Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vaimo etääntyi kun en halunnut toista lasta- Ei ole enää läsnä
16.08.2025 |
Vaimo on syvästi loukkaantunut, koska en halunnut toista lasta. Hän ei enää puhu mitään ylimääräistä, ei halua läheisyyttä tms. Emme tee enää mitään yhdessä. Hän ei katsoi minuun päinkään, olen kuin ilmaa hänelle.
Aikanaan riitelimme kovasti asiasta, yhtäkkiä puoliso ei enää riidellyt asiasta, vaan tilanne kääntyi näin. En saa mitään kontaktia vaimooni.
Meillä on ollut ensimmäisen lapsen kanssa paljon ongelmia ja siksi en halua toista. Vaimo ei asiaa hyväksy.
Koen, että menetin vaimoni tämän asian takia. Onko enää mitään tehtävissä muuta kuin erota?
Asia aiheuttaa ikäviä fiiliksiä koska en halunnut asian menevän näin.
Kommentit (328)
Vaimosi henkinen väkivalta ei ole hyväksyttävää. Mököttäminen ja puhumattomuus on pahinta.
Oletko kuitenkaan ajatellut miehenä asiaa loppuun asti? Jos olet, sinun pitää erota ja antaa vaimollesi mahdollisuus saada lisää lapsia.
Miehet haluavat naisellisen naisen ja sitten kun saavat sellaisen, haluavatkin että nainen käyttäytyy kuin mies. Et ymmärrä yhtään vaimoasi ja hänen tarpeitaan. Kaikki pyörii sinun jaksamisesi ympärillä. Et ymmärrä, että elämä ei ole helppoa. Et tule pääsemään pakoon vaikka vaihtaisit naista. Ota seuraavan kerran joku miehekkäämpi tai vaikka mies. Lapsihan sinulla jo on tehtynä, lapsi joka tuntuu olevan sinulle vain rasite.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei meilläkään mies halunnut yrittää toista lasta mutta en sen vuoksi alkanut muuten hyvää ja rakastavaa perhettämme hajottamaan. Minun toive lapsesesta ei mielestäni ollut nykyisen perheen rikkomisen arvoista.
Kun nainen ei enää puhu, tilanne on jo ohi. Loukkadit häntä liian kovaa.
Miksi ajattelet vain itseäsi, eli niitä raskaita pikkulapsivuosia jotka menevät äkkiä ohi, ja joista useimmiten nainen vastaa yli 50 %:sti isän autellessa vaihtelevalla prosentilla?
Kehotan sinua ajattelemaan lapsen parasta, eli sisaruksen saamista ja onnellista, jaksavaa äitiä. Ajattele, että miehen tehtävä on pitää äiti ja lapset onnellisena eikä valitella vain omaa jaksamistaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisin minäkin jättänyt miehen jos olisi kieltäytynyt toisesta lapsesta.
Mies ei tainnut merkitä sinulle yhtään mitään, oli vaan siittäjä.
Aika harva laittaa miehen ykköseksi ohi lasten. Kyllä se oma lapsi on tärkeämpi. Miehiä on koko maailma täynnä. Omaa lasta taas ei kukaan muu voi korvata.
No tuossa on jo yksi lapsi, joka on ykkönen. Kamalaa kiristää vielä sitä toista lasta.
Kiristämistä se on sitten kummankin taholta kun toiveet ei näin suuressa asiassa kohtaa. Ero on ainoa järkevä ratkaisu jos yhteisymmärrykseen ei päästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei meilläkään mies halunnut yrittää toista lasta mutta en sen vuoksi alkanut muuten hyvää ja rakastavaa perhettämme hajottamaan. Minun toive lapsesesta ei mielestäni ollut nykyisen perheen rikkomisen arvoista.
Se ei selvästi ollut sinulle kovin suuri toive silloin. Ap:n tapauksessa asia selvästi katkeroittaa liikaa eikä suhde voi enää olla hyvä.
