Lue keskustelun säännöt.
Vauva syntyi ja taapero samantien päiväkotiin
14.08.2025 |
Miettikäähän pari kertaa tätä asiaa.
Teille syntyy vauva ja laitatte vauvan sisaruksen, pienen taaperon päiväkotiin. Miksi? Pieni taapero kaipaa äitiä ja äidin syliä vielä pitkään. Alle 3- vuotias ei muita virikkeitä vielä tarvitse, äiti ja koti riittävät
Kommentit (235)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vai vedät vielä kuonoon. Viestejäsi lukiessa hiipii kyllä hakematta mieleen että teidän perheen lapsille olisi ollut parasta ettei heidän äidistään olisi koskaan äitiä tullutkaan. Olisit malttanut vaikka vielä vuoden, nelivuotias odottelee jo mukavasti vaikka vauva itkee. Kaikki vauvat muuten itkevät, ei se niistä sairaita tee. Siihen auttaa syli ja maito ja vaipanvaihto. Voi sinua. Piti kaksi lasta tehdä, koska opiskelukaverilla on, ja naapurin Petrillä ja Mirkulla, niin eikös meillekin! Joo! Ja sitten sormi suussa traumatisoidaan omat pienet hoivantarpeiset.
Kylläpä olet yksinkertainen. Jos sinun lapset ovat itkeneet ja nuo ovat auttaneet niin sinun lapsilla ei ole koskaan ollut mitään ongelmia. Minun molemmat lapset ovat olleet mahakipuisia ensimmäisen vuoden. Esikoisen pahimmat kivut vei vyöhyketerapia mutta nuorempi itkeskeli ison osan päivästä vyöhyketerapiasta huolimatta. Siihen ei auttanut syli, maito eikä vaipanvaihto. Ei itseasiassa auttanut mikään. Kaikkea muuta kuin päällä seisontaan kyllä kokeiltiin.
-ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On pitänyt tosissaan hillitä itseni etten ole ihan päiväkodin pihalla mennyt näiltä vuoden äitsyköiltä kysymään että MIKSI. Että ajattelevatko, miltä siitä pikku taatiaisesta tuntuu, kun kävelee itse vielä huojuen ja haluaisi vaan äidin huomiota, äiti koko elämän keskipiste ja koti tärkein paikka. Sitten äiti vie aamuvarhaisella hoitoon ja jää uuden vauvan kanssa kotiin kutemaan. Hakee vasta pitkän päivän jälkeen. Ei se taapero osaa tuota järkeillä, kokee vain ikävää ja epäreiluutta. Sitten vielä ihmetellään miksi lapset ovat ongelmissa. Kun haetaan kotiin niin seuraavaksi parkkeerataan kännykän äärelle. Haluaisin tajuta miksi edes tehdään se toinen? Entä jos yksi mukula riittäisi ja hänelle ne pienet resurssit?
Jos mahdollisuus laittaa esikoinen päiväkotiin kannustaa ihmisiä lisääntymään enemmänkin niin todellakin hyvä että sellainen mahdollisuus on.
Äiti voi olla todella väsynyt siitä vauvan hoitamisesta joten ihan ymmärrettävää laittaa isompi päiväkotiin. Auttaa äitiäkin kun päiväkodissa opetetaan lapselle perustaitoja kuten potalla käymistä ja itsenäistä pukemista. Ei jää kaikki vauvasta väsyneen äidin niskaan (oletan että isät nykyajasta huolimatta olettavat että äiti hoitaa nuokin asiat). Hyvä että äiti saa jostain apua noihin pahimpiin vauva- ja pikkulapsivuosiin. Kaikista rankinta aikaa kun lapset on alle 3 vuotiaita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vai vedät vielä kuonoon. Viestejäsi lukiessa hiipii kyllä hakematta mieleen että teidän perheen lapsille olisi ollut parasta ettei heidän äidistään olisi koskaan äitiä tullutkaan. Olisit malttanut vaikka vielä vuoden, nelivuotias odottelee jo mukavasti vaikka vauva itkee. Kaikki vauvat muuten itkevät, ei se niistä sairaita tee. Siihen auttaa syli ja maito ja vaipanvaihto. Voi sinua. Piti kaksi lasta tehdä, koska opiskelukaverilla on, ja naapurin Petrillä ja Mirkulla, niin eikös meillekin! Joo! Ja sitten sormi suussa traumatisoidaan omat pienet hoivantarpeiset.
