Lue keskustelun säännöt.
Kaikki vain hokee, että ekaluokkalaisen pitää jo osata itse. Mutta entä kun ei osaa?
14.08.2025 |
Joka puolelta, koulultakin ja eskarista ja kaikkialta saa koko ajan kuulla mitä kaikkea ekaluokkalaisen lapsen pitää jo osata itse ja mistä selvitä yksin itse. Entä jos ei kuitenkaan osaa eikä selviä? Vaikka asioita harjoiteltu pitkään ja huolella? Kun otan asia puheeksi open kanssa niin ope vain kuittaa, että no kyllä pitää jo selvitä näistä itsenäisesti. Mitä se hyödyttää että toistellaan matraa, että pitää ja pitää. Kun ei vain selviä. Ei vaikka miten opettaisin ja vaatisin. Lapsikin vain itkee, että ei hän pysty vaikka yrittää.
Kommentit (78)
Vierailija kirjoitti:
Kuvaamasi tilanne johtuu joko teidän vanhempien laiminlyömästä lapsen liikunnasta tai sitten aivoista johtuvasta motorisesta kömpelyydestä.
Normaalia tuo ei ole. Nyt kiireesti aika lastenlääkärille ja kuntoutus käyntiin. Esimerkiksi sirkuskoulu tai lasten temppukoulu kuntouttaa nopeasti. Aivot ovat vielä plastiset ja paljon on tehtävissä. 5-10v kuluttua on jo myöhäistä.
Huono motoriikka syrjäyttää erityisesti poikia, joiden välitunnit täyttyvät peleistä ja muusta fyysisestä. Motorisesti kömpelö ei pysy kavereidensa mukana ja jättäytyy pois.
Eiköhän tuohon ole lääkinnällinen kuntoutus tehokkaampi ku sirkuskoulu 😅
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun eskarin aloittaneella on erityisen tuen päätös vaikka pärjää mielestäni ihan hyvin, ongelmat lähinnä motoriikassa ja havannoinnissa, mutta osaa esim pukea ihan sujuvasti ja ottaa itse ruokaa. Teidän pitäisi olla oikeutettuja toimintaterapiaan jos oikeasti ei mennää pärjätä, mutta avun saanti taitaa olla hyvin paikkakuntakohtaista ellei jopa koulusta/eskarista/päiväkodista kiinni. Luultavasti lapsi on ihan normaali mutta tarvitsee enemmän aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro esimerkkejä mitä ei osaa.
Pukeutua ilman että joku muistuttaa mitä pitää pukea ja missä järjestyksessä. Kulkea yksin kouluun (1 km matka). Muistaa ottaa reppua kouluun tai sieltä kotiin ilman että joku muistuttaa. Kantaa tarjottimella koulun ruokalassa lounas lautanen ja muki. Laittaa takin vetoketjua kiinni. Jne. Ap
Toiminnanohjauksen ongelmia siis. Kaikki eivät kypsy samassa tahdissa.
Onko konsultoitu erityisopettajaa? Erkka voisi olla teidän tukena, jos ei luokanopettaja ymmärrä, että nämä voivat olla ihan todellisia haasteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ekaluokkalainen on tosi pieni vielä! Antakaa aikaa opetella rauhassa ilman painostusta. Koulun aloitus tuo mukanaan monenlaista stressiä. Itse annoin oman lapseni olla apua tarvitseva lapsi ihan rauhassa. Laitoin vetoketjua kiinni ja huolehdin koulutavaroista niin pitkään kuin oli tarvetta. Yhdessä tehtiin läksyt ja aamupalan laitoin valmiiksi. Nyt lapsi on erittäin pätevä ja itsenäinen, fiksu teini, joka pärjää koulussa ja elämässään loistavasti.
Oliko sinulla aikaa joka ulkovälitunnin alkaessa olla pukemassa lapsesi?
Me ohjattiin as-lasta siten, että ei koulussa avaa takkia kokonaan vaan pujottelee takin pois, myös huppareita oli käytössä. Kotona opeteltiin sitä vetoketjun kiinnilaittoa, oppi. Oppi meni parhaiten perille kiireettömässä tilassa. Hän asetteli penaaliin kaikki tavarat tietyssä järjestyksessä. Kun koulussa piti ottaa kynä ja kumi esiin, ei hän kyennyt siihen, koska ne ei ollut enää järjestyksessä. Ei ymmärtänyt, että menee sekaisin reppuun laitettaessa.
