Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
onko kellään muulla totuutta muuntelevaa puolisoa?
04.04.2007 |
Onko kenelläkään muulla puolisoa, joka säännönmukaisesti ja jatkuvasti toimii seuraavalla tavalla: puolisoni usein sanoo jotain tyhmää tai loukkaavaa, tai sitten jotain minua voimakkaasti rajoittavaa asiaa (hänellä on jostain syystä tarve rajoittaa ja säädellä tekemisiäni, joskus hän on jopa pelottava). Esimerkiksi puolisoni voi keksiä, etten saa enää ostaa kaupasta jäätelöä, koska se maksaa niin paljon. (Mieheni on itse kova tuhlaamaan ja esim. nämä jatkuvat rahanmenorajoitukset koskevat vain minua, ei häntä itseään.) Jos suutun asiasta niin siitä keheytyy hirveä riita.
Pitkin matkaa mieheni aloittaa sitten tarinansa muuntelun: ei hän oikeastaan sanonut, etten saa ostaa jäätelöä vaan etten saa ostaa erityisen kalliita jäätelöitä enempää kuin kerran viikossa. Seuraava päivitetty versio tulee useamman tunnin päästä: oikeastaan hän sanoikin vain, etten saa yhteisillä rahoilla ostaa jäätelöitä.
Lopullinen versio tulee usein vuorokauden tai kahden kuluessa: hän ei ole koskaan kieltänytkään jäätelöiden ostamista. Olenko kertonut ihmisille siitä, mitä hän sanoi? Jos sanon, että olen (niinkuin usein olen) hän saa ihan hirveät raivarit siitä miten yritän tehdä hänestä narrin ja nolata kaikkien silmissä ja hän kyllä kertoo kaikille että minä valehtelen (minkä sitten tekeekin).
Minusta on todella kiusallista, kun mieheni ei voi myöntää olevansa väärässä, ei pyytää anteeksi, ei sanoa että " teinpä/sanoinpa hölmösti, anteeksi, en tarkoittanut" vaan hän kieltää koko tapahtuman.
Onko siis kenelläkään muulla puolisoa, joka ei kestä myöntää virheitään ja sanomisiaan, peittää ne valehtelulla ja sitten vielä itse sujuvasti uskoo omat valehtelunsa?
En ole siis mikään jäätelöhirmu, otin vain esimerkiksi.
Kommentit (26)
Tsemppiä ap:lle ja onnittelut niille jotka ovat päässeet narsisti-miehistään eroon. Olen ymmärtänyt että narsistimiehestä on jopa tavallista vaikeampaa irrottautua, koska ovat niin manipulatiivisia. Oma mieheni ei ihan tyypillinen narsisti ole. Hän ei ensinnäkään käytä mitään päihteitä, toisin kuin jotkut exäni, ja on mukavaa viettää viikonloput ja lomat selvinpäin. Mies siivoaa kotona, tekee ruokaa, hoivaa ja huolehtii, hankkii maitoa kaappiin, ei ole ikinä ollut mustasukkainen, kuskaa ja hakee minua jos tarvitsen kyytiä, käyttäytyy kaikin tavoin kuin Täydellinen Mies. Mutta. Hän pyytää anteeksi monotonisesti koska tietää että niin kuuluu tehdä. Aitoa katumusta en ole koskaan hänessä nähnyt. Hän on virheetön omasta mielestään. Se on tosi raskasta. Lomat ja vapaa-aika totetuvat täysin hänen ehdoillaan - jos hänellä lomaa joskus on. Mitään ei suunnitella etukäteen, nytkään pääsiäiseksi ei ole mitään suunnitelmia ja se tuntuu yksinäiseltä ja tylsältä. Jos tulee konflikti (esim näistä valheista) hän mököttää päiväkausia työhuoneessaan, ja minä saan aina pyytää anteeksi jos haluan että mykkäkoulu loppuu.
Tuntuisi raskaalta lähteä, koska hänestä tulee ihana isä monella tavalla (meille syntyy ensimmäinen lapsi kesällä). Mutta tiedän myös että joudun olemaan supervahva että jaksan hänen rinnallaan. En todella tiedä mikä olisi viisainta, lähteä vaiko jäädä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minunkin mieheni voi nähdä, että itken lohduttomana sohvalla ja sanoa " Mulla ei ole nyt aikaa, mun täytyy pelata tota tietokonepeliä." Lohtua häneltä ei saa. Hän vain suuttuu, jos en ole aina jaksava ja iloinen.
