaa tavaksi aloittaa aina maanantai-aamuna uusi pino vaikka niin että se joka ekana tulee koneelle avaa uuden viikon?



Kuulumisiin!



Oskupauli ja Aleksanteri 7+2

Paljon on tullut uusia mukaan :) Tervetuloa mukaan kirjoittelemaan ja kasvattelemaan toukovauvaa. Oliko ketää joka synnyttää KAKS:lla?



Ulkona on tullut oltua paljon, ainakin mun mittakaavassa. Enimmäkseen tullut haravoitua ja poijan kanssa käveltyä. Meillä on tajuttoman iso piha niin menee muutama päivä kun saa haravoitua. Miehelle sanoin että ostaa päältä ajettavan ruohonleikkurin ja keräävää mallia kun en voi sit toukokuussa haravoida pihaa. Mies on puhunut ruononleikkurin ostamisesta jo yli vuoden. Vielä on työnnettävällä sinnitellyt.



Melkein jokaisella kuullostaa olevan pahaolo. Mulla on ällötys vaihtunut aamu oksentamiseksi. Tänäänkin vasta puolen päivän jälkeen loppui kuvotus ja oksentaminen. Onneksi vain kolme kertaa tarvitsi yökätä.



Alamahassa ei ole mitään tuntemuksia ollut, mut ei ollut poijankaan odotusaikana. Ei liitoskipuja ei mitään,mikä välillä pisti huolettamaan.

Kylmyys on vaihtunut lämpöön. Enää ei tarvitse laittaa villapaitaa päälle.



Ensi tiistaina olis lääkärineuvola ja ultraus. Pelottaa jo valmiiksi....



Kello on paljon niin pitää rueta laittamaan ruokaa....



-tulppa ja n.8+3-

Tänään sitten olin niin väsynyt ja vielä vapaapäivänä, että piti vetäistä päikkärit pitkästä aikaa.. Ehkä se väsymys alkaa sittenkin vielä vaivata, tai sitten on vielä vähän yövuorojen jälkeistä pöhnää..



Oskupauli kyseli muille kertomisesta. Mulla olis isänpäivänä oman äidin synttärit ja oon laskeskellut, että sillon olis viikkoja n. 12. Ajattelin, että se olis kiva hetki kertoa omille vanhemmille ja siskolle, kun kaikki olis silloin koolla. Mut voihan se olla, että lipsahtaa jo aiemmin, jos tässä raskaudessa vaan hyvin käy. Mulla on muutamia kavereita, jotka ovat vauvanhankintapuuhissa ja tietävät meidänkin yrityksestä ja oon aatellu, että jos kysyvät, niin kerron. Mutta jos eivät hoksaa kysyä, niin saavat vielä vähän aikaa oottaa.. :)



Riikka@82, oon aatellu mennä Naistenklinikalle synnyttämään, mutta vielä nyt vähän epäröin, kun se sattuu samalla olemaan mun työpaikkani.. :) Kyllä kiinnostais tuo Kättärin haikaranpesäkin, mutta saas nähä nyt. Kyllä varmaan ainakin ultrat käyn Naikkarilla, saahan sen synnärin muuttaa sitten vielä myöhemminkin, jos vielä haluais. Eikä sitä tietenkään tiedä, että meneekö kaikki niin hyvin, että pääsis sinne haikaranpesään edes, kun sinne on ne kriteerit. Mutta siis sekavasti selitettynä Naistenklinikalle nyt ainakin alkuun. :)



Kävin vähän hiplailemassa tänään vauvanvaatteita kaupoilla, mutta en raaskinu vielä ostaa.. Ihania vaatteita kyl oli.. :) Olispa se vauva jo täällä.. <3



Nyt täytyy mennä tekee ruokaa nälkäiselle miehelle, joka tulee kohta kotia. Tapaamisiin!



Sinikellonen 6+1

Kuinkas AngaT voi?

Miimi, 9+2

Täällähän minä...olin eilen tiputuksessa 3,5 tunnin ajan ja laitettiin suoraan suoneen litran verran nestettä...Eli kun viime viikon ke-la ei oikein mikään pysynyt sisällä, niin olo meni niin surkeaks, kun sitä edeltävät pari viikkoakin oli aika huonoja....Eli piti saada lääkärintodisuts, että voin olla töistä pois ja sit ite vähän kyselin, että oiskohan tarvetta tiputukseen... Pissanäytteen perusteella sit laitettiin, kun näytti vähän elimistön kuivumisen merkkejä....

Eilen ei tarvinut oksentaa eikä myöskään tänään...Olen yrittänyt nyt tsempata syömisten kanssa ja tänään olenkin syönyt hyvin muroja, puuroa, leipää, paistettua kananmunaa, appelsiinimehua, vettä ja väliaikoina muutamia maissilastuja ja karkkeja.... Ei niin paha olo ole ollut kuin aiemmin, eli ei ensimmäisenä ole yökkäys mielessä. jos aiemmin paha olo tuntui kurkussa, niin nyt se tuntuu oikeastaan tissien alapuolella....

Sairaslomalla olen vielä ensi maanantain...voiskohan tämä mennä sitten jo ohi, että jaksais olla töissäkin! Sitä toivoisin...sit oliskin se ens viikko vielä töitä ja seuraavalla oliskin syysloma, jolloin on np-ultra...