Kylläpä olet yksinkertainen. Jos sinun lapset ovat itkeneet ja nuo ovat auttaneet niin sinun lapsilla ei ole koskaan ollut mitään ongelmia. Minun molemmat lapset ovat olleet mahakipuisia ensimmäisen vuoden. Esikoisen pahimmat kivut vei vyö
Minulla on ollut vauva joka huusi ekat puoli vuotta koko valveillaoloaikansa ja nukkui vain sylissä kymmenen minuutin pätkissä. Enpä silti kokenut tarvetta altistaa hylkäämistraumalle muita lapsiani, itsehän olin heidät halunnut. Tottakai vauvat ovat erilaisia. Silti ollaan läsnä lapsen tarpeille.
Ihanintahan koko lapsuudessa on se aika kun koko lauma on koossa ja tehdään yhdessä perheenä, kiireettömät päivät ja loputtoman tuntuinen vapaus. Ei sitä mikään päikyntädin askartelutuokio korvaa. Vielä jokin aika sitten oli ylpeys hoitaa omat lapset kotona. Sääli että se on muuttunut tähän. Toki edelleen osalle on. Minustakin oli ihanaa olla eskarilaista ja ekaluokkalaista varten kotona tai mennä vaunutellen vastaan. Pieni koululainenkin tarvitsee vielä vanhempaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On pitänyt tosissaan hillitä itseni etten ole ihan päiväkodin pihalla mennyt näiltä vuoden äitsyköiltä kysymään että MIKSI. Että ajattelevatko, miltä siitä pikku taatiaisesta tuntuu, kun kävelee itse vielä huojuen ja haluaisi vaan äidin huomiota, äiti koko elämän keskipiste ja koti tärkein paikka. Sitten äiti vie aamuvarhaisella hoitoon ja jää uuden vauvan kanssa kotiin kutemaan. Hakee vasta pitkän päivän jälkeen. Ei se taapero osaa tuota järkeillä, kokee vain ikävää ja epäreiluutta. Sitten vielä ihmetellään miksi lapset ovat ongelmissa. Kun haetaan kotiin niin seuraavaksi parkkeerataan kännykän äärelle. Haluaisin tajuta miksi edes tehdään se toinen? Entä jos yksi mukula riittäisi ja hänelle ne pienet resurssit?
Jos mahdollisuus laittaa esikoinen päiväkotiin kannustaa ihmisiä lisääntymään enemmänkin niin todellakin hyvä että sellainen mahdollisu
Mutta miksi rikkinäisten ihmisten pitäisi lisääntyä? Heidän lapsistaan tulee työkyvyttömiksi masentuneita, pystyynlääkittyjä ja sairaita. Vauvoja kannattaa tehdä perheisiin joissa heitä rakastetaan ja joissa he kuuluvat perheeseen, heidän kanssa halutaan viettää aikaa ja kasvattaa. Perhe joka tekee somessa vaaditut kaksi tai kolme ja hoidattaa ne yhteiskunnalla vaippaikäisestä ei ole sellainen perhe jonka hoiva ja kasvatus kantaisi aikuisuuteen.
Me tehtiin lapset 4 v ikäeroilla, jotta noin ei kävisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tällä palstalla vihataan päiväkotia niin paljon?
Äidit kotona, eivätkä töissä.
En nyt sanoisi että vihataan päiväkotia. Muttei tunnisteta että alle 2,5-3-vuotiaalle se on haitallisempi kuin kotona turvallinen arki tutun aikuisen ja sisarusten kanssa. Varhaislapsuuden jälkeen toki paljon hyviäkin puolia ja täytyyhän töissä useimpien käydä. Mutta se menee yli ymmärryksen ettei voida yhtään odottaa sen ekn kasvua että olisi vaikka kolmivuotias ennen sitä uutta vauvaa, ja että ei jakseta edes osaa aikaa olla vanhempi esikoiselle. Esim. Miksei se kelpaisi näille äideille että puistotäti hoitaa sen 2 aamua viikossa? Kyllä siinä ehtii parit lattet muiden mammojen kanssa juoda jo ja näpsiä kuvat vauva olalla someen.