Älä tee lasta pelastaaksesi teidän kahden suhteen. Se toinen lapsi tulisi tuntemaan koko elämändä ajan sen, ettei ollut toivottu lapsi vaan väline vanhempien tarpeiden tyydyttämiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naisen seksuaalisuus on äitiys ja jokainen lapsi on lahja jumalalta. Et voi vaatia tukahduttamaan seksuaalisuuttaan ja vaatia tätä toteuttamaan sinun seksuaalisuuttasi (siitoskeskeinen, ehkäisty seksi). Sinun on hyväksyttävä vaimosi naiseus ja naisen seksuaalisuus tai sitten teidän on molempien elettävä toverillisessa, seksittömässä liitossa. Tämäkin on ihan hyvä vaihtoehto, varsinkin kun teillä jo yksi lapsi on.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ajattelet vain itseäsi, eli niitä raskaita pikkulapsivuosia jotka menevät äkkiä ohi, ja joista useimmiten nainen vastaa yli 50 %:sti isän autellessa vaihtelevalla prosentilla?
Kehotan sinua ajattelemaan lapsen parasta, eli sisaruksen saamista ja onnellista, jaksavaa äitiä. Ajattele, että miehen tehtävä on pitää äiti ja lapset onnellisena eikä valitella vain omaa jaksamistaan.
Kuinka typerä kommentti voi olla. Kyllä normaali nainen odottaa isän osallistuvan ihan yhtälailla ja onneksi moni nykyisä osallistuukin ja HIENOA, että jotkut tiedostavat myös omat voimavaransa eli jos ei jaksa, niin ei vaan jaksa. Se pikkulapsiaika on monesti todella kuormittavaa ja kamalaa aikaa ja jos alkaa olla jo ikääkin, niin meneehän siinä vuosia sumussa ja lopulta jopa erotaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäisellä lapsella on ollut paljon haasteita, en jaksa kertakaikkiaan. Miksi minua ei voida ymmärtää yhtään? Olen väsynyt lapsemme ongelmiin, ei vaan riitä voimavarat toiseen enää.
Ap
Tottakai ymmärretään. Teidän pitää erota, se on ainoa keino että molemmat saa toteuttaa oman toiveensa.
Vierailija kirjoitti:
Ehdota vaihtokauppaa. Toinen lapsi ja sinä saat päivittäisen suikkarin kunnes lapsi täyttää 18 vuotta.
Vaimo ei ole prostituoitu eikä tätä saa kohdella kun s eksiorjaa. Avioparin seksuaalisuus on lisääntymistä, ei h uora- ja prostituoitumallista, lyhytnäköistä tyydytystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ettekö jutelleet asiasta seurusteluaikoinanne? Vai onko jomman kumman mielipide nyt muuttunut? Jos jälkimmäinen, se jonka mielipide on muuttunut, on periaatteessa "vastuussa" tilanteesta. Joka tapauksessa henkinen väkivalta ei ole ok. Ero voi olla paras, jos tilanne on ylitsepääsemätön. Tosin kannattaa vanhempien huomioida se, että ero vaikuttaa lähes aina olemassa olevaan lapseen negatiivisesti.
Millaisia "ongelmia" ensimmäisllä lapsella oli?
Saiko hän nukkua äidin vieress perhepedissä, niin kuin vauvan ja lapsen kehitys vaatii? Vai altistitteko hänet jollekin psykopaattiselle vieroitusohjelmalle parin kuukauden iästä lähtien?
WHO:n mukaan lapsi vieroittuu emostaan noin 5 vuoden iässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä teillä on erilaiset voimavarat. Meillä mies ei kestänyt edes lapsen tavallista uhmaa hermostumatta tai lapsen itkua. Minua taas pikkulapsen kiukuttelut ym. ei rasittanut juuri lainkaan. Voisin olla suurperheen äiti, miehelle sopisi paremmin lapseton elämä.
Vierailija kirjoitti:
Minun tapauksessani exä halusi kolmannen lapsen ja kieltäydyin. Kyllä nyt harmittaisi jos joutuisin kolmannesta lapsesta maksamaan elatusmaksuja. Onneksi pidin pääni.
M47
Etkö saa lapsistani mitään iloa?
Vaimo on loukkaantunut, kun olet itsekäs etkä halua asettaa häntä ja hänen toiveitaan itsesi edelle. Mietihän onko muita asioita, joissa toimit itsekkäästi.
Tiedän mitä on elää suhteessa, jos toinen yksinkertaisesti kieltäytyy kaikesta, mitä toinen toivoo tai ehdottaa. Itsekästä ja kylmää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisin minäkin jättänyt miehen jos olisi kieltäytynyt toisesta lapsesta.
Mies ei tainnut merkitä sinulle yhtään mitään, oli vaan siittäjä.