Vierailija kirjoitti:
Onko syntynyt loppuvuodesta? Kyllä se näky n. 1 v ero tammi-maaliskuisiin ala-asteella. Terveisin loppuvuodesta syntynyt
Tämä. Joulukuussa syntynyt aloittaa koulun 6v8kk, kun tammikuussa syntynyt 7v8kk.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko syntynyt loppuvuodesta? Kyllä se näky n. 1 v ero tammi-maaliskuisiin ala-asteella. Terveisin loppuvuodesta syntynyt
Tämä. Joulukuussa syntynyt aloittaa koulun 6v8kk, kun tammikuussa syntynyt 7v8kk.
Ei välttämättä ole suuria eroavaisuuksia. Itsellä joulukuun lapsi erityisen tuen piirissä, osasi pukeutua, ottaa ruokaa ym. Ainoa ongelma oli keskittyminen ja sen myötä malttamattomuus.
Vierailija kirjoitti:
Pukeutua ilman että joku muistuttaa mitä pitää pukea ja missä järjestyksessä. Kulkea yksin kouluun (1 km matka). Muistaa ottaa reppua kouluun tai sieltä kotiin ilman että joku muistuttaa. Kantaa tarjottimella koulun ruokalassa lounas lautanen ja muki. Laittaa takin vetoketjua kiinni. Jne. Ap
Mun poika ei myöskään ekalla olisi suoriutunut aamulla itse kouluun. Vein ap-kerhoon ennen koulun alkua. Pukemisessa meni ikuisuus. Ja takin vetoketju oli aina auki.
Nyt pari vuotta myöhemmin sujuu kaikki pakolliset hommat itsenäisesti. Jotkut vain ekalla tarvii aikuisen apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omassa lapsuudessani se opetti tehokkaasti kun kaverit nauroivat vieressä, jos et osannut jotakin perusasiaa. Kukaan ei halunnut olla avuton, autettava, huolimaton ja lapsellinen. Nykyään on ihan erilainen lapsilähtöinen ja aikuisten puolelta aika paapovakin asenneilmapiiri. Ennen säännöt eivät päässeet unohtumaan kun sekä toiset lapset että aikuiset muistuttivat niistä heti, jos pääsi lipsumaan niistä.
Anna lapsen yrittää itse ja kyllä koulustakin apuja saa. Näin se on pitänyt jokaisen muunkin koulutiensä aloittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro esimerkkejä mitä ei osaa.
Pukeutua ilman että joku muistuttaa mitä pitää pukea ja missä järjestyksessä. Kulkea yksin kouluun (1 km matka). Muistaa ottaa reppua kouluun tai sieltä kotiin ilman että joku muistuttaa. Kantaa tarjottimella koulun ruokalassa lounas lautanen ja muki. Laittaa takin vetoketjua kiinni. Jne. Ap
Eli vammainen. Hae perheneuvolassa heti apua.
Laita wilma viestiä koulun terveydenhoitajalle ongelmista. Lapsen pitäisi päästä toimintaterapeutin arvioon, mitä tukea tarvitsisi. Sitten opettajakin voisi ymmärtää lapsen haasteita paremmin. Kokemuksesta sanoisin, että koulussa ei aina tunnisteta lapsen haasteita, jos lapsi osaa lukea/laskea eikä häiriköi tunnilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tuo Ap:n lapsi tule pärjäämään elämässä. Se on jollakin tavalla jälkeenjäänyt, lanttu-b ja "vajaa".
Johonkin yksinkertaistettuun palikkalasten apukouluun se kuuluisi - tai sitten sitä ei kannattaisi kouluttaa ollenkaan: hukkakauran kylvämistä kaikki tyynni on ainakin tuollaisen raahaaminen normojen yhdeksänvuotisen koulutusputken läpi: vähintäänkin rima pitäisi laskea ihan nilkan korkeuteen.
Ikinä ei tuollaiselta sammakonkudulta saada verojen muodossa takaisin edes pientä osaakaan sen kouluttamiseen uppoavista varoista. Kaikki on turhaa.