Ihanaa kun täällä taas vanhemmat arvostelevat ja haukkuvat muita vanhempia.🙄Onneksi en ole lisääntynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä lestadiolaisäiditkin kiikuttaa aina edellisen lapsen päiväkotiin, kun uusi vauva syntyy. Päiväkotipaikat muutenkin kortilla ja yhdestä perheestä on jopa 5 lasta päiväkodissa joka osastolla, kun äiti on kotona aina vaan sen vauvan kanssa. Itkevänä jätetään muut pienet osastoille, kun ite lähdetään vaan sen vauvan kanssa vaunulenkille. Hirveän näköistä hommaa! Ja niillähän ei siis ole aikomustakaan mennä töihin lasten välissä, joten ei tarvitse hoitopaikkaa "pitää varalla"... 😏
Vierailija kirjoitti:
On pitänyt tosissaan hillitä itseni etten ole ihan päiväkodin pihalla mennyt näiltä vuoden äitsyköiltä kysymään että MIKSI. Että ajattelevatko, miltä siitä pikku taatiaisesta tuntuu, kun kävelee itse vielä huojuen ja haluaisi vaan äidin huomiota, äiti koko elämän keskipiste ja koti tärkein paikka. Sitten äiti vie aamuvarhaisella hoitoon ja jää uuden vauvan kanssa kotiin kutemaan. Hakee vasta pitkän päivän jälkeen. Ei se taapero osaa tuota järkeillä, kokee vain ikävää ja epäreiluutta. Sitten vielä ihmetellään miksi lapset ovat ongelmissa. Kun haetaan kotiin niin seuraavaksi parkkeerataan kännykän äärelle. Haluaisin tajuta miksi edes tehdään se toinen? Entä jos yksi mukula riittäisi ja hänelle ne pienet resurssit?
No ihan vaikka siksi, että jos vauva valvottaa pitkälle yöhön ja taapero herää pirteänä kello kuudelta aamulla, niin äiti on siinä aika zombi. Ei hänestä ole mitään iloa sille isommalle lapselle. Eikä äidin terveys välttämättä kestä noin pahaa ja pitkään jatkuvaa univelkaa. Joskus on pakko nukkua, muuten ei sydän kestä.
Puhumattakaan siitä, että isompi joutuu koko ajan katsomaan, kun äiti hoitaa uutta lasta. Vähemmästäkin tulee paha olo, kun mustasukkaisuus on koko ajan ilmiliekeissä. Päiväkodissa sentään saa unohtaa tuon hoitopäivän ajaksi.
Höllätkää nyt vähän pipoa. Vaikka teillä oli hyvin nukkuva vauva tai vain rautainen terveys, niin ei kaikilla ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laittavat varmasti siksi että neuvolassa näin käsketään tehdä. Itsellä kolme lasta, syntyneet -14, -18 ja -19. Hoidin heitä kotona kunnes nuorin oli 3v. Jokaisen lapsen jokaisen neuvolakäynnin yhteydessä kysyttiin, milloin menevät päiväkotiin. Tuli oikein syyllinen olo, kun halusin hoitaa kotona.
On ilmeisesti niin harvinaista ja lisäksi kotona hoidetut lapset eivät ehkä jonkun mielestä ole riittävästi yhteiskunnan kontrollin alaisia. Mutta meillä oli taloudellinen mahdollisuus tähän ja näin tehtiin.
Onpa harvinaisen idiootti aihe syyllistää äitejä.
Muutama tunti hoidossa voi olla aika lailla äidin mielenterveyden pelastava asia, mikäli vastasyntynyt valvottaa yöt ja taapero valvottaa päivät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, mä en tiedä, mikä eri perheissä on tilanne. Joten tuon perusteella en ole kenestäkään mitään mieltä.
Tilanteita on monenlaisia.
Kysymys kuuluu, miksi ylipäätään laittaa lasta päiväkotiin. Miksei voi suunnitella ja järjestellä asioita niin, että toinen vanhempi hoitaisi lasta kotona kouluikäiseksi. Onko työ ja raha niin paljon tärkempää? Ilmaisia ruokailupaikkoja löytyy lapsiperheille ja ruokaa jaetaan ilmaiseksi. Puuroa, makaronia, kasviksia ja kananmunia saa edullisesti. Vaatteet kirpparilta, pieni asunto ja julkisilla ilmaiseksi vaunujen kanssa. Sanoisin, että tämä olisi ainakin 50% päiväkodissa olevien lasten vanhempien mahdollista toteuttaa, jos vaan oikeasti halutaan. Omat haavee, jaksaminen ja tarpeet syrjään niin kuin siinä tilanteessa, jos olisi vauvankin kanssa kotona. Ei työ ole sen parempi tekosyy.