Ja minä olen se supervahva nainen. Mutta ei tätä siltikään meinaa jaksaa.
Ei mihinkään diagnoosiin vaadita, että joka ikinen tyypillinen piirre täyttyy. Eivät narsistitkaan sentään ole toistensa klooneja.
Kyllä minä ymmärrän, että omaa miestään haluaa puolustaa ja sen nimissä kieltää, että mies olisi narsisti. Mutta ei normaalilla ihmisellä ole mitään voimakkaita narsistisia piirteitä. Jos niitä kerran on, niin miksi ei silloin olisi kyseessä narsisti. Totta ihmeessä on!
Luojalle kiitos sain lopulta haettua eroa kolme vuotta sitten. Kuvailemasi asioiden vääristely oli meillä vielä astetta pahempaa, koska mies kielsi myöhemmin sanoneensa asioita ja syytti että olen sekoamassa ja päässäni on vikaa, oli hetkiä jolloin vakavissani mietin että olenko oikeasti sekoamassa.
Meillä myös perheasioista ei saanut puhua mihinkään ja lopulta kaikissa ystävissämme ja sukulaisisani oli vikaa niihin yhteyden pito väheni hän sai myös minut uskomaan niin.
Ero oli raskas ja koska narsisti mies ei ole KOSKAAN väärässä, niin hänhän ei ollut mitää väärää tehnyt, syytti minua kaikesta, uhkasi tappaa ja ottaa lapset. Erosta pari vuotta sabotoi suhdettani lapsiimme, myöhemmin soitti uudelle miehelleni totuuksia minusta varoittaakseen häntä..
Erossa vaati omaa sänkyänikin, koska on parisängyn maksanut, unohti että monta vuotta oli nukuttu mun maksamassa sängyssä.
Minä maksoin häät, häämatkan, vihkisormuksen, huonekalut, lastenvaatteet, hän ei kodista tai yhteisistä asioista piitannut.
Kaikki menonsa suunnitteli kysymättä/kertomatta minulle mitään jne jne
Lista on loputon.
Vasta eron jälkeen olen täysin ymmärtänyt miten sairas avioliittomme oli, luulin että on normaalia joka päivä arvostella ja haukkua toista, myös totaali puhumasta kieltäytyminen on henkistä väkivaltaa.
Tänään olen onnellinen, olen ollut joka päivä eron jälkeen kiitollinen siitä voimasta mikä sai minut irtautumaan siitä elämästä. Olen vapaa ja onnellisessa, terveessä, tasa -arvoisessa suhteessa.
Minunkin miehessäni on voimakkaita narsistisia piirteitä! Onpas yllättävää, että monella samassa tilanteessa olevilla on myös puoliso, jotka tuntuvat hyvin narsistisilta! (Esim. mieheni ei suostu leikkimään lapsen kanssa mitään mikä hänestä ei ole " kivaa" , kotitöitä " ei huvita" tehdä, hänelle on liki mahdotonta esim. ostaa minulle joulu- tai synttärilahjoja ja haluaisi aina saamistani lahjarahoista osan itselleen...)
En ihan kutsuisi mieheäni narsistiksi, mutta todella voimakkaita narsistisia piirteitä hänessä on. Se on todella raskasta.
Miehelläni on mielestäni ihan pimeä lapsuus: kaikki ostettiin HETI (ei edes seuraavana päivänä vaan _heti_) kun hän jotain toivoi, koulutöitä ei tarvinnut tehdä, kotitöitä ei varsinkaan. Sai vain tehdä mitä tahtoi ja sai kaiken mitä halusi.
Nyt hän on ilmeisesti hakemassa avioeroa ja minä jään sitten yksin. Tuntuu pahalta lapsen puolesta.
Alue: Aihe vapaa
et pärjää taloudellisesti, et ilman häntä, kuka sinutkin enää huolisi..Ym ym, rohkeutta ero vaatii sen voin kertoa, sitä paskan määrää jonka sain niskaani. Narsisti mies vaan odotteli että tulen " järkiini" järkiini tulin silloin kun aloitin eroprosessin, taloudellisesti en ole koskaan tullut niin hyvin kun hetken oltuani yh:na.
Ehkä sitä vaan yrittää jaksaa narsistin kanssa ja kuten sanottu ne on hyviä puhumaan, saa uskomaan että vika on vaimossa, ja helposti ne ei eroon suostu, koskeivät naisten perseitä levitä elatusmaksujen muodossa..