Eilen ultrassa vauva oli 24,4 mm pitkä ja kai vastas viikkoja...kolme viikkoa aiemmin oli 7,6 mm. Sydämen sykkeen siitä näki, ei paljon muuta, kun ultra oli niin huono, mutta sehän se on tärkein tässä vaiheessa. :)

Jospa tämä tästä vielä iloks muuttuis (eli siis loppuis tää pahoinvointi ja jaksais iloitakin tästä raskaudesta).

AngaT 9+3

Heip! Juuri äsken plussailin ja toista odotellaan. Perheeseemme kuuluu avomies sekä esikoistyttö Iida 1v 9 kk. Meillä tärppäsi heti ensimmäisellä yrittämällä toisen kohdalla ja arvasinkin jo olostani että raskaanahan tässä ollaan.



Vauvalaskurilla la. olisi 29.5 , mutta kun esikoinen syntyi maija-myöhäisenä kaksi viikkoa yli lasketun ajan niin saatanpa olla synnärillä vasta kesäkuussa :).



Asustelemme Hämeenlinnassa, jos täältä tai lähiseudulta odottajia löytyypi, ilmoitelkaa niin kahvitellaan :)

Meillä esikoinen poika syntyi rv 39+4 2830 g ja 47 cm. Lapsivedet lähti tihkumaan jo pari päivää ennen synnytystä ja jouduttiin sit käynnistää. Niin ja Jorvissa oltiin ja sinne mennään jatkossakin. Oliko muita menossa Jorviin?



Tässä raskaudessa olen parhaille kavereille kertonut melkein heti plussauksesta ja parille luotettavalle työkaverille. Äitee tietää ja miehen veli, muille myöhemmin. Jos tämä raskaus ei onnistu, niin on sitten miehen lisäksi muita joille voi pahaa oloaan purkaa. Vaikkakin tämä palsta ja te kaikki ihanat ihmiset olette ainakin hengessä mukana kaikissa mahdollisissa käänteissä =)



Santtu, kyllä pistää hiljaiseksi tuo sinun kokemuksesi. Ehkä nämä koettelemukset vahvistavat meitä ja ehkä kaikella on tarkoituksensa....aina ei tiedä. Surun keskellä on kuitenkin aina iloa ja toivon, että et liikoja murehdi tätä raskautta =)))



Summer, onnea sinnekin kovasti pitkän odotuksen jälkeen...ihanaa kun tämä joukko vaan kasvaa!



riikka@82, tiedän tunteen, kun mun eka raskaus oli myös tm. Toisessa raskaudessa oli aluksi huoli, mutta jotenkin olin vaan varma että kaikki menee hyvin. Onneksi on harvinaista, että tm uusiutuu....varmasti teilläkin kaikki menee nyt hyvin.



Oskupauli, no huh, sulla oli sitten jännä alku ja onneksi kaikki on hyvin! Viikkopino voisi olla paikallaan, joten kannatan :))



Miimi ja muut pahoinvoinnista kärsivät, kaikki osanottoni, vaikka en ole moista koskaan kokenut. Toivotaan, että alkaa pian teillä helpottamaan =)



AngaT, voi hurjaa tuo sinun olosi, jospa se nyt alkaisi helpottamaan, tsemppiä vaan.



Muputi, meillä esikoinen 1 v 8 kk ja la mulla 24.5. ekalla yk:lla täälläkin näyttäisi toinen tulevan =))



ON: mulla jo viikon ajan tuntui, ettei mitään turvotusta vattassa enää ja muutenkin nippailut vähentyi. Nyt taas vatsa turpoaa ja nippailut lisääntyneet. Mä vähän mietin tota pientä selkäsärkyä, kun ei edellisessä raskaudessa ollut. Tosin mulla on nyt selkälihakset vallan kadonneet ja kun tota poikaa nostelee vähän miten sattuu, ehkä ei mitään hälyttävää :)) Ihmettelen missä se väsymys on, kun pojan kanssa se tuli heti plussauksesta aika rytinällä. Ehkä sitä sitten tsemppaa lapsen kanssa aina niin, ettei anna väsymyksen tulla. Kyllä sen näin illalla huomaa, että petiin voi vaan kaatua ja nukahtaa :)

Joka tapauksessa menen perjantaina ultraan, jotta saisi jonkin moisen rauhan. Sitten on viikot 6+5, joten toivotaan että silloin jo näkyy syke.



Oikein ihanaa syksyn jatkoa ja pulleiden masujen odotusta!

Mykis ja masu 6+2

Heippa,



Myyn uuden Angelsounds dopplerin, vielä olisi tarjolla!

Käykää kurkkaamassa tuolta Osta&Myy palstalta!



Laite on siis uusi ja sen mukana tulevat ohjeet, kuulokkeet sekä tietsikkapiuha, jonka avulla voi nauhoittaa pikkuisen sydämenääntä. Laite ei tarvitse muiden laitteiden tapaan kalliita geelejä vaan esim. itse käytän ihan Nivean rasvaa. Tuleepahan iltarasvaukset aina tehtyä



Laitteen avulla olen välttynyt "turhilta" ultrakäynneiltä kun olen kuullut kaiken olevan kunnossa kotosalla, laite on siis maksanut itsensä monin kerroin takaisin!



Mukavaa syksyn jatkoa ja pitäkää masuistanne huoli