No ei, ihana provo tää keskustelu. Jokainen tehköön tavallaan ja aloittaja voisi keksiä jotain mielekästä tekemistä itselleen sen sijaan, että provosoisi tällä palstalla. Kerro vaikka rehellisesti, kuinka kurjaa sulla on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tilanteita on olemassa niin monenlaisia kun on perheitäkin. Ette voi tietää mitä on meneillään kenenkin perheessä, jospa siis keskittyisitte juoruakat vain omiin asioihinne.
Minä vein oman 2,5-vuotiaan päiväkotiin 2krt viikossa. Pikkusisaren syntyessä hän oli alkuun kotona, mutta toinen lapsemme oli sairas ja huusi suoraa huutoa päivät pitkät. Yritin viedä esikoista puistoon, laittaa päiväunille, lukea kirjaa, mitä tahansa mutta siitä ei yksinkertaisesti tullut mitään vaan jouduin hyssyttämään itkevää vauvaa kokonaisen päivän - joka ei nukkunut edes päiväunia. Esikoinen kuunteli päivät pitkät huutoa ja istui lähinnä piirrettyjen ääressä.
Kyllä. Meidän perheelle oli paras ratkaisu, että esikoinen pääsi omaan tuttuun ihanaan päiväkotiinsa osaksi viikkoa, mukaan metsäretkille, musiikkituokioihin, askartelemaan jne. jota en pystynyt hänelle silloin
Kyllä moni kotihoidontuella olevakin on väsynyt, mutta lapset hoidettaan myös influenssassa ollessa.
Mä en kyllä hoitanut yhtään ketään influenssassa ollessani. :D Lapsenkin haki päiväkodista naapuri, kun pyysin. En pysynyt tolpillani useampaan päivään.
-eri
Vierailija kirjoitti:
Miten joku täällä väittää etteikö muka 3-vuotias osaisi vielä välittää kavereista tai kaivata niitä? Jos on vaikka vuoden ollut päikyssä ja sitten syntyy sisarus niin inhottavaahan se sille lapselle on, että jää eroon kavereistaan. Ei se imettävä äiti nyt niin seuraksi välttämättä osaa olla. Ihan hyvä äiti on vaikka veisikin taaperon päivähoitoon. Antaa tätien pyöritellä rauhassa silmiään.
Nyt puhe olikin taaperoista, alle 2v. 3v on jo eriasia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun influenssassa hoidin vauvan ja taaperon niin laitoin vaipanvaihtoalustan lattialle, kun oli 39 astetta kuumetta ja huomasi. Ei ollut edes mitään päiväkotipaikkaa ja puoliso työmatkalla.
Ja? Onko tämä jotenkin hienoa? Miksi puolisosi lähti työmatkalle, kun olit tuollaisessa tilassa yksin vastuussa noin pienistä.
Se ehti jo lähteä sinne. Pakko se on, jos meinaa työpaikkansa pitää.
Mitaliko sulle pitäis ojentaa, sinä joka täällä kehut itseäsi ja haukut nykyajan äitejä?
Minä menin korkeassa kuumeessa konttaamalla keittiöön lämmittämään maitoa vauvalle. Lämmitin maidon mikrossa, sen verran nousin ylös ja vaipanvaihtoa niin, että vaipanvaihtoalusta lattialla ja puhdistuspyyhkeet. Siis kun olin influenssassa. Ja taaperolle pakkasesta valmisruokaa mikrossa. Kuume viikon 39 astetta.
Ihan vaan siis vinkkejä, jos teille tulee vastaava tilanne.
Norovirusta pidin pahempana, koska itse oksensin 12 putkeen ja nousi 38 astetta kuumetta ja mies ja toinen lapsi heti mun jälkeen alkoi oksentamaan niin mun oli pakko hoitaa taapero ja toinen lapsi.
Parempiko istuttaa se energinen jatkuvaa fyysistä puuhaa tarvitseva taapero tv:n ääreen, jotta äiti saa imettää rauhassa? Kyllä sillä taaperolla on ihan hyvät oltavat siellä päiväkodissa vaikka muutamana päivänä viikossa 6 tuntia. Enpä kadu yhtään, että näin tehtiin. Kaikki voittavat.
Miksi tällaista glorifioidaan? Kenen etu se on ettei omien lasten lapsuudesta muista mitään tai että se oli niin uuvuttavaa ettei siitä ehtinyt nauttia yhtään?