Ikää 37 vuotta ja vauvakuume.

esitiedoilla.

Tuntuu vaan, että nyt on kovasti tulossa lisää lapsia ns. vanhemmille äideille. tiedän muutamial lähes ja yhden ylikin nelikymppisen odottajan.



Voi olla, että jos olisimme oikeasti halunneet toisen, olisimme sen jo aikaisemmin hankkineet. On vain jotenkin haikkea olo. Ekaakin kyllä jahkailtiin 8 vuottta ennenkuin saatiin alulle. Siis mitään ongelmia ei ollut, mutta vaan sitä jahkailua

Mekin oltiin miehen kanssa 10 v yhdessä ennenkuin tämä ainokaisemme sai alkunsa. Nytkään ei kovaa vauvakuumetta, mutta kun kattoo muiden pieniä kääröjä, tulee haikea olo, josko meillekin vielä... Sitten taas huokaisee, miten helppoa elämä onkaan tämän yhden jo " ison" neidin kanssa (pian 5 v).

Miksi on niin kovin hankalaa päättää..................Miten helposti te yleensä päätöksen, että nyt hankitaan toinen? Vai onko teillä yleensä paljon vahinkoraskauksia?

Sain keskenmenon vuosi sitten. Sen jälkeen ei yritystä ole ollut.

Mutta mulla on ihan " outo" vauvakuume päällä. Jahkaan ja mietin lähes päivittäin, että jos haluaisimme vielä 3. lapsen, nyt pitäisi toimia!



Järkisyyt eivät todellakaan puolla enää lasten hankintaa, mutta koskapa ne olisivatkaan " järkisyitä" ?



Itse olen perusterve, ja molemmat raskaudet sujuneet yli 30-vuotiaana erittäin hyvin, joten en ole huolissani omasta jaksamisestani raskauden osalta. Mutta sitten on ne kaikki muut asiat, yövalvomiset jne.



Joten ap, en osaa puolestasi vastata, kun itsekin täällä jahkailen. Luultavasti emme edes sitä 3. ala yrittämään........ ehkä.....

Ystäväni sai lapsen 43-vuotiaana, kolmantensa siis. Mutta jos et ole varma haluatko oikeasti toista lasta, niin se on jo toinen asia....

Olen 37-vuotias, kuopukseni on 6 viikkoa ja toivon ettei tämä jää kuopukseksi...

Olen tehnyt kaikki ratkaisuni vähän niinkuin selkäytimellä, nopeasti ja miettimättä, opiskelupaikan valinnan, avioliittoon menemiset, lapsien yrittämisen.. Enkä usko että se miettimällä paranee.



Ja toiset jahkailevat noita vuosikausia. Ihmiset ovat erilaisia.



Mutta en usko, että sinulla on mitään estettä lapsen saamiseen, jos verenpaineesi kuitenkin saadaan jollain lailla hallintaan lääkkeillä. Mutta mieti haluatko, kyllä yksi riittää jos ette suurempaa perhettä halua.

oikeastaan tein päätöksen lapsesta tosi nopeasti, enkä ole katunut. Nyt olen 40 ja en enää uskaltaisi raskautua.

ja mietin vielä iltatähden " hankkimista" joskus myöhemmin ;)

Verenpainelääkkeitä söin raskauden loppuajan, mutta eivät ne paineita alentaneet. Kaikissa muissakin raskauksissa on ollut verenpaine korkea, mutta vain viimeisessä lääkittiin. Ap:n tilanne on vähän erilainen, kun verenpainetauti ja lääkitys on jo. Kannattaa varmaan jutella lääkärin kanssa. Ikää en pitäisi minään esteenä.

Minä onneksi vasta täytin 32 vuotta ja minulla on aikaa vielä se neljäskin lapsi tehdä niin en vielä panikoi asian suhteen, mutta sinulla alkaisi jo suht kiire olemaan..



Nyt kun pistää tuulemaan niin ensi vuoden alussa on pieni käärö sylissä. =)



Ihanaa kun sitten sinua vanhainkotiin tulee joku katsomaan. Ja varmasti tälle isolle siskollekin on aivan ihanaa saada sisarus... Vanhempana sisarussuhteita arvostaa ja niitä kaipaa..



Tsemppiä. =)

ps,tätini teki 39 vuotiaana ensimmäisensä, joten et sinä tosiaankaan vielä liian vanha ole. ;)

Yksi 37-vuotias äiti joka haluaisi vielä sen viidennen lapsen. Suurin este tällä hetkellä raha eli töihin pitäisi mennä kiireesti jotta ei tarvitsisi Kelan minimillä elellä...

Tai ainakaan sen pitäisi vaikuttaa. Eli jos olisin ap niin miettisin ainoastaan haluaisinko toisen lapsen ja unohtaisin " ikähöpinät" .



Itse olen 30v ja on yksi lapsi ja toista odotan. ja ajatuksena olisi ehkä pikkukolmonen kun kuopus menee kouluun eli just 37 vuotiaana. Ei tullut edes mieleeni että olisin silloin liian vanha.