Aika harva laittaa miehen ykköseksi ohi lasten. Kyllä se oma lapsi on tärkeämpi. Miehiä on koko maailma täynnä. Omaa lasta taas ei kukaan muu voi korvata.
Mitä järkeä on tällä logiikalla edes sitten hankkia elämänkumppani? Kunhan vaan vääntää lapset jonkun satunnaisen kanssa. Et sinä niitä lapsia kuitenkaan omista ja he lentävät aikanaan pois pesästä. Mitä jää parisuhteesta silloin käteen, jos kumppani tulee prioriteeteissa aina jossain kaukana lasten jälkeen. Ja tällä en tarkoita, etteikö alaikäisen lapsen tarpeet menisi aikuisen edelle, koska se nyt on itse
Ei "elämänkumppani" olekaan aviliiton pointti vaan pariutuminen ja lisääntyminen. Jos haluaa lapsettoman liiton, on parempi solmia jonkinlainen ystävyyssuhde vaikkapa samaa sukupuolta olevan kansa tai liittyä johonkin järjestöön, esim. munkkiveljistöön, jossa jakaa elämänsä näiden "kumppanien" kanssa ilman seksuaalista vuorovaikutusta.
Avioliitossa yhdistyvtä mies ja nainen, ja näiden seksuaalisuus on hedelmällistä. Tästä syntyy lapsia. Miehen seksuaalisuus on siittäminen ja naisen seksuaalisuus kantaa lapsia ja olla äiti. Useimmiten koiras kantaa myös perheen vastuuta taloudesta naaraan huolehtiessa poikasista. Näin on myös linnuilla: jotkut lintunaaraat jopa vuoraavat itsensä koloon poikasten kanssa niin, ettei koiras kuin tuo naaraalle pienen reiän kautta ruokaa, niin kauan kun naaras hautoo ja kasvattaa poikasia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ajattelet vain itseäsi, eli niitä raskaita pikkulapsivuosia jotka menevät äkkiä ohi, ja joista useimmiten nainen vastaa yli 50 %:sti isän autellessa vaihtelevalla prosentilla?
Kehotan sinua ajattelemaan lapsen parasta, eli sisaruksen saamista ja onnellista, jaksavaa äitiä. Ajattele, että miehen tehtävä on pitää äiti ja lapset onnellisena eikä valitella vain omaa jaksamistaan.
Kuinka typerä kommentti voi olla. Kyllä normaali nainen odottaa isän osallistuvan ihan yhtälailla ja onneksi moni nykyisä osallistuukin ja HIENOA, että jotkut tiedostavat myös omat voimavaransa eli jos ei jaksa, niin ei vaan jaksa. Se pikkulapsiaika on monesti todella kuormittavaa ja kamalaa aikaa ja jos alkaa olla jo ikääkin, niin meneehän siinä vuosia sumussa ja lopulta jopa erotaan...
Voisikohan ap:nkin ongelma johtua tuosta, että nyt on muotia kuvaamasi järjestely. Fakta vaan on se että vain osa miehistä pystyy osallistumaan tismalleen samalla tavalla kuin vauvan äiti. Katsos kun nainen ja mies ovat erilaisia olentoja, joitain androgyynimpiä tapauksia lukuunottamatta.
Sitten mies romahtaa ap:n tavalla, kun joutuu toimimaan epälajityypillisellä tavalla liian kauan.
Entä jos ap olisi vain hoitanut oman hommansa eli duunia tekemällä hankkinut perheelle hilloa pöytään ja järjestänyt äidille riittävästi lepotaukoja lapsenhoidosta, sen sijaan että leikkii äitiä itse?
Vierailija kirjoitti:
Ettekö jutelleet asiasta seurusteluaikoinanne? Vai onko jomman kumman mielipide nyt muuttunut? Jos jälkimmäinen, se jonka mielipide on muuttunut, on periaatteessa "vastuussa" tilanteesta. Joka tapauksessa henkinen väkivalta ei ole ok. Ero voi olla paras, jos tilanne on ylitsepääsemätön. Tosin kannattaa vanhempien huomioida se, että ero vaikuttaa lähes aina olemassa olevaan lapseen negatiivisesti.
Siis miten tällaisista asioista jutellaan etukäteen? Miten voit ennustaa esikoisen ongelmat, jos ei ole aiheesta mitään kokemusta?
Alue: Aihe vapaa
Niin on vaimollakin oikeus päättää itse.