Johtuuko se pohjavedestä että näitä tällaisia luupäitä on nykylasten ikäsegmentissä noin valtavan paljon, vai onko tämä jotain viiveellistä reaktiota vuoden 1986 Tshernobyl-räjähdykseen ja ydinpölylaskeumaan? Siis niin, että nykyaikuiset eli nykylasten vanhemmat saivat solukalustoonsa sen myrkkyannoksen, mutta seuraukset eivät näkyneet vielä heissä itsessään, vaan vasta seuraavassa sukupolvessa, eli näissä heidän "erikoislapsissaan" joilla ei mikään homma eikä arkinen perusjuttukaan suju ilman "kohdennettua erikoistukea" tm. passhh...kanjauhantaa?
On onnetonta kun maan ja yhteiskunnan perustoimintojen tulevaisuus on sellainen kun noista pöljäkepennuista pystyy jo näkemään: kaikki luhistuu ja vanhukset sekä sairaat joutuvat ulkoilmaan vanerilaatikoihin asumaan kun noista erikoispennuista ei ole minkään jatkajiksi ja kun ne lapsesta lähtien vain päinvastoin itse syövät yhteiskunnan kaikki voimavarat.
Älä Ap ainakaan missään tapauksessa hanki lisää lapsia jos jälki on tuollaista: ennuste ei ole kovin hyvä ainakaan tämän näytteen perusteella.
Hyi olkoon.
Erkki Ekhitysvammaisten Erikoistukivaltuutettu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuvaamasi tilanne johtuu joko teidän vanhempien laiminlyömästä lapsen liikunnasta tai sitten aivoista johtuvasta motorisesta kömpelyydestä.
Normaalia tuo ei ole. Nyt kiireesti aika lastenlääkärille ja kuntoutus käyntiin. Esimerkiksi sirkuskoulu tai lasten temppukoulu kuntouttaa nopeasti. Aivot ovat vielä plastiset ja paljon on tehtävissä. 5-10v kuluttua on jo myöhäistä.
Huono motoriikka syrjäyttää erityisesti poikia, joiden välitunnit täyttyvät peleistä ja muusta fyysisestä. Motorisesti kömpelö ei pysy kavereidensa mukana ja jättäytyy pois.
Eiköhän tuohon ole lääkinnällinen kuntoutus tehokkaampi ku sirkuskoulu 😅
Lääkinnällistä kuntoutusta saatte todennäköisesti vain vähän. Sirkuskoulu kestää pidempään ja sitä on paljon useammin. Molemmat ovat se paras vaihtoehto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opeta lapsesi kiipeilemään puissa. Se on erittäin hyvää motorista harjoittelua.
Toimintaterapia auttaa sekä toiminnanohjauksen että hienomotoriikan haasteisiin ja lapsella on näistä molempia. Suosittelen käymään vaikka omakustanteisesti toiminnanohjauksen kuntoutukseen erikoistuneella toimintaterapeutilla kuulemassa arvio, kun asiantuntija havannoi lasta. Huom. kaikki tt:t eivät osaa tätä, eli kysy mikä on terapeutin osaaminen juuri lasten toiminnanohjauksen osalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro esimerkkejä mitä ei osaa.
Pukeutua ilman että joku muistuttaa mitä pitää pukea ja missä järjestyksessä. Kulkea yksin kouluun (1 km matka). Muistaa ottaa reppua kouluun tai sieltä kotiin ilman että joku muistuttaa. Kantaa tarjottimella koulun ruokalassa lounas lautanen ja muki. Laittaa takin vetoketjua kiinni. Jne. Ap
Eroja on. Itse olen -93 syntynyt ja ala-asteikäisenä vanhemmat lähtivät aikaisin töihin joten itse piti pukea itsensä, huolehtia koulukamat mukaan, muistaa laittaa ovi lukkoon ja kävellä 2km matka suuntaansa kouluun ja takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro esimerkkejä mitä ei osaa.
Pukeutua ilman että joku muistuttaa mitä pitää pukea ja missä järjestyksessä. Kulkea yksin kouluun (1 km matka). Muistaa ottaa reppua kouluun tai sieltä kotiin ilman että joku muistuttaa. Kantaa tarjottimella koulun ruokalassa lounas lautanen ja muki. Laittaa takin vetoketjua kiinni. Jne. Ap
Lapsesi on kehitysvammainen, eikä kuulu normaaliin kouluun.
Kyllä eskarilaiset itse ottavat ruokansa lautaselle ohjattuna, voitelevat leivän, kaatavat juoman lasiin ja kantavat pöytään. Neljä lasta on ja kolmelle opetettu myös perunan kuoriminen eskarissa ja koulussa.